Jyväskylän lentonäytöksen mediatilaisuudessa Boeing ilmoitti tarjoavansa Hornetien korvaajaksi myös EA-18G Growleria F/A-18E/F Super Hornetin ohella. Jos Yhdysvaltain hallinto vapauttaa Growlerin myyntiin Suomelle täysikykyisenä, se voisi olla HX-kilpailussa se pelin muuttaja, jota Boeing tarvitsee.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 4/2018.
Tai tutustu digilehteen!
Teksti: Pentti Perttula
Kuvat: Pentti Perttula, U.S. Navy, Lockheed Martin,
Nykyaikaisessa ilmasodankäynnissä voi varmistaa vastustajaa paremman tilannetietoisuuden kahdella tapaa, joko paremmilla sensoreilla tai paremmalla häirinnällä, jolla sokaistaan vastustajan sensorit. Kaksipaikkainen elektronisen sodankäynnin (elso) hävittäjä Boeing EA-18G Growler on nimenomaan suunniteltu vastustajan sokaisemiseen.
Growler on F/A-18-perheen viimeisin versio, joka kehitettiin, kun Yhdysvaltain merivoimat tarvitsi korvaajan ikääntyvälle, vuodesta 1971 käytössä olleelle Northrop Grumman EA-6B Prowlerille. Merivoimat poisti konetyypin käytöstä vuonna 2015. Merijalkaväki poistaa Prowlerit vuonna 2019 ja ehkä korvaa ne Growlereilla tai hankkii häirintäsäiliöt Lockheed Martin F-35B-koneisiinsa. Mutta jos uusia tilauksia konetyypistä ei ole tulossa, viimeinen Growler valmistuu vuonna 2019.
Kun Prowlerissa on neljän hengen miehistö, ohjaaja ja kolme elektronisten vastatoimien upseeria, on Growlerissa pilotin lisäksi vain yksi asejärjestelmäupseeri. Tietokonejärjestelmät ja automatisointi vähentävät ohjaamon työmäärää.
Ensimmäiset Growlerit tulivat Yhdysvaltain merivoimien käyttöön vuonna 2008. Operatiivisen arvioinnin ne läpäisivät vuotta myöhemmin ja pääsivät heti seuraavana vuonna sotatoimiin Irakissa. Varsinainen Growlerien tulikaste oli kuitenkin Libyassa keväällä 2011 operaatioissa Odyssey Dawn ja Unified Protector. Growlerit lensivät näissä operaatioissa 7000 tuntia.
Block II odottaa
Growler on maailman ainoa täysiverinen elektronisen sodankäynnin hävittäjäkone, joka pystyy myös kaikkiin monitoimihävittäjän tehtäviin, vaikka sen tyhjäpaino onkin noin 620 kilogrammaa kaksipaikkaista Super Hornetia suurempi.
Growlerin kyvyt kytkeytyvät asevoimien yhteistoimintaan, joint-operointiin. Koneen päätehtävä on SEAD-toiminta (Suppression of Enemy Air Defenses) eli ilmapuolustukseen vaikuttaminen, mikä mahdollistaa monitoimihävittäjien turvallisemman toiminnan ilmapuolustetulla alueella.
Koneen siipien kärkiin sijoitetut ALQ-218 (v2) -tutkavastaanottimet yhdistettynä elektronisen hyökkäysyksikön tietokoneeseen pystyvät paikallistamaan, tallentamaan, toistamaan ja häiritsemään digitaalisesti tutkataajuuksia laajalla taajuuskaistalla. ALQ-227 viestinnän vastatoimijärjestelmä puolestaan pystyy paikallistamaan, tallentamaan, toistamaan ja rungon alla sijaitsevan ALQ-99-häirintäsäiliön välityksellä häiritsemään digitaalisesti viestintää laajalla taajuuskaistalla. ALQ-99-säiliöt voidaan asentaa lisäksi siipien alle. Niiden vaihto erilaisiin tehtävävaatimuksiin sujuu vartissa.
Vaikka elektronisen sodankäynnin kykyjä voidaan nykyään lisätä periaatteessa kaikkiin hävittäjiin säiliöillä, eivät ne ainakaan vielä kilpaile samassa sarjassa Growlerin kykyjen kanssa.
Elektronisten aseiden lisäksi Growlerin tyypilliseen aseistukseen kuuluvat AGM-88E AARGM- ja AIM-120 AMRAAM -ohjukset. AARGM (Advanced Anti Radiation Guided Missile) on säteilylähteisiin, kuten tutkalähettimeen hakeutuva ohjus, joka otettiin operatiiviseen käyttöön vuonna 2012. Growler voidaan aseistaa enimmillään kuudella reilun neljän metrin pituisella ja 361 kilogrammaa painavalla AARGM-ohjuksella. Laukaise ja unohda -tyyppisen ohjuksen kantomatka on vähintään 115 km ja se lentää yli kaksinkertaisella äänennopeudella.
AIM-120 AMRAAM on keskimatkan ilmataisteluohjus, joka on käytössä myös Suomen ilmavoimien Horneteissa. Tällä omasuoja-aseistuksella aseistettuna Growler ei tarvitse erillistä saattajaa, vaikka toki AMRAAMeja voi käyttää myös vastustajan tutkakoneen pudottamiseen.
Super Hornetin aseistuksesta on Growleriin riisuttu 20 millimetrin Vulcan-tykki ja AIM-9X Sidewinder -ilmataisteluohjukset, mutta muuten Growlerin rakenteet ovat Boeingin F-18-ohjelmajohtaja Dan Gillianin mukaan 90-prosenttisesti samat kuin Super Hornetissa. Sen SLM-päivitysohjelma (Service-Life Modification) ei kuitenkaan koske Growleria, koska kone on sen verran nuorempi:
− Growlerille on tulossa oma elinkaaren pidennysohjelma myöhemmin. Siinä hyödynnetään Super Hornetista saatuja oppeja.
Growler saa kuitenkin jossain vaiheessa samoja ominaisuuksia, jotka tulevat Super Hornetin Block III -koneisiin.
− Growlerin uusiin ominaisuuksiin ei ole vielä rahoitusta, mutta Yhdysvaltain merivoimat päivittää sen jossain vaiheessa Block II -konfiguraatioon, mikä sisältää rungon myötäiset CFT-lisäpolttoainesäiliöt ja ohjaamon laajakuvanäytön. Super Hornetiin tulossa olevat jaettu maalinnusprosessori DTP-N, laajakaistainen datalinkki TTNT ja SATCOM-satelliittikommunikointiyhteys löytyvät jo Growlerista, kertoo Gillian.
Suomi, Saksa, Puola, Japani
US Navyn jokaiseen tukialuslennostoon kuuluu neljä hävittäjälaivuetta, yhteensä 44 konetta, joista 39 on Super Horneteja. Growlereita lennostoon kuuluu normaalisti 5 (joskus jopa 7), mutta merivoimat haluaisi nostaa määrän 8−11:een. Ainakin aluksi Lockheed Martin F-35C:tkin joutuvat nojautumaan Growlereihin, jos tarvitaan elso-kykyä. Jossain vaiheessa nekin saavat elektronisen hyökkäyskyvyn säiliöt.
Jos Yhdysvallat vapauttaisi Growlerit myyntiin ja Suomi valitsisi Super Hornetit, meille voisi tulla 7−10 Growleria, mikäli noudatetaan Yhdysvaltain merivoimien nykyistä mallia, tai jopa 12−16 konetta, jos niiden määrä haluttaisiin nostaa US Navyn tavoitetasolle. Tätä kirjoitettaessa ei Yhdysvaltain hallitukselta ole vielä virallista ilmoitusta, jossa Suomelle tarjottaisiin Growleria. Boeingin tavoite on luonnollisesti saada sekä Super Hornet että Growler täysikykyisinä mukaan Suomelle lähtevään tarjoukseen, mikä nostaisi Boeingin mahdollisuuksia HX-kilpailussa.
Toistaiseksi ainoana ulkomaana Australian ilmavoimilla on ollut viime vuoden heinäkuusta lähtien peräti 12 Growleria, joista tosin yksi syttyi tuleen harjoituksissa Yhdysvaltain Nellisin lentotukikohdassa 27. tammikuuta ajauduttuaan ensin ulos kiitotieltä epäonnistuneen lähtökiidon jarrutuksen jälkeen. Kuvista päätellen konetta tuskin korjataan, mutta onneksi Australian viimeksi tilaamat Super Hornet F+:t on johdotettu niin, että niitä voidaan tarvittaessa konvertoida Growlereiksi.
Boeing ilmoitti 25. huhtikuuta 2018 ILA Berlin Air Show’ssa tarjoavansa Growleria myös Saksalle, Luftwaffen Panavia Tornadon elektronisen sodankäynnin ja tiedustelun ECR-version korvaajaksi. Saksan ilmavoimat poistaa sekä ECR- että IDS-versiot pois käytöstä vuodesta 2025 lähtien noin vuoteen 2030 mennessä eli suunnilleen samassa aikataulussa Suomen ilmavoimien Hornetien kanssa. Saksan lisäksi konetta tarjotaan Gillianin mukaan Puolalle ja Japanille, joka tosin on mediatietojen mukaan osoittanut Growleria kohtaan vasta alustavaa kiinnostusta.
Uusia häirintäsäiliöitä
Nykyaikaiset tutkat pystyvät tuottamaan paljon dynaamisempia signaaleja kuin aikaisemmin. Niitä on siksi vaikeampi tunnistaa ja häiritä. Ilmatorjuntaohjusten pitempi kantama on myös lisännyt elektronisen sodankäyntikyvyn merkitystä. Siksi Growlerinkin häirintäsäiliöiden seuraava sukupolvi on jo työn alla.
Raytheon AN/ALQ-249 NGJ (Next Generation Jammer) Inc (Increment) 1 Mid-band-kyky korvaa AN/ALQ-99:n. Uusi, entistä tarkempi, tehokkaampi, nopeammin reagoiva ja suunnattava kyky on suunnitelmien mukaan tulossa koelennoille kuluvan vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa, alustavaan tuotantoon ensi vuonna ja operatiiviseen käyttöön vuonna 2021. Yhdysvaltain merivoimien Growlerien lisäksi säiliö odotetaan integroitavan Australian ilmavoimien Growlereihin sekä Yhdysvaltain merijalkaväen F-35B-koneisiin. Keskitaajuusalueen Inc 1 on suunniteltu integroitua ilmapuolustusta vastaan vähentäen tehtävissään operoiviin monitoimihävittäjiin kohdistuvia uhkia.
Virallisesti AN/ALQ-249(V)1:ksi nimetyn häirintäsäiliön kerrotaan olevan 10 kertaa tehokkaampi kuin AN/ALQ-99:n. Laitteen galliumnitridiä antennissaan hyödyntävän AESA-antennin suuri säteilyteho on ollut yksi kehityksen ongelmakohdista; lähinnä sen häirintävaikutus koneen muihin järjestelmiin.
Seuraavat tulevaisuuden säiliöt: Inc 2 Low-Band ja Inc 3 High-Band, eivät ole AN/ALQ-249:n jatkokehitteitä, vaan omia, itsenäisiä häirintäsäiliöitään, jotka perustuvat nykyisten ja tulevien uhkien kriittisyyden arviointiin. Kolme erillistä kehitysohjelmaa kohdistuvat erilaisia vastustajan järjestelmiä vastaan.
Matalan taajuusalueen Inc 2:n arvioidaan tulevan käyttöön vuodesta 2022 lähtien. Se suunnitellaan häiritsemään UHF- ja VHF-alueen kaukovalvontatutkia sekä viestintää. Nykyiseen järjestelmään verrattuna sille luvataan lisää skaalattavuutta, joustavuutta, tuettavuutta, yhteiskäyttömahdollisuuksia, käytettävyyttä ja kykyä, mikäli Yhdysvaltain merivoimien budjettiasiakirjoja on uskominen. Siihen on tulossa avoin järjestelmäarkkitehtuuri, joka tukee aikaisempaa paremmin sekä ohjelmisto- että laitteistopäivityksiä, jolloin uusiin uhkiin pystytään vastaamaan nykyistä nopeammin. Tätä kirjoitettaessa Inc 2:n ohjelma odottaa vielä hankintapäätöstään, jonka pitäisi tulla heinäkuussa 2018. Sopimuksesta kilpailevat Raytheon ja Lockheed Martin.
Inc 3 keskittyy keski- ja korkeille taajuuksille S, C, X ja Ku, joita käytetään tyypillisesti tulenjohtotutkissa. Sen pitäisi tulla käyttöön vuonna 2024. Vaikka Growlereilla voidaan tulevaisuudessa lentää kaikkien kolmen säiliön kanssa, niitä todennäköisesti käytetään eri yhdistelminä hävittäjille annettujen tehtävien mukaan, jotta ei kuormiteta konetta liikaa.
Northrop Grumman teki huhtikuussa yli 7 miljoonan dollarin sopimuksen kehittääkseen tekoälyyn perustuvia, niin sanottuja koneoppivia algoritmeja, joilla Growlerin elso-järjestelmä voi tunnistaa ja häiritä uusien AESA-tutkien nopeasti hyppiviä tutkasignaaleja. Koneoppiminen voi auttaa Growlerin miehistöä paikallistamaan vastustajan tutkasignaalit kohinan seasta ja ohjata sitten elektroniset hyökkäysyksiköt häiritsemään niitä. Koneoppiva ohjelmisto käyttää tilastotieteellisiä menetelmiä löytääkseen laajasta datamäärästä säteilykuvioita, joita on vaikea analysoida tehokkaasti tietokoneellakaan saati manuaalisesti. Työn odotetaan valmistuvan joulukuussa 2019.
Esittelylento Tikkakoskella
Growlerin esittelylento Ilmavoimat 100 vuotta -juhlalentonäytöksessä näytti aika vakuuttavalta, vaikka Yhdysvaltain merivoimat oli asettanut näytöslennolle peräti 5 G:n rajoituksen ja koneen ripustimissa oli epäsymmetrinen kuorma, jollaista ei liene aikaisemmin Suomen lentonäytöksissä nähty. Koneista tosin puuttuivat Yhdysvaltain merivoimien määräyksestä AN/ALQ-99-häirintälähettimet.
− Monet eivät ajattele, että elso-järjestelmä on myös taktinen hävittäjä, mutta osoitamme, että kone on aika liikehtimiskykyinen. Kukaan ei myöskään taistele sileällä koneella, joten emme usko tuotteidemme esittelyyn sillä tavoin, kertoi Gillian.
Kuitenkin hävittäjiä esitellään näytöksissä lähes poikkeuksetta sileillä koneilla. Nykyään paljon aikaa Suomessa viettävä Boeingin myyntijohtaja Bryan Crutchfield kommentoi poikkeuksellista valintaa näytöskoneen varustuksessa:
− Moni voi sanoa, että kuuden minuutin näytöslento muka osoitti jonkun kyvyn, vaikka kone oli sileä eikä siinä ollut juuri polttoainetta. Silloin kone on nopea ja jättää muut taakseen. Mutta se on vain lentonäytöstä, kun Growler on oikea taistelukone. Haluamme näyttää taistelukykyä, koska se merkitsee asiakkaalle. Silmukat taivaalla ovat vain yleisön viihdyttämistä.
Shenyang J-15D − Kiinan Growler?
Kiinan Shenyang Aircraft Corporation (SAC) on kehittämässä J-15D:tä, omaa tukialuskelpoista elso-hävittäjäänsä. Toukokuun alussa internetissä alkoi kiertää uusia valokuvia koneesta, jonka siipien kärjissä näkyvät häirintäsäiliöt. Kiinalaiset havainnoijat kertoivat koneen olevan Kiinan Growler.
J-15 pohjautuu venäläiseen Suhoi Su-33:een, mutta SAC valmisti siitä kaksipaikkaisen J-15S-version vuonna 2012. Siitä on nyt muokattu J-15D poistamalla nokalta IRST, tykki ja pitot-putki, luultavasti AESA-tutkan tieltä. Etusiipien (canardien) johtoreunassa erottuu jokin uusi antenni ja muitakin muutoksia on tehty koneeseen. Komposiittimateriaaleja lienee myös lisätty aikaisempiin malleihin verrattuna. Moottorina on edelleen venäläinen NPO Saturn AL-31 eikä odotettu kotimainen WS-10B.
Kiinalaiset testasivat vuonna 2015 samanlaista kykyä kaksipaikkaisessa Shenyang J-16 -hävittäjässä, jonka malliksi ilmoitettiin J-16D. Konetyyppi perustuu Su-30MKK:hon, jossa on AESA-tutka. D-mallista oli poistettu IRST ja 30 millimetrin tykki, todennäköisesti sen vuoksi, jotta siihen mahtui enemmän elektroniikkaa. Siinä oli myös siivenkärkisäiliöt, jotka olivat vähemmän linjakkaat kuin nyt J-15D:ssä, sekä rungossa neljä levyantennia.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 4/2018.
Tai tutustu digilehteen!
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/