Lakeuden Ilmailuosuuskunta tekee Seinäjoella arvokasta ilmailun perinnetyötä rakentamalla romuista vanhaa Klemm L/Kl 25-urheilulentokonetta. Tavoitteena ei ole tehdä pelkästään lentokuntoista Klemmiä, vaan lisäksi kaikki koneen osat dokumentoidaan tietokoneella 3D-muotoon. Näin myös tulevat polvet voivat perehtyä tämän 1920ja 1930-lukujen maineikkaan lentokoneen tekniikkaan.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 4/2015.
Teksti ja kuvat: Harri Mustonen
Rauno Sydänoja muistelee vuotta 2008, jolloin Klemm-projekti käynnistyi Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerholla:
– Rungosta oli vain laho kantakoneen jämä, josta Soininen alkoi piirtämään CAD:illa.
Ennen kerholaisten käsiin päätymistä tämä rekisteritunnuksen OH-ILL omaava Klemm oli kokenut 70-vuotisen historiansa aikana monenmoista.
Se oli alkujaan hankittu keväällä 1938 Varsinais-Suomen Ilmapuolustusyhdistykselle, joka käytti sitä purjelentokoneiden hinauksessa sekä maakuntien yleisölennätyksissä. Syksyllä 1939 se pakko-otettiin Ilmavoimiin ja sillä on kerrottu suoritetun talvisodassa Kauhavalla jopa yksi operatiivinen lento vihollispommikoneiden harhauttamiseksi. Välirauhan aikana eräs lento-oppilas törmäsi koneella sirpalesuojaan sillä seurauksella, että Ilmavoimat lunasti pahoin vaurioituneen koneen. Kymmenen vuoden päästä Hämeenlinnan Ilmailukerho osti romut Ilmavoimilta ja joulukuussa 1950 OH-ILL merkittiin toistamiseen ilma-alusrekisteriin.
Klemm täytyi kuitenkin rakentaa käytännöllisesti katsoen uudestaan. Tässä urakassa hämeenlinnalaiset hyödynsivät Ruotsista hankkimansa vastaavanlaisen Klemmin hylkyä, josta otettiin paljon osia. 1950-luvulla ILL palveli hinauskoneena muun muassa Pallaksen aaltoleirillä, 1960-luvulla sen hankki Ilmasotakoulun kerho, joka käytti sitä koulukoneena.
Kauhava koitui nyt toisen kerran Klemmin kohtaloksi. Sille ei nimittäin löytynyt hallipaikkaa ja ulkosäilytys teki puukoneelle pian tehtävänsä: OH-ILL katsastettiin viimeisen kerran vuonna 1963 ja poistettiin rekisteristä romutettuna vuonna 1969. Kauhavalta se päätyi vielä useiksi vuosiksi tolpan nokkaan naantalilaisen ”Auringonlaskun huoltamon” pihaan. Kun kone alkoi olla jo liian laho nököttämään paalun päässä, siirrettiin se huoltamon omistajan puutarhaan. 1970-luvun lopulla pitkän linjan ilmailija Esa Passila kuuli Klemmistä ja korjasi sen talteen.
Raadosta projektiksi
Kone oli tuossa vaiheessa jo täysi raato. Passila kertoo sen olleen niin laho, että konetta siirrettäessä siitä katkesi siipi. Hirth-moottorin olivat saksalaiset ostaneet äkättyään Klemmin huoltamon pihassa ja laskuteline oli mennyt varaosiksi turkulaisten OH-ILI:iin, jonka omat telineet olivat rikkoutuneet laskussa. Muutoin kaikki metalliosat olivat tallella, tosin pahasti ruosteessa.
1980-luvun alussa eläinlääkäri Aulis Manninen kiinnostui ILL:n hylystä. Hän oli kätevä käsistään ja peruskorjannut aiemmin yhden Stieglitzin. Passila vastasi Mannisen ostotarjoukseen, että ”se on sitten kallis maksaa litran pirtupullon”.
Kaupat syntyivät ja Ilmajoella asunut Manninen aloitti Klemmin rakentamisen vuonna 1983. Hän teki siihen uudet siivet sekä siivekkeet diplomi-insinööri Tuomo Tervon laatimien piirustusten pohjalta. Projekti alkoi kuitenkin venyä.
Klemmin kolmas elämä: Klemm-rakentajia vasemmalta: Keijo Koskinen, Niilo Ala-Könni, Kari-Matti Luoma, Rauno Sydänoja sekä Lakeuden Ilmailuosuuskuntaan liittynyt Pentti Saaristo. Lisäksi Klemm-ryhmään kuuluvat Raimo Ritola, Matti Kullas, Matti Viitala ja Matti Soininen. Kuva: Harri Mustonen. Siivet 2015/4.
Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon perustajajäseniin kuuluva Niilo Ala-Könni, jonka tilalla Manninen usein vieraili, otti Klemm-hankkeen monasti esille tämän kanssa. Myös Sydänoja, joka hänkin on ollut aikoinaan perustamassa Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhoa, kertoo, että kerhon jäsenillä oli jo tuolloin halua saattaa Klemm lentokuntoon: ? Ehdotettiin monta kertaa Aulikselle, että tehtäisiin kerhon puitteissa loppuun. Jossain vaiheessa siivet varastoitiin kerholle, että Auliksella olisi tilaa tehdä runkoa.
Aulis Manninen menehtyi vuonna 2005. Hänen poikansa Lauri Manninen ryhtyi etsimään projektille jatkajaa tarjoten sitä muun muassa Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerholle. Vuoden 2008 lopulla kerho tekikin päätöksen Klemmin hankkimisesta. Mannisen rakentamien siipien ja siivekkeiden lisäksi mukana tuli hänen ostamansa Walter Minor -moottori sekä se, mitä alkuperäisestä rungosta ja peräsimistä oli vielä jäljellä.
Nyt remmiin astui Wärtsilällä konesuunnittelijana työskentelevä Matti Soininen. Hän on yksi kerhon aktiiveista ja oli myös pitkään ollut kiinnostunut Mannisen Klemm-hankkeesta. Koska Klemmin piirustuksia ei enää löytynyt mistään kaikki tuhoutuivat todennäköisesti Saksassa sodan aikana, tuli Soinisen tehtäväksi suunnitella ja piirtää koneen runko sekä muut puuttuvat osat, jotta kahdeksasta kerholaisesta koostuva Klemm-porukka pääsisi jatkamaan sen rakentamista.
Tutkimista ja piirtämistä
– Alku oli aika paljon semmoista arkeologiaa ja siinä haettiin niistä vanhoista osista mallia, Soininen taustoittaa projektin alkuvaiheita kerholla.
Klemmin jäänteistä ei kaikkia mittoja enää saanut ja osiakin puuttui jonkun verran. Niinpä ryhmä kävi tutkimassa ja mittailemassa turkulaisten OH-ILI:ä.
Soininen teki muutaman kuukauden suunnitelmia ja piirustuksia, ennen kuin varsinainen rakennustyö aloitettiin. Näin saatiin käsitys kokonaisuudesta. Vaikka jokaista osaa ei piirretä yksityiskohtaisesti, tulee Soinisen mukaan kaikista ainakin jonkinlainen luonnos.
– Pääasia on, että osasta tehdään dokumentti, hän sanoo se saattaa olla pelkästään käsin piirtämistä. Osa pannaan piirustuslaudalle ja mitoitetaan.
Karkeimmillaan se on ollut sitä, että Soininen on piirtänyt pöydänkanteen rungon sivut 1:1:een, jonka päällä ne projektin alkuvaiheessa rakennettiin.
Suunnittelutyö on ratkaisevassa asemassa tällaisessa projektissa, jossa kone rakennetaan uudelleen pitkästä tavarasta, eikä valmiita rakennepiirustuksiakaan ole ollut käytettävissä. Iso ryhmä tarvitsee kunnon nuotit, jotta homma sujuisi. Kun jotain on paperilla, on helpompi neuvotella ja pähkäillä yhdessä rakenteita sekä työvaiheita. Eivätkä suunnitelmatkaan ole aina olleet kiveen hakattuja, vaan joskus niitä on muutettu työn edetessä, yhteisen pohdinnan jälkeen.
– Meillä on tässä vielä se, että mitenkä mikäkin osa tehdään, Soininen toteaa.
Piirtämistyöhön on mennyt aikaa miltei yhtä paljon kuin rakentamiseen. Nyt vaativimmat Klemmin osat on piirretty myös CAD-ohjelmalla. 3D-mallinnukset ovatkin olleet olennaisen tärkeitä projektissa. CAD-ohjelmalla kun voidaan helposti toteuttaa esimerkiksi osien levitykset eli taivutellusta osasta saadaan piirrettyä oikaistu aihio.
– Se antaa niin paljon paremman mahdollisuuden, kun sieltä saa sellaisia mittoja, mitä ei muuten saa, kehuu Ala-Könni CAD-ohjelman ominaisuuksia.
Soinisen haaveena on saattaa kaikki Klemmin osat vielä joskus 3D-muotoon.
– Siitä tulisi esittelymalli tulevaisuudessa, jolla sitä voitaisiin esitellä tuleville polville, hän kuvailee.
Mittava hanke vaatii kuitenkin uusia ohjelmia ja resursseja sekä tietenkin aikaa. Soininen kertoo, että tämä on se tavoite, joka kantaa hänen motivaatiotansa tässä isossa projektissa.
Mutta onnistuu Soiniselta piirtämisen ohella myös käsityö. Miehellä on kerholla parhaillaan rakenteilla Klemmin sivuperäsin eikä työn jäljessä ole kyllä häpeämistä. Sivuperäsimen kohdalla suunnittelu on mennyt poikkeuksellisesti rakentaminen edellä, luonnosten varassa varsinaiset piirustukset tulevat jäljestäpäin. Yksityiskohtainen suunnittelu onkin jäänyt Soinisen mukaan viime aikoina vähemmälle, koska nyt hän on saanut luotua projektisuunnitelman ja piirustukset, joiden avulla työt pääsevät etenemään.
Klemmin kolmas elämä: Rauno Sydänoja sovittelee OH-ILL:n alkuperäistä kannusta paikoilleen. Kuva: Harri Mustonen. Siivet 2015/4.
Osuuskunta miksipä ei?
Projektin käynnistyessä Klemm-ryhmä sopi rakentavansa konetta aina keskiviikkoisin lokakuulta maaliskuulle. Homma lähtikin hyvin liikkeelle ja jo alkuvuodesta 2010 päästiin rungon kokoonpanoon.
Puuttuvien ja huonokuntoisten metalliosien tilalle on teetetty uudet. Ne on vapaa-ajallaan ja talkootyönä valmistanut Suupohjan ammatti-instituutin koneja metallialanopettaja Perttu Aalto. Osat on leikattu piirustusten mukaan vesileikkurilla, jonka jälkeen Aalto on tehnyt tarvittavat taivutukset ja hitsaukset.
Nyt runko on jo hyvässä kuosissa. Takarungon oikealta puolelta puuttuu vielä hieman vaneriverhoilua sinne sovitellaan parhaillaan kannusta, joka on peräisin kantakoneesta, ja vedetään ohjainvaijerien linjoja. Kaiken kaikkiaan työn jäljestä näkee, ettei tällainen projekti ole porukalle ensimmäinen. Monet ryhmän jäsenet ovatkin rakentaneet ja korjanneet aiemmin jo useita lentokoneita pääosin ne ovat olleet lähtökohdiltaan enemmän tai vähemmän romuja. Miehet eivät siis hypänneet ihan tuntemattomaan, ottaessaan Klemmin kunnostuksen kontolleen.
– Olen elämäni ollut sellainen, että täytyy saada tehdä jotakin, tunnustaa Ala-Könni, joka on vuosikymmenien saatossa kunnostanut kuusi lentokonetta.
Suuri osa näistä projekteista on tehty kerhotyönä. Myös Klemm hankittiin alkujaan Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon nimiin, mutta viime talvena se siirtyi Klemm-ryhmäläisten perustaman Lakeuden Ilmailuosuuskunnan omistukseen. Osuuskunnan tärkein tavoite on rakentaa Klemm valmiiksi.
– Työmotivaatio säilyy paremmin, kun lähdetään vetämään omana projektina, Ala-Könni perustelee osuuskunnan perustamista.
Miksi sitten osuuskunta eikä yhdistys?
Kerholla paikalla oleva Pentti Saaristo, joka hänkin on liittynyt Lakeuden Ilmailuosuuskuntaan ja ollut ammatiltaan kirjanpitäjä, vastaa, että osuuskunnassa on enemmän jatkuvuutta ja sen hallinto on huomattavasti helpompaa. Lisäksi pystytään huolehtimaan verotukseen liittyvät asiat paremmin. Osuuskunta mahdollistaa myös EU-rahoituksen hakemisen, koska vastuukysymykset ovat selvät. Toisena puolena on sitten se, että täytyy noudattaa kaikkia liike-elämän sääntöjä.
– Vanha yhdistyshenki on taakse jäänyttä elämää, Ala-Könni kommentoi, sitä on turha yrittää pitää hengissä. Se pitää hyväksyä nyt on eri meininki.
Klemmin kolmas elämä: Matti Soininen sommittelee kantakoneen korkeusvakaajan keskiosaa Keijo Koskisen pidellessä vakaajan uutta salkoa. Kuva: Lakeuden Ilmailuosuuskunta. Siivet 2015/4.
Kun on valmis, menee vielä kaksi vuotta
On melko ainutlaatuista, että näin iso porukka on pystynyt sitoutumaan näin pitkään ja haasteelliseen hankkeeseen yleensähän lentokoneprojektit tuppaavat alkuhuuman jälkeen jäämään harvojen niskoille. Ryhmän koossa pysymiseen ja jaksamiseen on jäsenten mukaan vaikuttanut hyvä yhteishenki.
– Kun saa porukalla jutella ja nauraa, Sydänoja kuvailee ja painottaa se yhdessäolo on aika suuri juttu.
Ja tahti tuntuu vain kiihtyvän. Ala-Könni toteaa, että ”nyt ollaan poikkeuksellisesti tehty kesäkuulle. Pidetään kuukausi lomaa ja sitten jatketaan”.
Töitä Klemmin eteen on tehty valtavasti, mutta vielä riittää puuhaa. Peräsinten rakentamisen lisäksi kerhon alakerrassa sijaitsevassa hallissa odottaa kokoamista Mannisen aikoinaan hankkima Walter Minor -moottori.
Ryhmä tuumaa rakentavansa Klemmin lentokuntoon noin viidessä vuodessa; tosin Sydänoja tarkentaa hieman aikataulua:
– Kun on valmis, niin sitten menee vielä kaksi vuotta.
Viiden vuoden päästä olisi kyllä sopiva ajankohta OH-ILL:n kolmannelle valmistumiselle. Silloin tulee nimittäin kuluneeksi
85 vuotta Jämin purjelentokoulun perustamisesta, ja saksalaisen retkikunnan Klemmillähän siellä aloitettiin pursikoneiden ensimmäiset hinaukset kesällä 1935. Myöhemmin Klemm-koneet olivat vuosia Jämin vakiokalustoa. Olisi Suomen urheiluilmailun historian kannalta hieno hetki, jos vuonna 2020 OH-ILL olisi jälleen vetämässä vanhaa purjekonetta Jämin taivaalle.
Lähde: OH-ILL:n historia: Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 1/2011, s.10-11.
Teksti ja kuvat: Harri Mustonen
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 4/2015.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
