Jaa että mitä? (2017/1)

Siivet 2017/1

Me kevyemmän luokan ilmailijat olemme tottuneet siihen, että käsitteet  riippuliidin, vetovarjo, liitovarjo ja varjoliidin menevät toimittajilla  iloisesti sekaisin uutisoitaessa minkä tahansa lentokonetta pienemmän  laitteen onnettomuuksista, joskus muistakin saavutuksista. Samassa artikkelissa saatetaan käyttää kaikkia noita termejä, vaikka ne tarkoittavat täysin eri asioita eikä yhdellä noista lentämistä luokitella ilmailuksi laisinkaan.

Eipä siis ole ihme, että lennokit, multikopterit ja dronet seikkailevat mediassa ja viranomaistenkin ohjeissa kuinka sattuu. Kun toiselta puolelta maapalloa ohjattu miehittämätön ilma-alus ampuu ohjuksen terroristien niskaan, Suomessa kerrotaan lennokkihyökkäyksestä. Meksikolaiset huumekartellit kuljettavat Yhdysvaltoihin huumeita  lennokilla. Lennokki on törmätä pujottelijaan tai putoaa katsomoon jalkapallo-ottelussa. Lennokki vaarantaa lentoliikenteen, lennokki tekee sitä, ja lennokki tekee tätä. Ja  onkohan kertaakaan kyseessä ollut lennokki siinä mielessä kuin lennokkiharrastajat harrastusvälineensä määrittelevät.

Miehittämätön ilmailu on lisääntynyt vauhdilla, ja perinteinen lennokkiharrastus jäänyt joiltain osin jo jalkoihin. Trafi julkaisi RPAS-toimintaa koskevan ilmailumääräyksen syksyllä 2015. Siinä sivussa myös lennokkiharrastukselle laadittiin pelisäännöt harrastajien yllätykseksi ja heitä juuri kuulematta. Vaikka muutosvastarinta oli ankaraa ja  keskustelu käy kiivaana edelleenkin, niin uusiin määräyksiin kuitenkin pääosin sopeuduttiin, ja ne, jotka eivät sopeutuneet, jatkoivat harrastustaan kuten ennenkin – nyt  lainsuojattomina.

Kotimainen, kansallinen lennokkitoimintaa koskeva ilmailumääräys on kuitenkin  salliva verrattuna siihen, mitä huhut antavat olettaa EASAn suunnittelevan. Niinpä suomalaiset lennokkiharrastajat kokosivat vuodenvaihteen jälkeen rivinsä ja tarttuivat härkää sarvista perustamalla lennokkiturvallisuuden parantamiseen tähtäävän projektin – Lentsun.

Tavoitteina on paitsi luoda yhteiset pelisäännöt lennokkien lennättämiseen ja avata  käsitteitä niin medialle kuin viranomaisellekin myös ottaa asiat omiin käsiin ennen kuin  joku muu ottaa ne. Kotimaista ilmailuviranomaista ei enää nähdä suurimpana peikkona, vaan pikemminkin liittolaisena, sillä suurin uhka perinteisen lennokkiharrastuksen  jatkumiselle tulee EASAsta, jossa onneksi Trafillakin on vaikutusvaltaa, viimeisimpänä  esimerkkinä vesilento-oikeuden lisääminen myös LAPL(A)-lupakirjaluokkaan.

Myös SIIVET-lehti lähti pyynnöstä mukaan Lentsu-projektiin. Kerromme projektin  etenemisestä lehdessämme ja yritämme parhaan kykymme mukaan omaksua lennokkitoiminnan oikeat termit jutuissamme. Mitä alun toteamukseen tulee, olen hinannut  riippuliitimiä, hypännyt liitovarjolla, pelännyt vetovarjossa ja lentänyt varjoliitimellä.

Jos joku sana pitäisi keksiä, joka kuvaisi kaikkia edellä mainittuja, niin ehkä se olisi räpistin. Ainakin se olisi enemmän oikein kuin tykkänään väärän termin käyttö. Ei se lennokkikaan ole kauko-ohjatun ilma-aluksen synonyymi.

Ilmailuterveisin,
Taneli Äikäs
räpistinpilotti, päätoimittaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *