Virtuaalilentäminen on ilmailuhistorian saralla vielä verraten nuori ilmiö. Mutta sillä on Suomessakin ikää jo 21 vuotta. Mutta eipä ensimmäisestä moottoroidusta lennostakaan ole kuin sata vuotta ja rapiat. Tässä ajassa ilmailun saralla on ehtinyt tapahtua monenlaista.

Teksti: Jukka O. Kauppinen

Kuvat: Virtuaalilentäjät

Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2015.

Tilaa toki lehti: https://siivet.fi/tilaa/

Vuodet 1994 ja 1995 olivat virstanpylväitä suomalaisen virtuaalilentoharrastuksen kannalta. Vuonna 1994 näet maamme markkinoille avattiin mahdollisuus lentää internetin kautta oikeita ihmisiä vastaan ja heidän kanssaan. Jo seuraavana vuonna nettilentämiseen hurahtaneet järjestivät ensimmäisen yhteisen lentotapahtuman. Menneitä muisteltiin lämmöllä Mosquito Meeting -lentoleirin 20-vuotisjuhlassa Malmin lentoasemalla, mutta simulaattorilentäminen on yhtä lailla yhteisten lentojen ja kohtaamisten muistelua kuin huomispäivään valmistautumista.

Sillä kuten tosimaailmankin ilmailu, myös simulaattorilentäminen muuttuu ajan myötä.

Modeemilla ilmaan

Tänä langattomien laajakaistojen ja kiinteiden internet-yhteyksien aikakautena on välillä vaikea muistaa aikaa, jona koko internetiä ei vielä ollutkaan. Ei ollut kännyköitä, vaan seinäpuhelimia. Niiden linjoilla voitiin soittaa myös tietokonepuheluja. Kallistahan se oli, sillä monin paikoin toisiin tietokonejärjestelmiin ja pulinabokseihin soitettiin minuuttitaksalla. Jotkut puhelinyhtiöt sentään tarjosivat yötaksan.

1990-luvun alkupuolella Internet-niminen verkko kuitenkin levisi hiljalleen. Edistyneimmät käyttäjät saattoivat soittaa modeemilla internet-palvelutarjoajien tai yliopistojen soittosarjaan, jonka kautta päästiin maailmalaajuisen tietoverkon uumeniin.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa oli jo keksitty moninpelaaminen puhelinverkon ja varhaisen internetin kautta. Se teki tuloaan ryminällä myös Eurooppaan, tosin hitaasti. Silti internet-pelaamisesta tiedettiin Suomessakin, ja 1993 alkutalvesta sain MikroBitti-lehdeltä jännittävän työtehtävän.

Minun pitäisi soittaa Englannissa sijaitsevan peliyhtiön numeroon ja testata internet-moninpelejä. Eräs niistä oli moninpelattava sotalentosimulaattori Air Warrior.

Monen tuhannen markan puhelinlaskun, jonka toimeksiantaja sentään maksoi, ja uskomattomien pelikokemusten jälkeen julkaisin MikroBitti 2/1994:ssä artikkelin, joka sysäsi liikkeelle nykyään vauhdikkaan tapahtumaketjun. Jo kesällä Air Warrioria pystyi lentämään myös Suomesta, ja ensimmäisten suomalaisten virtuaalilentäjien luomat perinteet ja toverihenki elävät yhä vahvoina.

Lentäjähenki

Kesällä 1995 virtuaalilentäjien ensimmäinen sukupolvi kokoontui Oulussa. Jo ensimmäisessä Mosquito Meeting -tapahtumassa asiat osattiin tehdä vaikeimman kautta, sillä missäs muualla sitä tietokoneilla voisikaan lentää internetissä kuin autiolla saarella, jossa ei ollut sen enempää sähköä kuin verkkoyhteyksiä. Liikennöinti saareen hoitui veneellä, sähkö tuotettiin aggregaatilla ja internet hoitui miten hoitui eli huonosti. Seuraavana vuonna Tele sentään lainasi komean mikroaaltolinkin, joka piti miehet linjoilla. Kyllä siinä riitti saaressa vierailleilla golffareilla kummastelemista. Touhu oli löytänyt jo myös kansainväliset  teemansa,  sillä  ainakaan  suomalaislentäjät eivät osaa olla tuppisuita sen enempää simulaattorissa kuin kasvokkainkaan. Ensimmäinen delegaatio osallistui jo 1994 Yhdysvalloissa järjestettyyn Air Warrior -tapahtumaan, josta nämä toivat tuliaisinaan muun muassa biljardipöydällä pelattavan Crud-pelin aakkoset.

”Hyvien lentäjien juhla”, otsikoi Pelit-lehti artikkelinsa tapahtumasta ja muistutti, että vaikka lentosimulaattoreilla lennetäänkin, ovat oikea ilmailu, ilmailuhistoria ja ennen kaikkea vahva toverihenki tärkeimpiä. Kaveria ei jätetä edes virtuaalitaivaalla.

Eikä ole jätetty sen jälkeenkään. Suomalaisilla  harrastajilla  on  takanaan  21  vuotta virtuaalilentämistä internetin sotataivailla ja 20 vuotta lentosimulaattorileirejä, joita järjestetään nykyisellään useita vuodessa, eri puolella Suomea. Lentotoiminnan taipaleelle mahtuukin jo useita sukupolvia niin simulaattorilentäjiä kuin simulaattoreita. Perinteet ovat kuitenkin entisensä ja into ilmailuun palavaa.

Virtuaalilentäjillä on simulaattorilentämisen lisäksi hallussaan muun muassa ilmailuhistoria ja lennokkienlennätys. Siivet 2015/5.

Uuden aikakauden haasteet

Moni asia on myös muuttunut. Vuonna 1994 harva tiesi koko internetistä eivätkä modeemitkaan olleet erityisen yleisiä. Tänään internet on integroitu lähes joka laitteeseen, jopa uusiin televisioihin ja jääkaappeihin tai pesukoneisiin.  Verkon kautta  viestiminen on arkipäiväistä ja Facebook-selainpelit ovat korvanneet Windowsin Pasianssin. Myös tietokoneita on ympärillämme enemmän kuin koskaan, mutta lentosimulaattorien suosiossa se ei näy. Pikemminkin päinvastoin, vaikka ilmailu kiinnostaa monia, simulaattoreihin ei jakseta paneutua.

Niin pelit kuin pelaajat ovat muuttuneet. Vielä  1980-luvulla  lentosimulaattorit  olivat kaikkien pelaajien hupia. 1990-luvulla ne alkoivat eriytyä monimutkaisemmiksi ja vaikeammin ymmärrettäviksi simulaatioiksi, joissa nippelien määrä ja yhä autenttisempi lentomallinnusfysiikka nousivat etualalle. Lentopelit jakaantuivat yhä selvemmin niin sanotusti tosimiesten simuiksi ja lentoräiskinnöiksi, ja molemmat ajoivat itsensä lopulta nurkkaan, joista niitä eivät löytäneet kuin tosifanit. Osittain tästä johtuen lentosimulaattorit ovat ajautuneet muutaman kerran lähes sukupuuttoon, sekä sotilasettä siviilipuolella.

Samalla tietokonepelaaminen on muuttunut koko ajan nopeatempoisemmaksi, pikaisempia palkintoja vaativaksi. Pitkää opiskelujaksoa vaativat pelit ovat kärsivät, genrestä riippumatta.

Simulaattoriharrastus loistikin kirkkaimmillaan 2000-luvun alkupuolella, sillä 2001 julkaistu IL-2 Sturmovik ja etenkin Suomen Ilmavoimat ja Suomen sota-aikaisia tantereita sisältänyt Forgotten Battles -laajennus nostivat virtuaalilentäjämäärät huippuunsa. Myös Virtuaalilentäjät ry:n jäsenet osallistuivat simulaattorin kehitykseen aktiivisesti.

Mutta kutakin iloa riittää vain aikansa. IL-2-sarja ei onnistunut uudistumaan ja siviilipuolella Microsoft sulki Flight Simulator sarjaa kehittäneen studionsa vuonna 2009.

2010-luvun myötä sen enempää sotilaskuin siviilisimulaattoripuolella ei ollut enää muotipelejä, hittejä, jotka olisivat houkutelleet uusia tulokkaita simulaattorilentämisen vaativaan, mutta myös paljon antavaan maailmaan. Harrastusta uhkasi ukkoutuminen.

Simulaattorilentäminen on silti pitänyt pintansa. Etenkin simulaattoriyhteisöt, mukaan lukien siviilisimulaattoreihin keskittyvä Suomen Virtuaali-Ilmailijat ry että sotilaslentosimulaattoreihin keskittynyt Virtuaalilentäjät ry, samoin kuin lukuisat virtuaalilentoyhtiöt ja virtuaalilentolaivueet, ovat pitäneet lippua tangossa ja muun muassa esitelleet harrastusten eri puolia suurelle yleisölle ilmailutapahtumissa.

Simulaattoririntamalla puolestaan Digital Combat Simulator on kasvamassa kokonaiseksi simulaattoriperheeksi, lukuisten erilaisten, joskin lähinnä vannoutuneille harrastajille suunnattujen simulaattoriensa kautta. IL-2

Sturmovik puolestaan teki onnistuneen comebackin Battle of Stalingradilla, ja jatkoa on luvassa jo tänä vuonna Battle of Moscowissa. Uudet ilmaispelattavat lentoräiskinnät World of Warplanes ja War Thunder ovat puolestaan tuoneet lentokonepelien pariin täysin uutta pelaajakuntaa, erityisesti nuoremmasta päästä.

Onnistuneiden yleisötapahtumien, kiinnostusta herättäneiden uusien simulaattorijulkaisujen ja vanhan virtuaalilentäjäkaartin aktiivisuuden myötä suomalainen virtuaalilentäminen ja yhteisöllinen puuhastelu voivatkin Mosquito Meeting -tapahtuman juhlavuonna verrattain hienosti. Virtuaalilentäjät ry:n kautta harrastusta pidetään esillä suuremmalle yleisölle, samalla kun kulissien takana muistutetaan simulaattorivalmistajia myös suomalaisen lentoyhteisön tarpeista ja toiveista. Yhteistyö onkin sujunut yleensä hyvässä hengessä, sillä suomalaiset virtuaalilentäjät tunnetaan maailmalla aktiivisina ja osaavina pilotteina. Edessä toivottavasti odottaa toisetkin kaksi vuosikymmentä yhdessä lentämistä. o

Olli Korhosen Mosquito Meetingeihin ja muihin tapahtumiin usein tuoma Mersun ohjaamo. Siivet 2015/5.

Virtuaalilentämisen lyhyt pelihistoria

Tärkeimmät internet-massiivimoninpelisimulaattorit

• Air Warrior (1988-2001)
• WarBirds (1995-)
• Aces High (2000-)
• World War II Online (2001-)

Suosituimpia yksinpelattavia ja rajallisesti moninpelattavia simulaattoreita

• Microsoft Flight Simulator –sarja (1982-)
• Gunship (1986)
• Falcon-sarja  (1987-1998)
• Their Finest Hour / Secret Weapons of the Luftwaffe (1989, 1991)
• Red Baron (1990)
• Aces of the Pacific / Aces Over Europe (1992-1992)
• Tornado (1993)
• X-Plane-sarja  (1993-)
• Jane’s Combat Simulations –sarja (1994-1999)
• European Air War (1998)
• Il-2 Sturmovik -sarja (2001-)
• Digital Combat Simulator -sarja (2008-)
• World of Warplanes (2013-)
• War Thunder (2013-)

Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2015.

Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia. 
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/

Virtuaalilentäminen pähkinänkuoressa

”Virtuaalilentäjä” on vakiintunut termi ilmailuharrastajasta, joka lentää lentosimulaattorilla todellisten koneiden sijaan. Virtuaalilentäminen tarkoittaa ennen kaikkea ilmataistelusimulaattorien lentämistä internetissä toisten ihmisten kanssa.

Virtuaalilentämisen myötä simulaattorilentäminen on saanut uusia ulottuvuuksia, sillä lentäminen tuntuu aivan erilaiselta, kun rinnalla ja vastustajina on muita ihmisiä, joiden kanssa pystyy juttelemaan ja vaihtamaan opetuksia.

Suomalaista  virtuaalilentämistä  edistää  Virtuaalilentäjät ry, joka perustettiin vuonna 2001 yhdistämään simulaattoriyhteisöjä sekä edistämään suomalaista virtuaalista sotalentämistä internetissä ja simulaattori-ilmailua ylipäätään. Samalla yhdistys tukee myös suomalaista ilmailuhistoriallista tutkimusta, tekee yhteistyötä ilmailumuseoiden kanssa ja osallistuu talkoilla museoiden ja ilmailutapahtumien järjestämiseen ja ohjelmantuotantoon.

Lisätietoja: www.virtualpilots.fi