Lääkärihelikopteritoiminta Suomessa sujuu kuin valssi – FinnHEMS pelastaa ihmishenkiä

Kuva: Benjamin Helander.

Suomessa lääkärihelikopteritoiminnasta vastaa viiden suurimman yliopistollisen sairaanhoitopiirin omistama FinnHEMS Oy, joka on voittoa tavoittelematon yritys. Etelä-Suomen kopterit omistaa ahvenanmaalainen lentoyhtiö SHT, eli Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab (vapaasti suomennettuna Saaristomeren helikopteritoimi), joka suorittaa HEMS-toimintaa valssin ¾ tahtiin.

Lääkärihelikopteri pähkinänkuoressa

Lääkärihelikopteri on ensisijaisesti tarkoitettu kuljettamaan ensihoitolääkäri ja korkeatasoinen hoitovälineistö nopeasti ilmateitse niitä tarvitsevan luo. Tämä toiminta on pelastanut pelkästään Suomessa tuhansia ihmishenkiä esimerkiksi sydänvaivoista, onnettomuuksista sekä monista muista hengenvaarallisista tilanteista.

Lääkärihelikopteri sekoitetaan usein sanana ambulanssihelikopteriin, joka on kuitenkin käytännössä eri asia. Esimerkiksi Rovaniemellä toimii FinnHEMSin ambulanssihelikopteri, jota käytetään enemmän Lapin pitkien välimatkojen ambulanssina. Sen kyydissä matkaa lääkärin sijaan ensihoitaja. Lääkärihelikopteri taas hyvin harvoin kuljettaa potilaitaan hoitoon, vaan se tuo tarpeellisen avun nopeasti paikalle ja hakee ambulanssin mukana ensihoidon tukena kulkevan lääkärinsä sairaalalta valmiuteen uutta hengenpelastustehtävää varten.

Lääkärin ja lentäjän lisäksi HEMS-kopterin miehistöön kuuluu HEMS-pelastaja, joka on pelastusalan ammattilainen, hoitaa navigointia ja tukee tehtävissä.

Suomessa HEMS-toiminta (Helicopter Emergency Medical Services) alkoi vuonna 1992 hyväntekeväisyyden varassa toimineen Medi-Heli ry:n kautta. Tätä aiemmin lääkäri kulki potilaiden luo autolla, mikä ei ollut kiireellisissä tapauksissa edullista potilaan kannalta. Medi-Helin (aluksi Lääkärihelikopterin tuki ry) ideoivat muutamat Helsingin lääkäriambulanssissa työskennelleet lääkärit.

FinnHEMSin tukikohta Helsinki-Vantaalla sijaitsee kiitotien 2 varrella. Kopterilavetilla on päivystyskopteri, ja tukikohdan edessä varakopteri, joka on ulkona koulutustoimintaa varten. Jalaksilla varustetun kopterin saa kätevästi ulos hallista sille varta vasten suunnitellulla kiskoilla liikkuvalla lavetilla. Kuva: Benjamin Helander.

Suomi oli tässä asiassa hieman myöhäisherännyt, sillä monissa muissa Euroopan maissa oli tuossa vaiheessa lentänyt jo pitkään lääkärihelikopteri. Suomen ensimmäinen HEMS-kopteri oli amerikkalaisvalmisteinen yksimoottorinen Bell Long Ranger 206 L, joka vuokrattiin Ruotsista tuolloin vuonna 1992. Näitä oli kaksi, kunnes niiden huono varustelu alkoi haitata Medi-Helin toimintaa. Tilalle hankittiin saksalaisia MBB BO-105 -koptereita. Nämä kaksimoottoriset todettiin melko toimintavarmoiksi, paremmin varustelluiksi ja siihen aikaan mukavan hiljaisiksi. Kuitenkin tuli aika, jolloin piti saada jotakin modernimpaa ja paremmin normit täyttävää. 2000-luvun alussa tilalle hankittiin HEMS-toimintaan lähtökohtaisesti suunniteltuja kaksimoottorisia yhteiseurooppalaisia Eurocopter EC135:sia. Niissä varustus oli huomattavasti parempi, autopilotti nykyaikaisempi, pimeänäköavustus sekä kyky lentää pelkällä yhdellä toimivalla moottorilla.

Vuodesta 2012 lääkärihelikoptereita on operoinut lahjoituksilla pyörivän yhdistyksen sijaan FinnHEMS Oy. Yhtiöllä on tällä hetkellä hallinnassaan kuusi tukikohtaa ympäri Suomea. Tukikohdat sijaitsevat Vantaalla (FH10), Turussa (FH20), Pirkkalassa (FH30), Kuopiossa (FH60), Oulussa (FH50) sekä Rovaniemellä (FH51). Lisäksi ainakin Seinäjoelle on suunnitteilla kokonaan uusi tukikohta palvelemaan paremmin Pohjanmaan aluetta.

Tukikohdat sijaitsevat lentoasemien yhteydessä, ja niissä on lämmin halli kalustolle, eli kopterille ja autolle. Autolla suoritetaan tehtäviä, jotka ovat tukikohdan lähistöllä tai jos kopterilla ei pääse lentämään. FinnHEMSillä on käytössään esimerkiksi nelivetoisia Volkswagen Transporter- ja Mercedes Vito -tila-autoja. Tukikohdassa on mukavat tilat miehistölle ja ulkopuolella myös pelkästään FinnHEMSin koptereille tarkoitettu tankkausmahdollisuus. Ilmassa ollaan hälytyksestä 3-5 minuutin kuluessa, kohteessa keskimäärin 10-30 minuutin kuluttua, lentoajasta riippuen.

Scandinavian Air Ambulancen operoima pohjoisen kopteri EC145 T2 on Ruotsin rekisterissä. Kuvassa näkyy, kuinka EC145:ssä on esimerkiksi yksi lisäikkuna sivussa ja säätutka nokassaan. Kuvan kone on Malmin lentonäytöksessä maanäyttelyssä vuonna 2015. Kuva: Benjamin Helander.

Etelä-Suomessa mennään valssin tahtiin

Valssi soi tahdissa ¾. Samalla tavalla voisi luonnehtia myös FinnHEMSin koptereiden valmiutta Etelä-Suomessa. Hälytyksistä neljäsosa peruutetaan jo ennen kohteeseen pääsyä, eli ¾ saaduista tehtävistä todella tarvitaan kopteria. Tämä johtuu siitä, että toiminnan tulee olla hieman ’etupainoista’, jotta kaikki tarvitsevat varmasti saavat apua. Ylimääräiset polttoainekulut ovat erittäin halpa hinta siitä.

Myös kopterikalustosta on käytössä kolme neljäsosaa, sillä Etelä-Suomen tukikohtien lentoyhtiöllä SHT:llä on yksi varakopteri FinnHEMSille. Vantaan tukikohdassa säilytettävää varakonetta käytetään silloin kun jonkun tukikohdan päivystyskopteri on esimerkiksi kausihuollossa Saksassa. Varusteet vaihdetaan kustannustehokkuuden maksimoimiseksi huoltoon menevästä koneesta varakopteriin vaihdon yhteydessä.

Varakopteria voidaan käyttää myös erilaisiin koulutuksiin ja perehdytyksiin. Näin oli myös perjantaina 1.6., kun Vantaan tukikohdalla järjestettiin ryhmäkoulutuspäivä, jossa ensihoitohenkilökuntaa perehdytettiin harvinaiseen tilanteeseen, eli potilaskuljetukseen sekä diagnoosin tekemiseen simulaatioharjoitteina.

FinnHEMS sai toukokuussa 2018 yhteensä 1192 hälytysilmoitusta. Tätä lukua voi verrata Medi-Helin ensimmäiseen toimintakuukauteen vuonna 1992: viisi hälytystä. Alkuaikoina toimintaa haittasi kansalaisten harhaluulo siitä, että kopterin tulo paikalle maksaisi maltaita. Todellisuudessa tämä ainoastaan hätäkeskuksen kautta hälytettävä apu ei maksanut eikä maksa ilmoittajalle tai potilaalle edelleenkään yhtään ylimääräistä.

Kiireisintä aikaa lääkärihelikopterille ovat ne vanhat tutut päivät: vappu- ja juhannusaatto.

FinnHEMSin kopterit on varustettu kattavasti. Kuvassa on lääkärin työpiste, josta käsin hän voi jo lennon aikana hoitaa potilasta. Lentäjä istuu helikopterissa oikealla puolella, HEMS-pelastaja vasemmalla. Kuva: Benjamin Helander.

Modernia kalustoa

FinnHEMS operoi siis kuutta päivystyskopteria kahden eri lentoyhtiön kautta, etelän tukikohtien SHT ja pohjoisen kohteiden ruotsalainen Babcock Scandinavian Air Ambulance.

Suomi on pitkä maa, jonka eri osissa olosuhteet ja tarpeet vaihtelevat. Siksi FinnHEMS käyttää kahta eri kopterityyppiä. Vantaalla, Turussa ja Tampereella on jo Medi-Helin aikaan käyttöönotettua tyyppiä Eurocopter EC135 (nykyään Airbus Helicopters H130). Nykyisellään käytössä olevat yksilöt ovat uudempaa kehitysversiota, EC135 P2+, jossa on monipuolisia avustin- ja turvajärjestelmiä autopilotista pimeänäkölaseihin. Skärgårdshavets Helikoptertjänstin koptereita FinnHEMSillä on Planespottersin tietojen mukaan OH-HMF, -HMQ, -HMX ja -HMY. Ne ovat valmistuneet Saksan tehtaalta syyskuun ja joulukuun välillä vuonna 2012. Lähtöluotettavuus on EC135-kalustolla ollut erittäin hyvä, 98%.

Babcock käyttää EC135:stä pidempää versiota, nimeltään EC145 (nykyään Airbus Helicopters H145), tarkemmin EC145 T2. Siinä on lisäpaikkoja miehistölle ja potilaille ja se palvelee näin paremmin rooliaan myös ambulanssi/pelastushelikopterina.

FinnHEMS 10, eli Vantaan tukikohdan yksikkö maanäyttelyssä. Kuvaa katsoessa huomaa, että EC135 ei ole ollenkaan niin pieni, kuin miltä se ilmassa näyttää, ja se tarvitseekin valoisalla ajalla 25×25 metriä laajan laskeutumisalueen, pimeällä 50×50 metriä. Takaa aukeavat luukut esimerkiksi paareja varten. Pyrstöroottori on erittäin hiljainen, niin sanottu Fenestron, joka on integroitu pyrstöön. Kuva: Benjamin Helander.

EC135-kopterin strategiset mitat ovat: kokonaispituus 10,2 metriä, pääroottorin halkaisija samat 10,2 metriä, maksimi lentoonlähtöpaino 2950 kiloa, maksimiteho 2 x 870 hevosvoimaa ja toimintasäde 600 kilometriä/3,5 tuntia. EC145 pistää vähän paremmaksi: lentoonlähtöpaino 3550 kiloa, pituus 13 metriä sekä kantama 700 kilometriä. Nopeutta koptereista löytyy pitkälle yli 250 kilometriä tunnissa, eli mihin vaan ehditään autoa nopeammin. Kerosiinia miellyttävän hiljaiset Pratt & Whitney Canadan PW206 -turbiinimoottorit nielevät EC135:n päällä noin 240 litraa tunnissa. Ne ovat silti verrattain hyvin pieniruokaisia ja myös huoltokustannukset pysyvät kurissa.

 

Tämän jälkeen arkielämää voi jatkaa entistä turvallisemmin mielin tietäessään, että apu on tarvittaessa lähellä.

 

Teksti ja kuvat: Benjamin Helander

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *