Viimeinen ässä nousi viimeiselle lennolleen

Jaakko Hillo - FAI:n ohjaajatodistus 1.9.1939. Kuva: Jukka Hillo.

Suomen ilmavoimien viimeinen hävittäjä-ässä, pitkän linjan ilmailun ammattilainen Jaakko Hillo on siirtynyt varjolaivueeseen 22.02.2019.

9.7.1921 syntynyt Jaakko Hillo palveli sodan aikana hävittäjälentäjänä ja palveli sen jälkeen ilmailun palveluksessa eläke-ikään saakka. Hillo osallistui myös eläkkeellä aktiivisesti ilmailutoimintaan.

Jaakko Hillo. Kuva: Jukka O. Kauppinen.

Hillo oli niin sanotun Joroisten akatemian toisen kurssin lentäjiä, eli hän sai pohjustavan koulutuksensa  Ilmapuolustusliiton järjestämällä moottorilentokurssilla. Joroisissa Hillo ja muut nuoret lentäjänalut saivat lentokoulutusta muun muassa Letov Smolik- ja VL Viima -alkeiskoneilla.

Talvisodan aikana Hillo oli Ilmasotakoulun sotaohjaajakurssi 1:llä, jolla kurssitettiin merkittävä osa jatkosotaan riveihin tulleista uusista lentäjistä. Välirauhan aikana Hillo kävi RUK 50 -kurssin.

Majuri Ehrnroothin komentaman LeLv 32-hävittäjälaivueen ohjaajia Curtiss Hawk 75 -hävittäjän edessä. Vasemmalta oikealle: kersantti Kiljunen, vänrikki Hillo, kersantti Kajanto, kersantti Erkinheimo, luutnantti Arnkil, lentomestari Ikonen, kapteeni Bremer, kersantti Gerdt, vääpeli Satomaa, kapteeni Lahtela, lentomestari Koskinen, luutnantti Nurminen, vääpeli Fräntilä, ylikersantti Jutila ja vänrikki Alapuro. Kuva: SA-kuva.

Jatkosodan Hillo aloitti Lentolaivue 32:n riveissä lentäen Fokker D.XXI -hävittäjää. Kun laiveelle vaihdettiin kalustoksi amerikkalaisvalmisteinen, merkittävästi suorituskykyisempi Curtiss Hawk 75 pääsi hän kunnolla tositoimiin. Hillo lensi Hawkia sodan loppuun saakka.

Hillo sai sodan aikana kahdeksan ilmavoittoa, ensimmäisensä 18.8.1941 Sintolassa I-153-koneesta.  Kesän 1944 suurhyökkäyksen torjunnassa hän osallistui mm. U-2-tiedustelukoneen sekä IL-2-rynnäkkökoneiden pudotuksiin vanhentuneesta koneestaan huolimatta. Sotataival loppui haavoittumiseen ja pakkolaskuun.

Hillon lentäjäveli Jarl Arnkil muistelee tilannetta näin:

“Uomaalta piti lähteä liikkeelle 4.7. Silloin lähti LentoRykmentti ykkösen esikunta Sortavalan Kasinhäntään, entiseen vesilentolaivueen tukikohtaan. Curtissit siirtyi Mensuvaaraan, jonne meni myöhemmin myös Moranelaivue. 5.7. elikkä seuraavana päivänä luutnantti Jaakko Hillo sai osuman it:stä, meni jalka poikki ja hän teki pakkolaskun Uomaan kentälle. Kone pysyi ehjänä ja mies pysyi ehjänä, mies vietiin sairaalaan ja konekin saatiin lentokuntoon.”

 

Jaakko Hillo – Ilmavoimien mestaruuskisat mäkihypyssä Salpausselällä. Kuva: Jukka Hillo.

Sodan jälkeen hän palvelu ensin Koelentueessa, minkä jälkeen hän siirtyi Aero/Finnairille lentokapteeniksi 1947-1973 väliseksi ajaksi. Lisäksi hän ehti työskennellä myös Transavialla ja AAT:llä. Eläkkelle jäädessään hänellä oli 22 000 lentotuntia.

Jaakko Hillon elämästä voi lukea lisää ilmailukirjailija Jukka Piipposen teoksesta Aunuksen ässä : Hävittäjälentäjä Jaakko Hillon elämä. Koala Kustannus, Helsinki 2005.

Siivet-lehdeltä osanotto omaisille sekä lämmin kiitos kaikelle Jaakon ystävällisesti meille ja eri ilmailijayhteisöille jakamastaan tiedosta ja ystävyydestä.

Teksti: Jukka O. Kauppinen

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *