Aero Oy:n Ju-52 -matkustajakone Kaleva, OH-ALL, ammuttiin alas Suomenlahdella 14.6.1940, kun kone oli matkalla Tallinnasta Helsinkiin Malmin lentokentälle. Tapauksesta on kului sunnuntaina 14.6.2020 80 vuotta. Tapahtuneen muistoksi Helsinki-Malmin lentoasemalla on julkistettu tapahtuman muistotaulu.
Kaksi neuvostoilmavoimien DB-3 -pommikonetta ampui Kalevan alas Kerin saaren lähistöllä 14.6.1940 vähän ennen Viron ”sosialistista vallankumousta” ja liittämistä Neuvostoliittoon. Koneessa olleet yhdeksän matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä saivat surmansa.
Tapaus Kaleva.
Viimeinen lento
Kaleva lähti viimeiselle lennolleen kohti Malmin lentoasemaa Tallinnasta aikataulunsa mukaiselle reittilennolle. Koneen miehistönä oli suomalainen lentokapteeni Bo von Willebrand ja radisti Tauno Launis. von Willebrand oli tuolloin myös Suomen ilmailuklubin, nykyisen ilmailuliiton, hallituksen jäsen ja Helsinki-Malmin lentoaseman juuri nimitetty päällikkö.
Matkustajina oli kaksi saksalaista liikemiestä, kaksi Ranskan lähetystön diplomaattista kuriiria, yksi ruotsalainen, yksi amerikkalainen ja yksi virolainen.
Amerikkalainen kuriiri oli tiettävästi kuljettamassa Yhdysvaltain salakoodeja turvaan Neuvostoliiton uhkaamasta Virosta. Ranskalaisilla tiedetään olleen mukanaan yli 120 kiloa arvokasta kuriiripostia.
Kaleva oli ehtinyt olla ilmassa vain muutaman minuutin, kun sen lähituntumaan ilmaantui kaksi Virossa sijaitsevasta tukikohdasta toiminutta neuvostoliittolaista DB-3 -pommikonetta. Pommittajat tulittivat Kalevaa konekiväärein, jolloin se syöksyi vasemmalla kyljellään mereen pari kolme kilometriä Kerin majakasta koilliseen.
Virolaiset kalastajat todistivat alasampumisen ja sitä seuranneet tapahtumat. Viron saartoon osallistunut neuvostoliittolainen sukellusvene Shsa-301 näki koneen putoamisen kello 14.06 (Suomen aikaa) noin 10 kilometrin etäisyydeltä. Sukellusvene saapui putoamispaikalle noin puoli tuntia putoamisen jälkeen, kello 14.47. Saavuttuaan sukellusveneen miehistö keräsi vedestä irtotavaraa ja takavarikoi kalastusveneiden keräämät tavarat.
Video Kalevan viimeisestä lennosta.
Miksi Kaleva ammuttiin alas?
Neuvostoliitto valmistautui miehittämään Baltiaa Molotov-Ribbentrop-sopimuksen etupiirijaon mukaisesti vuoden 1939 jälkeen. Neuvostoliitto pakotti Baltian maat liittymään omanlaiseensa YYA-sopimukseen ja sallimaan Neuvostoliiton tukikohdat. Saksan hyökätessä keväällä/kesällä 1940 Ranskaan, Tanskaan ja Norjaan Neuvostoliitto arvioi Baltian miehityksen sujuvan huomaamattomasti maailman huomion ollessa keskittynyt länsirintaman suuriin sotatapahtumiin.
Neuvostoliiton Leningradin sotilaspiirin johto komensi 9. kesäkuuta joukot olemaan valmiina 12. kesäkuuta alkavaan operaatioon, jossa Baltian maat miehitetään. Neuvostojoukot siirtyivät toiminta-asemiinsa 13. kesäkuuta. 14. kesäkuuta Neuvostoliitto antoi maille ultimaatumin ja julisti Baltian saartoon, jota valvottiin sekä meri- että ilmavoimilla.
Baltia käytännössä piiritettiin ilmasta ja mereltä käsin sukellusveneillä, laivastoyksiköillä ja ilmavoimien suorittamilla partiolennoilla. Saartoon osallistui 120 sota-alusta ja 219 lentokonetta.
Kalevan alasampuminen ajoittui juuri Baltian saarron alkuun, eikä Neuvostoliitto tiedottanut saarrosta muille. Vaikka matkustajakoneen pudottamisesta kerrotaankin monenlaisia salaliittoteorioita, niin todennäköisin syy siihen on yksinkertaisesti koneen juuri saarron valvonta ja toteuttaminen. Neuvostoliittolaisille pommikoneille oli annettu tehtävä estää kaikki liikenne Virosta ja Viroon, joten nämä toimivat käskynsä mukaisesti ja pudottivat pakenevan matkustajakoneen. Jälkihistoria ei tiedä lentäjille annettujen käskyjen täsmällistä muotoa tai oliko näille annettu mitään erityisohjeita esim. ulkovaltojen matkustajakoneiden suhteen.
Itämerenlaivaston taistelukäskyssä kohdassa 13.B kuitenkin mainittiin yksiselitteisesti: ”On estettävä vastustajan lentokoneiden lähtö Suomenlahden yli Suomeen.”
Pietarilainen merisotahistorian tutkija Pavel Petrov on myös kertonut arkistoista löytämästään Itämeren sotalaivaston 12.6. päivätystä valmistautumiskäskystä, jonka mukaan lennot ”Virosta on estettävä ja Suomen, Ruotsin ja muiden maiden sotalaivat on vallattava jos ne ovat Viron rannikon lähellä.”
Näin siis toimittiin. Saarron yhteydessä Neuvostoliiton meri- ja ilmavoimat tulittivat myös muita lentokoneita.
Putoamiseen liittyykin paljon harhatietoja ja -luuloja. Esimerkiksi pudottajiksi on väitetty myös SB-2-pommikoneita ja MBR-lentoveneitä. Kalevaa ei pudotettu neuvostosukellusveneen luo eikä sukellusvene ollut odottamassa putoamispaikalla, vaan se saapui paikalle vasta yli puolen tunnin purjehduksen jälkeen. Paikalla olivat ensimmäisenä virolaiset kalastajat, jotka keräsivät merestä romua ja jäänteitä, jotka luovutettiin sukellusveneen miehistölle. Eri lähteissä sekoitetaankin surutta tarinoita,huhuja ja faktoja salaliittoteorioihin.
Todellinen syy lienee se yksinkertaisin ja todennäköisin: Kaleva pudotettiin osana Baltian maiden miehitysoperaatioon liittyvää saartoa. Samana päivänä alkaneen saarron johdosta neuvostolaivasto ja -ilmavoimat partioivat Suomen ja Viron välisellä alueella, minkä johdosta kone myös havaittiin, saatiin kiinni ja pudotettiin.
Sukellusveneen ylle ilmaantui pian tilannetta toteamaan Malmilta noussut Brewster-hävittäjä ohjaimissaan Ilmari Juutilainen. Juutilaisen havaitessaan sukellusvene piilotti lippunsa. Vallinneessa kireässä poliittisessa tilanteessa ei matkustajakoneen tuhoamisesta rauhan aikana esitetty Neuvostoliitolle vastalausetta, eikä turman virallinen tutkinta paljastanut yleisölle Kalevan tuhon todellista syytä. Koneen hylky on edelleen kadoksissa.
Tapaus Kaleva.
Muita kadonneita koneita on löytynyt
Keväällä 2004 tuli julkisuuteen tieto, että 60 vuotta sitten sotalennolla kadonneen Antoine de Saint-Exupéryn P-38 -tiedustelukoneen hylky oli löydetty merestä Marseillen lähistöltä. Myös vuonna 1952 Itämerellä Neuvostoliiton alas ampuman DC-3 -tiedustelukoneen hylky on löytynyt ja nostettu merestä ja siirretty Linköpingin ilmavoimamuseoon
Kaleva on edelleen kadoksissa. Sen pudottaminen välirauhan aikana 80 vuotta sitten kosketti syvästi Malmin lentoasemaa ja koko Suomen kansaa.
Muistotaulu Malmin lentoasemalla
Stig Fagerstedtin valmistama tapahtuman 80-vuotismuistotaulu julkistettiin torstaina 11.6.2020 klo 16.15 Helsinki-Malmin lentoasemalla.
Lisätietoja: https://www.malmiairport.fi/kaleva80/
Lue lisää: http://www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/tapauskaleva/
Suomen Ilmailumuseolla järjestettiin 14.6.2005 tieteellinen Kaleva-seminaari, jossa selvitettiin 14.6.1940 Neuvostoliiton itämeren laivaston koneiden alasampuman Aeron Ju-52-matkustajakone Kalevan tuhoa ja siihen liittynyttä poliittista tilannetta.
Teksti: Jukka O. Kauppinen
Lähteet: Malmin lentoaseman ystävät, Virtuaalilentäjät ry, omat muistiinpanot
