Tämän viikon lopussa järjestettävän Turun lentonäytöksen historiallinen tähti on Messerschmitt 109 G-2-hävittäjän espanjalainen lisenssivalmiste HA-1112-M1L, tuttavallisemmin Buchon. Turkuun saapuvalla koneella on taustallaan värikäs historia, sillä se on muun muassa legendaarisen saksalaisen hävittäjälentäjän ja hävittäjäkenraali Adolf Gallandin viimeinen Messerschmitt.
SN 220 / N4109G oli alkujaan Hispano Aviacionin valmistama hävittäjä, joka toimitettiin Espanjan ilmavoimille vuonna 1957. Rekisteritunnuksella C4K-152 lentämä hävittäjä kotiutui Sevillan lentotukikohtaan Ala de Casa Bombardeo No 7 -laivueeseen (myöhemmin Ala No 47), jonka kalustoon se kuului aina vuoteen 1967 saakka.
Aktiivipalveluksensa jälkeen kone osallistui vuonna 1968 Battle of Britain -elokuvaan, josta tarkkasilmäiset havaitsevat sen White 5:na, valkoisena viitosena. Elokuvan jälkeen kone vaihtoi omistajaa ja rahdattiin Yhdysvaltoihin, jossa se oli lähes 45 vuotta varastoituna. Kone vedettiin varastohallistaan vuonna 2014 käytännössä samassa kunnossa kuin elokuvan kuvausten loputtua – moottorissakin oli edelleen samat vanhat öljyt. Kone osoittautui erittäin hyväkuntoiseksi ja sen Rolls-Royce Merlin 500/45 -moottori käynnistyi kauniisti öljynvaihdon ja pintapuolisen tarkistuksen jälkeen vuonna 2014.
Kone siirrettiin sittemmin takaisin Britanniaan, jossa sitä on peruskorjattu huolellisesti 2018-2019 aikana. Täydellisen kunnostuksen myötä sekä kone, moottori että propelli ovat uutta vastaavassa kunnossa, ns. nollassa lentotunnissa, valmiita lentopalvelukseen. Koneen ohjaamo on palautettu alkuperäiseen HA-1112-M1L-kuntoonsa ja maalattu Battle of Britain -elokuvan kuosiin.
Elokuvan kuvauksiin osallistui myös sota-ajan lentävää henkilöstöä: brittiässä Stanford Tuck vastasi RAF:n historiallisesta uskottavuudesta. Saksalaista osaamista edusti hävittäjäkenraali Adolf Galland, jolle on kirjattu 104 ilmavoittoa, joista seitsemän Me 262 -suihkuhävittäjällä. Galland osallistui taisteluun Britanniasta Me 109 -hävittäjälentäjänä.
Teknisen ja muun konsultaation lomassa Galland ylipuhui elokuvan tuottajat päästämään hänet ilmaan kaksipaikkaisella ”Me 109” -koneella, olettavasti kaksipaikkaisella espanjanmersulla. Koelennolla Galland sai ilmeisen hyvän kuvan Merlin-Mersun toiminnasta, sillä muutamaa päivää myöhemmin päivän kuvausten jo päätyttyä tapahtui jotain erikoisempaa.
”Olimme pakanneet tavaramme päivän kuvausten jälkeen ja menneet lentokentän viereiseen pubiin. Sitten kuulimme Messerschmittin moottorin käynnistyvän kentällä ja yksinäinen kone nousi ilmaan. Kone otti korkeutta kentän päällä kaarrellen ja sitten näimmekin huikeimman taitolentonäytöksen, mitä olen ikinä nähnyt kenenkään lentävän Mersulla”, muistelee elokuvan johtava stunt-lentäjä Wilson ”Connie Edwards.
Oluet unohtuivat pubiin lentäjien kiitäessä takaisin kentälle vastaanottamaan odottamattomalta näytöslennolta laskeutuvaa Mersserschmittiä. Koneesta kiipesi tyytyväinen Adolf Galland, joka oli kähveltänyt hupilennolleen omin lupineen yhden elokuvan yksipaikkaisista Espanjanmersuista, SN 220:n.
Tämä jäi veteraanilentäjän viimeksi lennoksi Messerschmitt-hävittäjällä, sillä elokuvan tuottajat pitivät tämän jälkeen Gallandia silmällä niin tarkoin, ettei tämä saanut enää uutta mahdollisuutta oma-aloitteisiin lentoihin.
Gallandin tuona päivänä lentämä Messerschmitt on samainen koneyksilö, sama SN 220, joka lentää ensi lauantaina ja sunnuntaina Turun lentonäytöksen taivaalla.
Turku International Airshow 15.-16.6.2019
Suomen Ilmailuliiton 100-vuotisjuhlalentonäytös