Kaupunki-ilmailuala kasvaa, kun kaupungit tiivistyvät ja etsivät uusia ratkaisuja logistiikkaan ja liikenteeseen. Yritykset tietävät tämän ja kehittävät drooneja vilkkaasti. Jos kaupungit haluavat vaikuttaa ilmatilansa käyttöön, uusiin käyttäjiin on syytä valmistautua. Tähän työhön on saatu rahoitusta Euroopan unionilta, jonka myötä Helsinki ja viisi muuta kaupunkia satsaavat droonien yleistymiseen kehittämällä kaupunki-ilmailun strategiaa ja suunnittelua.
Kuusi eurooppalaista kaupunkia on aloittanut kaupunki-ilmailun kasvuun valmistautumisen. EU-rahoitteisessa CITYAM-hankkeessa kokeillaan ja edistetään kaupunki-ilmailun hyväksyntää, suunnittelua ja käyttöönottoa. Teknisen puolen ohella tehdään kaupunkilaisten asenteisiin ja odotuksiin liittyvää työtä.
“Urbaaneilla alueilla on kaikkien etu, että ilmatilan käytön visio, strategia ja tavoitteet on määritelty selkeästi. Silloin palvelutoiminta, kuten parhaan mahdollisen ensiavun toimittaminen dronein, mahdollistuu nopealla ja turvallisella tavalla”, sanoo yleiskaavoituksen yksikön päällikkö Christina Suomi Helsingin Kaupunkiympäristön toimialalta.
Hän pitää maankäytön ja kaupunkialueiden matalan ilmatilan ilmailun yhteensovittamista erittäin tärkeänä ja haluaa ratkoa haasteita ja luoda kaupunki-ilmailun edellytyksiä yhdessä ilmailuviranomaisten, maankäytön suunnittelijoiden, palveluntuottajien ja asukkaiden kesken.
Laajaan yhteistyöhön pyritään myös CITYAM-hankkeella.
“Kehitämme ainakin työkaluja ja keinoja, joilla kaupungit pystyvät lisäämään drooneja luontevasti osaksi liikennettään. Käytännössä autamme muun muassa kaupunki-ilmailun strategian luomisessa ja etsimme sopivia laskeutumispaikkoja”, sanoo CITYAM-hankkeen projektikoordinaattori Renske Martijnse-Hartikka.
Droonistrategia yhtäällä auttaa myös toisaalla
Helsingissä on aiemmin kokeiltu muun muassa sydäniskurin ja adrenaliinipiikin kuljettamista droonilla, mutta nyt tavoitteena on yksittäisten palvelujen sijaan kehittää koko alaa ja mahdollistaa sen kasvaminen sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Kuusi kaupunkia tekevät droonikehitystä eri lähtökohdista, minkä vuoksi tulokset voivat hyödyttää monenlaisia alueita ja antaa vinkkejä, miten erilaisten alueiden dronejen käytön tavat sovitetaan yhteen.
“Parasta on, jos haasteita ratkotaan ylikunnallisesti, jopa ylivaltakunnallisesti”, Suomi sanoo.
Jos hyvin käy, ratkaisut leviävät Helsingistä ja kumppanikaupungeista muuallekin Eurooppaan.
Hankkeen koordinaattorina toimii Helsingin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki. Hanketta rahoittaa Interreg Baltic Sea Region, ja hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.
