Henri Nyström nauttii työstään Varustelekan toimitusjohtajana ja rentoutuu vapaa-ajalla kamppailulajien tai virtuaalilentämisen parissa, kertoo Harri Mustonen Siivet-lehden artikkelissaan.
Myymälän työntekijä johdattaa minut vaatetelineissä roikkuvien sotilas- ja ulkoiluasujen sekä mitä ihmeellisimpiä armeijavarusteita täynnä olevien hyllyjen lomitse liikkeen takaosaan, josta pääsemme isoon varastoon. Korkeassa hallissa jatkuu sama runsaus käytettyä tai uustuotantona valmistettua armeijatavaraa: kuormalavoittain maastopukuja, maihinnousukenkiä, mantteleita, univormuja… lista on loputon.
Toim. huom. Nyström ei ole enää web-julkaisuhetkellä töissä Varustelekassa ja kaippa firmassa on tapahtunut yhtä sun toista muutakin pientä. Vaan eivätpä ne firman toimintaideaa tai herran oivaa toimintaa pilaa.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 1/2015.
Tilaa toki lehti!
Kapuamme yläkertaan, jossa Varustelekan toimitusjohtaja Henri Nyström ottaa minut vastaan. Huone näyttää kuin kenen tahansa nuoren miehen työhuoneelta: hyllyt pursuavat erilaista tavaraa ja seinällä roikkuu pari valokuvaa ralliautoista. Ei heti uskoisi, että täältä johdetaan armeijatavaraan erikoistunutta yhtiötä, joka on kasvanut yhdeksi suurimmista Euroopassa. Sen tarina sai alkunsa yli kymmenen vuotta sitten nuorukaisten harrastuksesta. Nettikauppalla menestykseen
Alkuvuodesta 2006 Valtteri Lindholm soitti Nyströmille ja tiedusteli, oliko juuri armeijasta päässeellä miehellä töitä. Työpaikka oli jo kyllä tiedossa, mutta Lindholmin työtarjous kiinnosti Nyströmiä. Hän oli seurannut sivusta ystävänsä kolme vuotta aiemmin perustaman yrityksen kehitystä ja tunsi hyvin sen alkutaipaleen. Ajatus armeijan ylijäämätavaraa myyvästä liikkeestä oli lähtenyt liikkeelle kaverusten airsoft-pelaamisesta.
– Tuolloin Lindholm totesi, että Suomesta saa huonosti ylijäämävaatteita ja -varusteita, Nyström muistelee.
Niinpä Lindholm päätti itse ryhtyä hankkimaan pelaamiseen tarvittavaa tarpeistoa – siinä sivussa hän ajatteli harrastavansa kaupankäyntiä armeijatavaralla. Hän aloitti perustamalla yksinkertaisen nettikaupan ja hankkimalla lavallisen ylijäämätavaraa Saksasta. Sivubisnekseksi tarkoitettu liiketoiminta lähti kuitenkin heti räjähdysmäiseen kasvuun ja pian Lindholm luopui yliopisto-opinnoistaan ryhtyen pyörittämään yritystään täyspäiväisesti.
Nuori yrittäjä paahtoi yksin kolme vuotta, kunnes tuli aika palkata väkeä avuksi. Kun Lindholm sitten otti yhteyttä, hyväksyi Nyström oitis työtarjouksen.
– Siitä se sitten lähti ja hyvin nopeasti huomasin olevani operatiivinen johtaja. Vuonna 2011 Nyström siirtyi yrityksen toimitusjohtajaksi.
Varusteleka / Banderollin asennusta Jämi Fly In & Airshow’ssa kesällä 2014. Kuva: Toni Suokas.
Omintakeista markkinointia
Nykyään Varusteleka hankkii ylijäämätavaraa kolmelta isolta saksalaiselta tukkurilta. Lisäksi heillä on ympäri maailman pienempiä tavarantoimittajia ja -valmistajia, myös Suomessa. Armeijan poistotuotteilla liikkeelle lähtenyt kaupanteko on Nyströmin mukaan muuttumassa kylmän sodan aikaisten varastojen tyhjennettyä. Tämän päivän armeijavaatetukseen on tullut mukaan myös tekniikkaa eivätkä ne enää juuri sovellu siviilipukeutumiseen, kuten vanhempi omalla tavallaan tyylikäs armeijavaatetus.
– Se on selkeästi trendi tällä alalla, että ylijäämä vähenee ja hinnat nousevat, Nyström toteaa.
Tänä päivänä myydäänkin paljon reproja vanhojen varusteiden ja vaatteiden sijaan. Varustelekakin tarjoaa käytetyn tavaran lisäksi uusia tuotteita sekä paranneltuja malleja vanhasta armeijatavarasta. Näillä omalla brändillä tehdyillä tuotteilla on täytetty tarjonnassa olevia aukkoja.
Oma lukunsa on Puolustusvoimien vanhentunut tavara. Köyhän maan sotavoimissa varusteet kun on käytetty pääsääntöisesti loppuun ja se vähäkin ylijäämä on ollut myynnissä valtion omistamassa Millogissa.
Varusteleka on ollut jo pitkään alan suurin yritys Suomessa ja Euroopan mittakaavassakin nykyään toiseksi suurin – vain Saksasta löytyy vielä kookkaampi toimija. Mikä sitten on menestyksen salaisuus?
– Se juontaa juurensa siihen, että me olemme pyrkineet tekemään asiamme mahdollisimman hyvin ja olemme ylpeitä omasta tekemisestämme niin asiakaspalvelussa kuin muussakin. Sitä kautta on tullut tietynlainen avoimuus ja rehellisyys, jotka ovat meille tosi tärkeitä.
Nyströmin mukaan Suomessa armeijaylijäämää myyvät liikkeet ovat huomattavasti pienempiä ja kilpailijoita löytyy lähinnä ulkoilun ja retkeilyn erikoisliikkeistä. Suurimpina kilpailijoina hän pitääkin tällä hetkellä miestenvaatteiden verkkokauppoja.
Tähän asti Varustelekan päämarkkina-alue on ollut kotimaa. Silti asiakkaita on riittänyt ympäri maailman – vain Pohjois-Koreaa ja muutamaa Afrikan maata lukuun ottamatta. Nyström kertoo, että yhtiö on hakemassa lähitulevaisuudessa kansainvälistä kasvua.
– Nyt ollaan avaamassa Ruotsin kauppaa ja sen jälkeen tähtäimessä on mennä englanninkielisille markkinoille: USA:han ja Iso-Britanniaan.
Varusteleka on tullut tutuksi omintakeisesta ja räväkästä markkinoinnistaan. Ideointiin voivat osallistua kaikki työntekijät, vaikka yhtiöllä on toki oma markkinointiryhmäkin eli ”propagandaosasto”. Harvalla yhtiöllä on uskallusta laittaa nettisivuilleen sellaista tekstiä, jolla Varusteleka markkinoi tuotteitaan. Vai miltä vaikuttaa tällainen mainosteksti:
”Patonkimaan nakkipipoja! Nää on ihan suoraan jostain post-apokalyptisestä rinnakkaistodellisuudesta (no, Ranska).”
Homma kuitenkin toimii. Nyströmin mukaan kaikki perustuu rehellisyyteen. – Se on ehdottomasti sivutuote tämä meidän maine, se ei ole sellainen, mihin ollaan tähdätty.
Supermarine Spitfire Mk XVI:n Merlin-moottorin jyrinä jäi Nyströminkin mieleen. Kuva: Mikko Maliniemi.
Spitfire säväytti
2014 kesällä Varusteleka oli esillä ensimmäistä kertaa Jämi Fly Innissä. Vaikka ehdotus yhteistyöstä tuli Jämi Fly Innin väeltä, sopi tapahtuma Nyströmin mukaan luontevasti yrityksen konseptiin, varsinkin kun vanhat sotakoneet ovat aina olleet lähellä hänen sydäntään. Mies pääsikin Jämillä kuuntelemaan toisen maailmansodan hävittäjän ulvahtelua ja näki ensimmäistä kertaa Spitfiren taivaalla.
– Kyllähän se vaikutti, Nyström kiteyttää kesän kokemustaan.
Hän kertoo aina olleensa kiinnostunut jossain määrin kaikenlaisista kulkuneuvoista. – Mitä isompi ja hienompi laite niin sen siistimpi se on.
Ja sitähän elegantti 1700 hevosvoiman Merlin-moottorilla varustettu brittihävittäjä ehdottomasti on.
Ilmailu on Nyströmiä kiehtonut jo pikkupojasta lähtien. Nuorena tuli rakenneltua pienoismalleja ja lennokkeja. Sitten 1990-luvulla alkoi ilmestyä kelvollisia lentosimulaattoreita, ja hän löysi WW2 Online -pelin kautta virtuaalilentämisen maailman. Sen jälkeen miehen painopiste pelaamisessa siirtyi yhä enemmän lentosimuihin.
Viime vuosina tämä harrastus on jäänyt töiden vuoksi vähemmälle, mutta nyt hän on viritellyt sitä uudelleen. IL-2-simulaattori on miehelle tuttu jo pitemmältä ajalta ja viime aikoina on tullut kokeiltua myös Digital Combat Simulatoria. Flight Simulatorilla Nyström puolestaan hakee ajoittain tuntumaa aidoilla lentokoneilla lentämiseen – sellaisilla, joilla hän voisi kuvitella kenties lentävän jonain päivänä itsekin.
– Täytyy myöntää, että enemmän se on kuitenkin ollut noilla WW2-koneilla lentämistä, mies toteaa.
Vuosien aikana hän on tutustunut verkossa alan harrastajiin ja pitääkin virtuaalilentämistä hyvänä ajanvietteenä juuri mukavien kavereiden vuoksi. Lisäksi se on halpa ja turvallinen tapa kokeilla lentämistä.
Palkitseva työ
Vaikka kasvavan, yli viisikymmentä työntekijää käsittävän, yrityksen toimitusjohtajana ”Patonkimaan nakkipipoja! täytyy tehdä ajoittain pitkää päivää ja olla tavoitettavissa kellon ympäri jokaisena viikonpäivänä, on Nyström oppinut tasapainottamaan työn ja vapaa-ajan.
– Yhdeksän vuoden aikana on huomannut myös sen, että kannattaa pitää omasta terveydestään huolta.
Kuntoaan hän pitää yllä kamppailulajeilla: lukkopainilla ja vapaaottelulla. Ja lomat hän viettää yleensä hieman kauempana; nytkin mies on edellisellä viikolla ollut Alpeilla laskettelemassa. Aiempina vuosina Nyström harrasti myös rallia, mutta nyttemmin se on jäänyt työkiireiden vuoksi.
– Jonkin näköinen nopeus- ja adrenaliiniriippuvuuus varmaan löytyy, Nyström pohtii.
Autoja kuljetusalan insinööriksi aikoinaan opiskellut Nyström on oppinut toimitusjohtajan tehtävät käytännön kautta. Nyt juuri kolmekymmentä vuotta täyttänyt mies suorittaa työn ohessa MBA-tutkintoa. Nyström selvästi viihtyy toimessaan. Tärkeimmäksi tekijäksi hän nostaa henkilöstön.
– Meillä on täällä mahtava porukka. Se auttaa jaksamaan ja motivoi kehittämään firmaa entisestään. Vaikka Nyströmillä on tällä hetkellä aika kortilla, elää miehessä unelma lentämisestä. Tätä janoa hän on sammuttanut virtuaalilentämisellä ja lentäjäkavereiden kyydissä taivaalla. Ajatus lupakirjan suorittamisesta kytee kuitenkin mielessä.
– Se on sellaista ”ehkä”-osastoa se lupakirjan lentäminen. Ihan pienestä pojasta asti olen siitä kyllä haaveillut.
Lisätietoja: https://www.varusteleka.fi
Teksti: Harri Mustonen
Kuvat: Toni Suokas, Mikko Maliniemi
Tämä artikkeli on julkaistu alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 1/2015.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
