Siivet 4/2022 pääkirjoitus.
Vaikka lähes koko muu Eurooppa alkoi heti ajaa alas puolustustaan, kun Neuvostoliitto hajosi, Suomen puolustusvoimat säilytti kykynsä ja itse asiassa on vain vahvistunut. Suomi ei lopettanut yleistä asevelvollisuutta ja vain muutama kuukausi Neuvostoliiton ro mahtamisen jälkeen osti 64 F/A-18 Hornet -hävittäjää, vaikka lähes koko muu Eurooppa alkoi valmistautua kylmän sodan jälkeiseen ikuiseksi kuviteltuun rauhaan.
Hornet-hankintapäätös alleviivasi samalla Suomen itsemääräämisoikeutta siinä kuin YYA-sopimuksen purkaminen ja joidenkin Pariisin rauhansopimuksen artikkelien kumoaminenkin. Hornetien tulo myös lisäsi Ilmavoimien yhteistyötä länsivaltojen ilmavoimien kanssa, mikä kulminoitui Nato-yhteensopivuuden sertifiointiin.
F-35-hankintapäätös tehtiin myös historiallisessa taitekohdassa, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati Natolta Suomeakin koskevia lupauksia siitä, ettei puolustusliitto laajene itään päin, ja samalla Venäjä kokosi massiivista asevoimaa Ukrainan rajalle. Ukrainahan on ollut Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien kuin Suomi: pitkä raja Venäjän kanssa eikä kuulu Natoon.
Vaikka hävittäjäjärjestelmä valittiin sotilaallisen suorituskyvyn perusteella, sen käyttöönotto lisää entisestään yhteistyömahdollisuuksia Suomen liittolaisten kanssa Natossa. Siellä onkin jo alettu suunnitella, miten Suomen ilmavoima integroidaan puolustusliiton strategiaan. Taktisesta näkökulmasta Suomen ja Naton ilmavoiman integroituminen lienee jo nyt hyvää kiitos yhteensopivuuden ja pitkäaikaisen ja tiiviin harjoitusyhteistyön, mutta F-35-hankinta ja Nato-jäsenyys vie integraation ja yhteistyön mahdollisuudet vielä pidemmälle.
F-35:n kykyjen rajoja vasta tutkitaan. Se ei ole perinteinen hävittäjä, vaan verkottuva monitoimihävittäjäjärjestelmä, jonka käytölle löydetään sitä enemmän uusi tapoja, mitä enemmän sille kertyy lentotunteja. Emme vielä tiedä, mitä F-35 tekee vuonna 2030, mutta tulevina vuosina se todennäköisesti mullistaa sodankäyntiä.
Nato-liittolaisistamme F-35-koneilla lentävät lähialueellamme tällä vuosikymmenellä Norja, Tanska, Puola, Saksa, Britannia ja sinne tukeutuva Yhdysvallat. Kun Suomen ilmavoimien F-35-koneet nousevat lentoon, niistä tulee osa Naton massiivista tiedustelu-, valvonta- ja kohdetiedusteluverkkoa, joka seuraa Venäjän asevoiman liikkeitä. Vain kansalliset päätökset rajaavat sitä, miten syvään integraatioon johtamisjärjestelmissä ja ilmavoimien yhteisessä käytössä voidaan edetä.
Sijaintimme vuoksi olemme avainasemassa vaikuttamassa siihen, miten Venäjä jatkaa geopoliittista peliään Natoa vastaan. F-35:n tulo Ilmavoimillemme kuitenkin tarkoittaa, että Venäjällä on vastassa yhä integroidumpi ja letaalimpi voima, jonka kyvyt ulottuvat kaikkiin taistelukentän osatekijöihin. Se väistämättä kohottaa sotilaallisen konfliktin alkamisen kynnystä. Suomi ei ole kuin Ukraina.
Turvallista loppuvuotta,
Pentti Perttula
Päätoimittaja
Eikö Siivet vielä tule? Tilaa lehti täältä!
