Ensimmäiset Suomen hankkimat Hornet-hävittäjät tulivat ilmatankkauksin nonstop-lennolla Yhdysvalloista Suomeen 7. marraskuuta 1995. 26. huhtikuuta 2024 ensimmäinen Hornet lensi eläkkeelle ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Juha-Pekka Keräsen ohjastamana Pirkkalasta Jämsän Halliin. Kone palasi synnyinsijoilleen, sillä se rullasi vuonna 1996 ulos Hallissa sijaitsevalta Patrian tuotantolinjalta.
Suomen ensimmäiset Hornetit lennettiin Yhdysvalloista 7. marraskuuta 1995 suoraan Pirkkalaan, jossa puolustusministeri Anneli Taina vastaanotti ne.
F/A-18 C -Hornet HN-401 on ensimmäinen Suomessa valmistunut Hornet. Kone on samalla niin sanottu ”fleet leader”, eli koneyksilö, jolla on suunnitelmallisesti lennetty eniten. Sen lentotunnit eivät täyttyneet sattumalta, vaan suunnitelmallisesti. Kone on valittu keskimääräistä useammin lentotehtäviin, joiden tiedetään rasittavan rakennetta eniten. Muista koneyksilöistä eriävän käyttöprofiilin tarkoituksena on ollut kerätä ennakoivasti tietoa käytön vaikutuksista F/A-18 Hornet -hävittäjän rakenteisiin. Näin on saatu tietoa muun muassa lentokoneen rungon väsymisestä ja varmistettu, että Hornet-hävittäjien suunniteltu elinjakso kyetään saavuttamaan elinkaarisuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. HN-401:n muista koneyksilöistä eriävän käyttötavan myötä saatua tietoa on hyödynnetty muun Hornet-laivueen käytön vaikutusten ja elinkaaren arvioimisessa.
Ilmavoimat määrittää kunkin F/A-18-koneyksilön loppukäytön ja poistojärjestyksen käyttötarpeiden, kustannustehokkuuden ja yksilökohtaisesti seurattujen raja-arvojen mukaisesti.
F/A-18C Hornet HN-401 ja Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Keränen.
F/A-18C Hornet HN-401. Kenraalimajuri Keränen valmistautuu HN-401:n viimeiselle lennolle.
HN-401:lle ei ole varattu leppoisia eläkepäiviä tolpan nokassa tai ilmailumuseoissa, vaan viimeisen lentonsa jälkeen kone puretaan Hallissa atomeiksi. Kone ja sen komponentit tutkitaan ja analysoidaan, jotta selviää miten noin 4500 tuntia lentäneen koneen rakenteet ovat kestäneet rasituksia. Osin tämänkin tiedon pohjalta Hornet-laivaston loppuelinkaarta voidaan suunnitella ja varmistaa vuoden 2031 loppuun saakka. Koneen kierrätyskelpoiset osat käytetään muiden Hornetien varaosina ja vaihtolaitteina.
HN-401 on yksipaikkainen F/A-18 C. Kone oli palveluksessa 27 vuotta, jona aikana sillä on lennetty täydet 4500 tuntia, jolla se on saavuttanut käyttöikätavoitteensa. Viimeiselle lennolle lähtiessään koneella oli mittarissaan 4499 lentotuntia.
Ilmavoimien F/A-18 Hornet –kalusto poistuu käytöstä asteittain F-35-järjestelmän käyttöönoton rinnalla. F/A-18-kalusto poistuu suunnitellusti 2020- ja 2030-lukujen vaihteessa. F-35 korvaa Hornetit vuodesta 2025 alkaen. F-35 on Ilmavoimien päähävittäjä vuodesta 2031 alkaen.
Valtioneuvosto teki hankintapäätöksen F/A-18 C/D Hornet -hankinnasta vuonna 1992. Ensimmäiset F/A-18 D Hornet -hävittäjät saapuivat Suomeen loppuvuodesta 1995. Ilmavoimien kaikki 57 F/A-18 C -mallin Hornet-hävittäjää kokoonpantiin Patria Finavitecilla Jämsän Hallissa, jossa Hornetien loppukokoonpanoa tehtiin vuoteen 2000 asti.
F/A-18C Hornet HN-401. HN-401:n startti 24:ltä, kurvi ja lento takaisin päin, median yli pilveen nousten, nokka kohti Jämsän Hallia, jossa kone tullaan palastelemaan ja tutkimaan sen rakenteet 4500:n lentotunnin jälkeen.
HN-401:n historia
- HN-401 valmistui Patria Finavitecin tuotantolinjalta Hallista vuonna 1996. Se oli ensimmäinen Suomessa kokoonpantu Hornet-hävittäjä.
- Ensilento 14.5.1996
- Roll out Hallissa 28.6.1996.
- Luovutettiin Ilmavoimille 5.7.1996.
- Ensimmäinen elinkaaripäivitys (Mid-Life Upgrade 1, MLU1) vuonna 2009.
- Toinen elinkaaripäivitys (Mid-Life Upgrade 2, MLU2) vuonna 2015.
- Rakenteellisia korjauksia (Structural Repair Programs) vuosina 2012, 2015 ja 2018.
Teksti: Hasse Vallas, Jukka O. Kauppinen, Ilmavoimat
Kuvat: Hasse Vallas
