Brittiläinen Blackburn Ripon on monella tapaa erikoinen ja merkittävä kone suomalaisen sotilasilmailuhistorian taipaleella. Se on muun muassa ensimmäinen Suomen Ilmavoimien ensimmäinen tukialuskone. Ripon oli myös tärkeä työkalu 1930-luvulla muun muassa yhteistoiminta- ja meritiedustelukoneena. Koneen valmistuslisenssi ostettiin vuonna 1928 ja niitä rakennettiin 1930-1934 välisenä aikana yhteensä 25 kappaletta. Talvisodassa Ripon oli jo vanhentunut mutta silti niillä lennettiin muun muassa tiedustelu- ja pommituslentoja. Yksimoottoriseksi kaksitasoksi kone on myös kerrassaan valtavan oloinen mutta eipä ainakaan lentäjillä ollut ahdasta. Tarvittaessa kyytin mahtui hyvin myös lastia ja matkustajia.
Tutustumme tällä videolla Ripon-koneeseen Lahden Ilmasillan puheenjohtaja Hannu Iivarisen johdolla:
Suora linkki: https://youtu.be/1EFKBJmZqkM
Lahden pohjoispuolella sijaitseva Päijät-Hämeen Ilmailumuseo on yksi Suomen pienemmistä ilmailuhistoriallisista vierailukohteista. Nähtävää on näet muuallakin kuin Vantaalla ja Tikkakoskella! Päijät-Hämeen museohangaari on siitä merkittävä paikka, että täällä säilytettiin suurta osaa niistä historiallisista koneista, jotka ovat sittemmin päätyneet kahden suuren museon näyttelyiden vetonauloiksi. Mutta vielä riittää nähtävää täälläkin – museossa on näet monta konetta, joita on jäljellä yksi ainoa kappale koko maailmassa.
Riponin kuvaus, teksti Ilmailumuseoyhdistys:
Blackburn kehitti Ripon-torpedo- ja tiedustelukoneen korvaamaan Blackburn Dartit. Kone lensi ensilentosa 17.4.1926. Blackburn rakensi parannettua Ripon II -konetta 20 kpl, Ripon IIA -konetta 40 kpl ja metallirakenteisilla siivillä varustettua Ripon IIC -konetta 30 kpl. Kokonaan metallirakenteinen versio sai nimen Ripon III ja siitä kehitettiin Bristol Pegasus -moottorilla varustettu Blackburn Baffin. Suomen Ilmavoimat osti vuonna 1928 koneen valmistuslisenssin ja yhden mallikoneen. Sekä lisenssipiirustukset että mallikone myöhästyivät pahasti. Koneen rakentamisessa oli paljon tuotanto-ongelmia ja ongelmia aiheutti myös sopivan moottorin löytäminen. Lopulta päädyttiin Bristol Pegasus -moottoriin, joten Suomen Ripon IIF muistuttaa ulkonaisesti enemmän Baffin I:tä kuin Ripon II:ta. Koneita rakennettiin kolmessa erässä 25 kpl vuosina 1930-1934. Riponia käytettiin tiedustelu-, yhteistoiminta-, pommitus- ja maalinhinauskoneena. Riponin korvaajaksi valittiin Fokker T.8W mutta hankinta epäonnistui Saksan valloitettua Alankomaat. Viimeinen Ripon-lento tapahtui 16.2.1945.
RI-140
x.11.1931 luovutettiin MeLE:lle, josta tuli 15.07.1933 Lentoasema 4.
31.8.1943 luovutettiin varikolle huonon kunnon vuoksi.
20.9.1943 poistettiin.
Koko lentoaika 1 261 h 30 min.
Blackburn Ripon / Vesivehmaan Ilmailumuseo. Kuva: Jukka O. Kauppinen
Päijät-Hämeen Ilmailumuseo, Vesivehmaa
(C) Jukka O. Kauppinen 2019-2020
Tilaa lehti: https://siivet.fi/tilaa
Tutustu Siivet-videokanavan täällä:
https://www.youtube.com/user/siivet1986
Tilaamalla Siivet-lehden Youtube-kanavan autat meitä tekemään ilmailuvideoita jatkossakin. Tilaa se kätevästi tästä:
https://www.youtube.com/user/Siivet1986?sub_confirmation=1
Päijät-Hämeen Ilmailumuseon historia
Lahti-Vesivehmaa (EFLA) on Päijät-Hämettä palveleva lentokenttä. Se on perustettu sota-ajan tarpeita varten vuonna 1940. Suomen ilmavoimat käytti Vesivehmaan lentokenttää aktiivisesti sekä hävittäjä, pommittaja että tiedustelu- ja täydennyslaivueiden tukikohtana sekä koulutuskenttänä, sen valmistumisestaan vuodesta 1939 aina vuoteen 1945 saakka. Senkin jälkeen Ilmavoimat (ja sen lentokoneet) ovat näytelleet merkittävää osaa kentän toiminnassa. Suomen Ilmavoimat päätti vuonna 1948 aloittaa sen käytöstä poistamien, lähinnä puu-kangasrakenteisten lentokoneiden, sijoittamisen varastohalliin Vesivehmaan lentokentälle. Silloin yhteensä 44 puu- ja osittain metallirakenteista lentokonetta sijoitettiin halliin numero 4. Koneet siirrettiin 4-hallista nykyiseen 1-halliin vuonna 1974. Vuosikymmenten aikana Vesivehmaan varastohallista on siirretty yli 20 konetta muihin ilmailumuseoihin Suomessa ja ulkomailla. Kaikki hallista siirretyt koneet on entisöity tai konservoitu ennen asettamista muihin ilmailumuseoihin näytteille. Eniten entisöintejä ja konservointeja Vesivehmaan koneille on tehnyt Ilmailumuseoyhdistys ry ja sen vapaaehtoisista koostuva Tiistaikerho. Valtaosa entisöidyistä koneista on päätynyt Suomen Ilmailumuseon kokoelmaan ja näytteille.
Vesivehmaan varastohallin järjestelyistä ja järjestyksestä on vastannut 1960-luvulta alkaen Lahden Ilmasilta. Toiminnallinen vastuu oli vuosina 1969–1996 Ilmailumuseoyhdistyksellä (IMY) ja sen jälkeen vuoteen 2005 saakka Suomen Ilmailumuseosäätiöllä. 1950-luvulta alkaen Lahden Ilmasilta on hoitanut kokoelmaa ja vastannut hallissa olevien koneiden järjestelystä.
Vesivehmaan varastohallina tunnetun Ilmavoimien entisten ja historiallisten lentokoneiden varasto nimitettiin Museoviraston valtuuttamana 1.3.2005 Päijät-Hämeen Ilmailumuseoksi ja museon juhlalliset vihkiäiset pidettiin 19.5.2006.
Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä sisällä 13 konetta kokonaisena sekä lähes 300 muuta isompaa tai pienempää esinettä. Museotoimintaa tehdään lähes alkuperäiskuntoisessa Lentolaivue 24:lle 1941 valmistuneessa lentokonehallissa. Kolme muuta samaan aikaan valmistunutta hallia on käytössä edelleen ilmailutoiminnassa, mutta niistä suurin osa on kokonaan tai osittain peruskorjattu. 1. halli on teknisesti heikoimmassa kunnossa ja kaipaisi perusteellista kunnostamista (peruskorjausta), jotta se saadaan säilymään toiset 80 vuotta.
Lisää Vesivehmaan lentokentästä voi lukea Ilmailumuseoyhdistyksen 2019 julkaisemasta Vesivehmaan lentokenttä 80-vuotta osa 1. 1939-1945 julkaisusta sekä Ketterät Kirjat Oy:n 2017 julkaisemasta Kauhavan apu-ja leirikentän kirjasta.
Lisätietoja: https://www.lahdenilmasilta.fi/museo/paijat-hameen-ilmailumuseo
Lisää videoita Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta:
Lahden Ilmasilta ry
Suomen vanhin ilmasiltayhdistys, perustettu 15.11.1962
Toiminta talvella on pääasiassa syyskauden ja kevätkauden ilmailuaiheiset kuukausikokousesitelmät 4+4 Lahden sataman ravintola Casselissa, kokouksissa keskimäärin noin 50 osallistujaa/kokous.
Kesäkaudella Ilmasilta hoitaa ja pyörittää talkoovoimin Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla Päijät-Hämeen Ilmailumuseota.
Kävijämäärä ollut viimeisen 10 vuoden aikana noin 2000 henk./vuosi.
Museohallin omistaa nykyisin Suomen Ilmailumuseosäätiö ja hallin maapohjan, kuten koko kenttäalueen puustoineen, Asikkalan kunta.
Lisätietoja: https://www.lahdenilmasilta.fi/
