Millaista on elämä vieraalla, vihamielisellä taivaankappaleella? Jännittävää, haastavaa ja joskus myös lyhyttä. Bulgarialainen Haemimont Games tarjoaa onneksi hieman turvallisemman tavan kokeilla kolonisaatiota.
Teksti ja kuvat: Jukka O. Kauppinen
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2018.
Mietitäänpä paikkaa, joka on lähes mutta ei silti kovinkaan elinkelpoinen. Saharan autiomaan keskellä tai napajäätiköiden ytimessä on suorastaan taivaallista Marsiin verrattuna. Siellä voi ainakin hengittää. Uloskin voi astella ilman kovin teknologista erikoisvaatetusta, kunhan muistaa kerrospukeutumisen tärkeyden. Ulkoa voi löytää syötävää ja juotavaa, jos vain tarpeelliset taidot ovat hallussa. Mutta vieraalla planeetalla kaikki on toisin. Marsissa et kauaa hengitä ilman happilaitteita ja kerrospukeutumisenkin rajat tulevat vastaan. Vettä voi löytyä, jos kaivaa oikeasta kohtaa. Ja heti tilaisuuden saadessaan Mars tappaa vierailijansa.
Jo pelkkä pelin nimi − Surviving Mars − kertoo paljon. Ei riitä, että Marsiin lähetetään luotaimia, työkaluja ja uudisasukkaita avaruuden valtameren halki. Sinne täytyy myös rakentaa ympäristö, joka mahdollistaa elämän ylläpidon, sen jatkuvuuden ja kestää myös kolhuja. Pelin iskulause onkin kuvaava: ”asuta Mars mahdollisimman pienin tappioin.”
Marsiin matkustetaan vahvaan tieteelliseen pohjaan nojautuvan strategiapelin muodossa, jonka yleinen olemus on verrattain lähellä esimerkiksi SimCity- ja Cities Skylines -kaupunginrakentelupelejä. Olosuhteet, tavoitteet ja toiminnat ovat silti hyvin erilaiset, sillä tavanomaisen urbaanin ympäristön suunnittelun sijaan annetuilla työkaluilla yritetään rakentaa vieraalle planeetalle omavarainen, itsenäiseen elämän ylläpitoon kykenevä siirtokunta.
Kaukaisuuden, autiuden ja yksinäisyyden tunnelma tulee vahvasti esille. Tekemistä kuitenkin riittää sen verran, ettei siirtolainen ehdi juuri ahdistua. Surviving Mars. Kuva: Jukka O. Kauppinen
Kenen joukoissa marssit?
Pelin kehittäjät ovat pitkän linjan avaruustarinoiden ja tieteen ystäviä, joten ruotsalaisen Paradox Interactive -julkaisijan lämpeneminen Surviving Mars -pelille oli tiimille suoranainen taivaan lahja. Tämän syvän aihetta kohtaan tunnetun kiinnostuksen ja rakkauden ansiosta myös peli nojaa paljolti todelliseen ja suunniteltuun teknologiaan, joita Mars-matkailuun ja asuttamiseen on kehitetty. Ei kuitenkaan aivan täysin, sillä myös pelilliset näkökulmat on muistettava. Siirtokunnan rakentamisen on oltava viihdyttävää, mitä viimeisen päälle pikkutarkka tieteellinen simulaatio ei välttämättä olisi. Niiden välille on onneksi löydetty hyvä tasapaino.
Marsin asuttaminen alkaa lipunnostolla: minkä kansakunnan tai organisaation riveissä pelaaja astuu siirtokunta-alukseen? YK:n, USA:n, Kiinan, Venäjän, Euroopan ja muiden valtioiden ja organisaatioiden avaruustekniikoissa on mittavia eroja, samoin kuin budjeteissa ja varustetasoissa. Toiset voivat lähettää Marsiin enemmän siirtolaisia, toisilla on käytettävissään enemmän tähtilaivoja, budjettia tai tieteellisiä tutkimusmahdollisuuksia. Esimerkiksi erään uskonnollisen ääriyhteisön on pärjättävä kertalaakista omillaan. Vielä lopullisempaa on maailmanlopun pelastusvene, kun tuhoutuneesta Maasta pakenee ainokainen raketillinen pakolaisia.
Tavallisemmissa lähtökohdissa kotiplaneetalta voi tilata sponsorin mahdollistamissa rajoissa lisää varusteita, työkoneita ja lopulta myös uudisasukkaita. Pidemmällä tähtäimellä Marsiin voi myös rakentaa teollisuutta, jonka tuotoksia voidaan myydä paluuraketeilla Maahan ja näin rahoittaa myöhempää planeetalletuontia.
Alkutilannetta voi muokata myös monilla muilla parametreillä ja skenaarioilla, minkä lisäksi myös laskeutumispaikalla on merkitystä sekä mahdollisten planeetalta löytyvien resurssien että vaarojen suhteen.
Surviving Mars. Kuva: Jukka O. Kauppinen
Kupolinrakentajat
Monitasoinen simulaatio puraisee herkullisella tavalla näpertäjiin ja avaruustieteen ystäviin. Siirtokunnan rakentaminen on yhtaikaa viehättävää näpertelyä, resurssienhallintaa ja selviytymishaasteiden ratkontaa, jossa on puntaroitava kohtuullisen tarkasti tavoitteitaan, kuinka niihin päästään ja onko niihin ylipäätään varaa.
Siirtokunnan rakentaminen alkaa kauko-ohjattavalla droonijoukolla, joilla rakennetaan alkuvaiheen tuotantolaitokset ja asuinkupolit tuleville asukkaille. Näiden saapuessa alkaa kova työnteko, sillä esimerkiksi ruoantuotanto täytyisi toki saada kunnolla käyntiin, niin ettei väki ainakaan nälkään kuole. Tai janoon. Tai puhjenneeseen vesijohtoon. Erilaisia ikä-, sukupuoli- ja ammattiryhmiä edustaville siirtolaisille pitäisi löytää osaamiseensa sopivia töitä, ja saada myös oma raaka-aineiden ja teollisten tuotteiden tuotanto hiljalleen käyntiin, niin että riippuvuus Maasta vähenisi. Onhan se mukavaa, jos olisi vaikkapa ruokaa − mutta siihen tarvitaan vettä, sähköä, happea ja paljon, paljon työtä.
Jatkuva tasapainottelu tarpeiden ja raaka-aineiden saatavuuden sekä tuotannon välillä on haastavan palkitsevaa, vaikka elämä Marsissa onkin samalla myös odottelua, että mikä menee seuraavaksi rikki ja ehditäänkö se korjata ennen dramaattisia vahinkoja. Siinä sivussa on huomioitava myös ihmiset, sillä kaukaiselle planeetalle muuttaminen on valtava askel, josta kaikki eivät välttämättä selviäkään odotetusti. Mitä tehdä, kun Mars-hulluus iskee?
Surviving Mars luo hienon kuvaelman vieraan planeetan asuttamisesta ja sen haasteiden nujertamisesta. Haaste kiinnostaa ja viehättää, ja simulaatiossa riittää opeteltavaa ja mietittävää moneksi pelikerraksi, sillä erilaiset laskeutumispaikat ja kokeilut uudenlaisten siirtokuntarakennelmien kanssa tarjoavat pelattavaa viikoiksi ja kuukausiksi. Tämä ei ole todellakaan mikään kertakäyttöpeli.
Elämää tukevan ja edistävän siirtokunnan rakentaminen pitää touhukkaana pitkään, etenkin jos päättää paneutua huolella tieteellisen tarkkaan suunnitteluun ja olosuhteiden kehittämiseen. Erilaisia pelityylejä on niin monia kuin pelaajiakin.
Samaan aikaan peli onnistuu piilottamaan syvemmät mekaniikkansa kätevän käyttöliittymän ja fiksun pelisuunnittelun alle niin, että pelaaja voi keskittyä rakentamaan päässään suuria tulevaisuudenkuviaan. Miten laajennat ensimmäistä kaupunkiasi, minne rakennetaan toinen ja kuinka tavoitat laskeutumisalueeltasi mustien kukkuloiden tuolla puolen odottavat vyöhykkeet, jotka pursuavat tärkeitä jalometalleja ja pinnan alaisia jääkenttiä.
Siinä sivussa ei voi myöskään olla viehättymättä siirtokuntasimulaation tarjoamista unelmista. Ajoi niitä eteenpäin Elon Musk tai kuka tahansa, niin ensimmäisen ihmisen astuminen Mars-planeetalle tulee olemaan valtava askel ihmiselle ja ihmiskunnalle ja Surviving Mars tarjoaa oikotien siihen päivään. 1960-luvun tieteisfiktiota mukaillen tyylitellyt Mars-kupolit erilaisine asuinrakennuksineen, lastentarhoineen ja kauppoineen tuovat nekin pelaamiseen omaa tunnelmaansa, samoin kuin planeetan pinnalle hiljalleen levittäytyvät putkistojen, tehtaiden ja työläisrobottien latauspisteiden verkostot. Ja jos hyvin käy, Marsin laboratorioissaan työskentelevät tiedemiehet voivat luoda uusia, koko ihmiskuntaa hyödyttäviä keksintöjä.
Mutta mikä onkaan tuo outo signaali, jonka luotaimemme havaitsi tuolta vielä tutkimattomalta sektorilta?
Teksti ja kuvat: Jukka O. Kauppinen
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2018.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
Surving Mars
Tekijä: Haemimont Games / Paradox Interactive
Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One
Muuta: Saatavilla sekä digitaalisena latauksena että kaupasta.
Lisätietoja: https://www.paradoxplaza.com/surviving-mars/SUSM01GSK-MASTER.html
