Kun Suomi oli valinnut Lockheed Martin F-35A-hävittäjät korvaamaan Ilmavoimien Hornet-kaluston, samaan valintaan päätyivät nopeasti myös Saksa ja Tšekki. Niitä ovat seuraamassa jo Kreikka ja Romania. Saksalaiset jopa myönsivät, ettei heidän tarvitse enää testata ehdokkaita, koska Suomi teki sen jo.
Siivet 4/20223 pääkirjoitus.
Siksi ei ole ihme, että sen jälkeen, kun viime huhtikuussa Suomi teki päätöksen hankkia ensimmäisenä ulkomaana israelilaisen David’s Sling -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän, sen valmistaja Rafaelin ilma- ja ohjustorjuntajärjestelmäosaston johtaja Pini Yungman tiesi, että nyt tie on auki muuallekin Eurooppaan. ”Uskon, että se toteutuu. Matka alkoi Suomesta”, hän totesi Breaking Defensen haastattelussa kesäkuun alussa.
Euroopan puolustusviranomaisten katse on Suomen puolustushankintojen lisäksi myös Puolustusvoimien tekemisessä. Viimeistään sen kiinnitti Suomeen päätöksemme hakeutua puolustusliitto Naton jäseneksi, joka alkoi tuoda ulkomaisia sotilasosastoja Suomeen harjoittelemaan, ensin silkasta uteliaisuudesta, ja harjoitusten jälkeen sen vuoksi, että meiltä voi oppia jotain.
Miksi meiltä voi oppia? Koska Suomen puolustusvoimissa kaikesta taannoisen eurooppalaisen aseistariisunnan ja kriisinhallintaan keskittymisen paineesta, budjettileikkauksista ja kritiikistä huolimatta on ilmiselvästi pidetty katse pallossa ja tehty oikeita asioita.
Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen kertoi puolustushaaran mediatilaisuudessa toukokuun lopussa, miten Naton arviossa hävittäjäohjaajiemme osaaminen ja toimintakyky ovat hyvät, vaikka emme täytä lentotunneissa Naton asettamia standardeja. Vaikka budjetteja on leikattu, Ilmavoimissa on ilmeisesti osattu pitää katse pallossa ja tehdä oikeita asioita, vieläpä kustannustehokkaasti.
Kun joku vuosi sitten kysyin eräältä Ruotsin ilmavoimien johdon edustajalta, mitä heillä olisi tarjota konfliktitilanteessa Suomen ilmavoimille, hän tarjosi Ruotsin tukikohtia, joihin hävittäjät voisivat tukeutua. Kun toistin kuulemani tarjouksen myöhemmin Keräselle, hän totesi naurahtaen, että kyllä me tarvitsemme ne koneet vähän lähemmäksi etulinjaa.
Nyt Euroopan Nato-maiden ilmavoimista halutaankin tulla Suomeen opettelemaan, miten voidaan operoida taistelukoneilla läheltä etulinjaa vihollisen tulenkäytöstä huolimatta. Kylmän sodan aikana käytetyt hajautetut toimintamallit hukattiin näennäisen rauhan aikana muualla Euroopassa, mutta ei Suomessa, jossa on nähtävästi osattu pitää katse pallossa ja harjoiteltu koko ajan hajauttamista ja siirtymistä tukikohdasta toiseen.
Ensimmäisenä maantietukikohtaharjoitteluun Suomessa ilmoittautui Britannian Royal Air Force. Lisää on odotettavissa.
Rauhallista loppukesää ja alkusyksyä,
Pentti Perttula
Päätoimittaja
Eikö Siivet vielä tule? Tilaa lehti täältä!
