Siivet-lehden perustaja, Rauni Vainio, oli monitaitoinen lahjakkuus, toiminnan mies ja lopulta myös päämäärätietoinen kustannusalan yrittäjä. Raunilla oli tapana pitää asiat omissa käsissään. Kun aika hänestä jätti, olivat kaikki asiat hänen repussaan ja siihen sitten sortuivat kustannusosakeyhtiö Apali, Siivet-ja Kaliberi-lehdet sekä ilmailuja militariakirjojen kustannus, joista osa oli vielä työn alla.
Minulla ja Raunilla piti olla palaveri Siivet-lehden nelosnumerosta, kun sain puhelimella viestin Raunin joutuneen sairaalaan. Seuraavan päivän puhelu toi sitten suruviestin. Kaikki loppui siihen, repulla ei ollut enää kantajaa.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 1/2015.
Tilaa toki lehti!
Säkylässä vuonna 1945 syntynyt Rauni kävi koulunsa Vampulassa ja ammattikoulun Loimaalla, jonka jälkeen hän haki ja pääsi vuonna 1965 Ilmavoimien Teknilliseen Kouluun aliupseerikurssille kouluttautumaan lentokoneapumekaanikoksi. Seuraavana vuonna hän sai vakanssin lennostosta ja astui vakinaiseen palvelukseen. Peruskurssin jälkeen hän erikoistui lentokoneasepuoleen. Mestarikurssin ja myöhemmin luutnanttikurssin käytyään Rauni oli käynyt toimija opistoupseerin ammatilliset ja virkaurakurssit läpi niin, että hänet ylennettiin lopulta opisto-upseerin korkeimpaan kapteenin arvoon.
Aseet ja asehistoria kiinnostivat lentokoneasemieskoulutuksen saanutta miestä. Niinpä Rauni oli 1970-luvun lopulla mukana järjestämässä ensimmäisiä mustaruutiammuntoja ja -näyttelyä. Suomen Asehistoriallisen seuran toiminta veti mukaansa ja Raunista tuli yhdistyksen sihteeri. Tarmokkaalla sihteerillä pysyi kynä kädessä ja hän alkoi toimittaa seuran monistettuja tiedotteita. Se ei pitkään häntä tyydyttänyt, vaan Rauni laittoi alulle seuran Ase-lehden, josta kehittyi sisällöltään ja ulkoasultaan alalle hieno aikakauslehti. Kynäilyn lisäksi Raunilla oli synnynnäinen lahja tehdä lehden taitosta visuaalisesti näyttävä. Alkuaikoina lehteä tehtiin saksitaittona, mutta jo 1980-luvulla Rauni hankki ihan ensimmäisten joukossa Ase-lehden taittoon Mac-tietokoneen ohjelmineen. Sivutoiminen aikakauslehden toimittaminen sai lisää kierroksia.
Ilmavoimien lentotekniset olivat perustaneet itselleen yhdistyksen ILTY ry:n, joka oli aluksi yksi Toimiupseeriliiton jäsenyhdistyksistä. Rauni oli myös aktiivinen ammattiyhdistysmies liitossa ja ILTY:ssä, toimien vuosia yhdistyksen sihteerinä ja sen puheenjohtajan Arvo Kiiskisen oikeana kätenä. Ammattiyhdistystoiminnan kokousmatkoilla Rauni oli alkanut pehmittää Kiiskistä ajatuksella, että Suomessa tarvittaisiin sellaista ilmailulehteä, jossa myös sotilasilmailulla olisi merkittävä osuus. Tällaisia lehtiä oli aikoinaan ilmestynyt, mutta nyt olisi jo uudelle tarvetta. Tarvittiin taustaorganisaatiot hankkeen alun rahoittamiseksi. Rauni näki, että ILTY voisi olla yhtenä ja lisäksi mukaan pitäisi saada Lentotekniikan Kilta, Raunin itsensä ollessa yhtenä osakkaana mukana. Näin syntyi kustannusyhtiö AR-kustannus (Arvo ja Rauni), jonka tarkoituksena oli uudenlaisen ilmailulehden kustantaminen.
Olin toiminut 1970ja -80-luvuilla Hävittäjälentolaivue 21:n valokuvaus- ja tiedustelu-upseerina. Valokuvaajana olin auttanut Raunia Ase-lehden esinevalokuvauksissa ja olimme tulleet tuntemaan toisemme lehden matkoilla. Varmaankin me jo silloin puhuimme myös sotilaslentotoiminnasta ja alan suomalaisen lehden puutteesta. Rauni tuli keväällä 1986 toimistooni tietäen palvelusurani olevan lopuillaan. Hän kysyi kiinnostuksestani ryhtyä yhdessä työstämään uutta aikakauslehteä, jonka tausta alkoi olla koossa.
Tottahan se minua kiinnosti, koska olin 1970-luvulta lähtien selannut viikoittain kansainvälisiä sotilasja ilmailulehtiä, jotka tulivat laivueessa ensimmäiseksi toimistooni. Niiden uutisten ja kuvien pohjalta valmistelin lentävän henkilökunnan aamupalavereihin uutisia ja etenkin tunnistuskoulutusmateriaalia. Tunnistuslentovalmiuksia, etenkin merivalvontalentojen osalta, lisättiin 70-luvulla laivueessamme, mikä oli johtanut minut uralleni. Suomi oli niinä aikoina vielä hyvin suljettu maa, eikä meillä sotilailla ollut mahdollisuutta pitää suoria yhteyksiä ulkomaailmaan. Lehdet olivat minulle kanava tietoisuuteen, mitä maailmalla tapahtui, etenkin sotilasilmailun ja eri maiden ilma- ja merivoimien puitteissa.
Uudenlainen Siivet-lehti tuli markkinoille 5.12.1986, samana päivänä, jolloin palvelusurani loppui ja jäin reserviin. Lehti avasi uudenlaisilla jutuillaan näkökulmia sotilaskoneisiin ja sotilasilmailuun. Uusi lehti lähti hyvin liikkeelle ja ilmestymiskertoja lisättiin neljästä myöhemmin jopa kahdeksaan vuodessa.
Raunilla oli suhteet Ilmavoimien esikuntaan, jolla oli erilaisia julkaisutarpeita kuvakirjoja myöten. Aiemmin kovin suljettuna ollut puolustusvoimat oli avautunut tiedotuksen ja julkisuudessa osalta jo 70-luvulta alkaen. Kalustoja ja toimintaa esiteltiin messuilla ja erilaisia kuvapainotteisia kirjoja tarvittiin historian ja toiminnan esittelyyn. Erilaista kustannustoimintaa varten Rauni perusti kustannusosakeyhtiö Apalin vuonna 1994. Hän hankki sille Siivet-lehden kustannusoikeudet ja samalla alkoi yhteistyö Ilmavoimien kirjojen osalta. Ensimmäisenä kirjana kustannettiin Suomen Ilmavoimien historia -sarjan osa 11 Hävittäjä-ässät-kirjan uudistettu painos. Tästä alkoi useiden kuva- ja historiakirjojen tuottaminen, joka sitten jäi joidenkin osalta dramaattisesti kesken.
Rauni oli tehnyt pitkään paljon työtä ASE-lehden kanssa ja saanut lehden toimimaan. Päätoimittajana hän olisi halunnut lehden teon paremmin omiin käsiinsä ja myös Apalin kustannettavaksi. Kun Asehistoriallisessa seurassa ei Raunin ehdotusta ja uutta kustannuskuviota hyväksytty, jättäytyi Rauni pois lehden tekemisestä.
Ilmaa Siipien alle!
Uuden tilanteen johdosta pohdimme joukolla myös uuden ase- ja militaria-alan lehden julkaisumahdollisuuksista. Olimme yhdessä aikanaan keksineet nimen Siivet-lehdelle. Nyt oli vuorossa uusi lehti, jonka nimeksi tuli esittämäni Kaliberi. Olin siten Raunin mukana tämänkin lehden vuonna 1996 alkaneella alkutaipaleella.
Oman ilmakuvausyritystoimintani johdosta olin aikaa myöten joutunut jättämään kirjoitustoimintani Siivet-lehteen satunnaiseksi. Talouden yleinen kiristyminen Suomessa ja muun muassa lehtien arvonlisäveron korottuminen puristi viime vuosien aikana kustannustoimintaa entistä tiukemmalle. Rauni oli samaan aikaan sairastunut, mutta hänellä ei ollut missään vaiheessa minkäänlaista luovuttamisen ajatusta kustannustoiminnasta, vaikka ikäkin lähenteli jo 68 vuotta. Rauni piti tiukasti kiinni roolistaan ja pyysi minua apuun vuoden 2013 syksyllä, jolloin aloimme yhdessä suunnitella lehden sisältöjä ja aloin taas myös tiiviimmin kirjoitella Siivet-lehteen isompia artikkeleita ja haastatteluja.
Keväällä 2014 meillä oli suunnitelmat selvillä, millä toimin Siivet-lehden taloutta ja toimintaa voitaisiin kesän jälkeen lähteä uudelleen kohentamaan. Soittelimme kesän aikana ja vielä viimeisellä viikolla ennen sovittua tapaamistamme. Sairauden ärhäkkä loppuvaihe tuli yllättäen ja kaatoi Raunin vuoteeseen viikonvaihteen aikana. Kaikki kävi nopeasti ja kun asiat olivat siinä yhdessä repussa, kaikki loppui kerralla.
Siivet-lehti ehti ilmestyä 28 vuotta, mikä oli todella saavutus Rauni Vainiolta ja pieneltä kustantamolta. Onneksi Siivet-lehdelle, se nähtiin useammillakin tahoilla arvokkaaksi pelastaa. Voiton peri JFI Airshow Oy, joka on päättänyt jatkaa Siivet-lehden historiaa tästä eteenpäin. Rauni Vainion kunniakkaasti aloittama ja vetämä toiminta saa näin ansaitsemansa jatkon: ilmaa Siipien alle!
Tämä artikkeli on julkaistu alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 1/2015.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
Teksti: Hasse Vallas