Eurofighter Typhoonit ovat osallistuneet ISISin vastaisiin sotatoimiin joulukuusta 2015 lähtien. SIIVET pääsi tutustumaan Typhoonien toimintaan sodassa hävittäjälentäjän ja mekaanikkojen kertomana Ison-Britannian Royal Ar Force Akrotirin tukikohdassa Kyproksella.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2018.
Teksti: Pentti Perttula
Kuvat: Pentti Perttula, Graham Taylor / Crown Copyright
RAF:n Typhoon-lentäjä pitää meille briiffin. Hänen kuten kenenkään muunkaan tukikohdassa työskentelevän nimeä ei saa kertoa eikä heistä saa ottaa kuvia. Ainoat poikkeukset ovat media- ja viestintäupseeri sekä lennoston komentaja. Tarkoituksena on suojella henkilöstöä ja heidän perheitään.
Typhoon-lentäjä, jota kutsun tässä artkkelissa keksityllä nimellä ”David”, aloittaa kertomalla, että tällä hetkellä RAF:llä on viisi Typhoon-laivuetta, kaksi RAF Collingsbyssä, 3 (F) ja XI (F), sekä kolme RAF Lossiemouthissa, 1 (F), 11 (AC) ja 6. Ensi vuonna laivueiden määrä kasvaa seitsemään ja vuonna 2020 kahdeksaan.
Jokaisessa laivueessa on 18 lentäjää ja 150 mekaanikkoa. Kotimaassa lennetään suhteessa 75 prosenttia koneilla ja 25 prosenttia synteettisesti eli simulaattoreilla. Davidin mukaan tulossa olevat seuraavan sukupolven simulaattorit mahdollistavat synteettisen lentämisen myös ulkomaan komennuksilla.
Shader-operaatiossa RAF Akrotirissa vierailumme aikana olleet 3 (F) -laivueen lentäjät ja mekaanikot toimivat neljän kuukauden rotaatiolla. Paikalla on koko ajan yhdeksän lentäjää, joista viisi on kerrallaan operatiivisessa toiminnassa. Mekaanikkoja on yhteensä noin 70. Nyrkkisääntönä on 10 mekaanikkoa konetta kohti.
Typhoonin varustus
Koneen ohjaamo on ilmasodankäynnin ratkaiseva hermokeskus. Typhoonin ohjaamon kojetaulua hallitsee kolme näyttöä. Vasemmanpuoleisen näytön M-SCAN-tutkan tuottama kuva on Davidin mukaan Shader-operaatiossa avainasemassa erityisesti, kun palaa ilmatankkauksesta operaatioalueelle.
− Ruuhkainen ilmatila on yksi suurimmista uhistamme, eivät ilmatorjuntaohjukset, vaan itse asiassa toiset [oman koalition] lentokoneet. Koska Daesh toimii enää hyvin pienellä alueella, suuri määrä ilma-aluksia keskittyy rajalliseen tilaan, kertoo David.
Keskimmäisessä näytössä on liikkuva kartta, josta David käyttää nimeä ”jumalaperspektiivi” (”God’s Eye View”), johon sensorifuusio yhdistää tutkan, Pirate-IRST-infrapunasensorin ja Link-16-datalinkkijärjestelmän tuottaman taktisen informaation. Se näyttää, missä kaikki muut ovat, selventää tilannekuvaa ja auttaa tekemään oikean taktisen päätöksen oikeaan aikaan.
− Se on hyvin tärkeä näyttö jo orientoitumisen kannalta osoittaen sijaintimme ja tapahtumat ympärillämme, sanoo David.
Kaikki koalition koneet ovat yhteydessä Link-16:n kautta. Sen kautta voidaan vaihtaa tehtävää, osoittaa lentoalue ja toimittaa yhteydenottopyynnöt. Se myös ottaa vastaan maali-informaatiota tekstinä, joka voidaan Typhoonissa syöttää suoraan koneen järjestelmään.
Oikeanpuoleista näyttöä käytetään Davidin mukaan pääasiassa maalinnustietoon ja muuhun valvonta- ja tiedustelutietoon. JTAC-ilmatulenjohtajien kanssa hankitaan tiedustelutietoa yksilöistä, ryhmistä ja verkostoista tiedustelukuvan tarkentamiseksi. Siihen David kertoo käytettävän lennoilla eniten aikaa.
Ohjaamon käyttöliittymään kuuluvasta HMSS-kypäränäytöstä on hyötyä erityisesti vilkkaassa ilmatilassa, koska koneiden tunnistus sen kanssa käy nopeasti ja se auttaa lentämään turvallisesti. Sillä voi myös katsoa maahan ja ohjata sensoreita.
− Jos JTACilta tulee tieto, että pitää katsoa tiettyjä asioita, syötän ne järjestelmään ja alan katsella ympärille. Jos taas näen jotain mielenkiintoista, kuten räjähdyksen tai muuta akuuttia kiinnostavaa tapahtuvan, voin sekunneissa siirtää sensorit katsomaan siihen suuntaan.
Kypärässä ei ole yökiikareita, vaan yölennoilla käytetään erillistä yökypärää, jossa ne ovat. Seuraavassa kypärämallissa on yönäkökamera integroituna.
Omasuojakäytössä Shader-operaatiossa on AMRAAM-ilmataisteluohjus ja kaksi ASRAAM-ohjusta, jos tarvetta on, kuten David asian ilmaisee. Niiden lisäksi on käytettävissä 27 millimetrin Mauser-tykki.
Ilmasta maahan -aseistus koostuu neljästä 250 kilogramman Paveway IV-täsmäpommista, joissa on fuusioitu maalinetsintä, valittavissa oleva iskukulma ja atsimuuttikulma.
− Ase on hyvin joustava ja tarkka käytössä ja integroitu koneeseen hyvin, kiittää David.
Maalinosoituksessa käytetään yleisimmin Litening III -lasermaalinosoitussäiliötä. Kauko-ohjattua ROVER-videovastaanotinjärjestelmää käytetään kuvan jakamiseen JTACien kanssa.
Shader-operaatiossa koneen kuormana on myös kaksi 1500 litran lisäpolttoainesäiliötä.
Paljon ilmatankkauksia
Käveltyämme muutaman sadan metrin matkan esikuntaparakilta itään Kyproksen kesäsäässä − kirkkaassa auringonpaisteessa ja +35 celsiusasteen paahtavassa, kosteassa helteessä − saavumme korkeaan huoltohalliin, jonka edustalla SAR-kopterilentäjä harjoittelee tai testaa Bell Griffin HAR.2 -kopterilla leijuntaa matalalla. Metelistä huolimatta onnistun haastattelemaan Davidia hänen työpisteensä, Typhoonin ohjaamon vieressä.
David kertoo, että lentäjän näkökulmasta Typhoon on hieno kone lentää. Työntövoimaa on niin paljon, että edes täydellä kuormalla ei ole tarpeen käyttää jälkipolttoa startissa. Polttoainetta kuluu noin 50 kilogrammaa minuutissa. Ilmatankkaukset tehdään Shader-operaatiossa tunnin ja 20−30 minuutin välein. Ne hoidetaan taktisen tilanteen mukaan, mutta kuitenkin siten, että läsnäolo operaatioalueella säilyy katkeamattomana.
− Kuuden tunnin tehtävän aikana tankataan kolme tai neljä kertaa Irakin tai Syyrian yllä, jossa kaikki tankkerit lentävät. Voimme käyttää niitä kaikkia, amerikkalaisten, saksalaisten tai kanadalaisten. Mitään kelpuutuksia ei tarvitse täällä uusia, koska ilmatankkauksia tehdään niin paljon koko ajan. Eri tankkereilla noudatetaan eri käytäntöjä, mutta ne oppii. Ne määritellään NATO-asiakirjassa ja ennen lähtöä niistä briiffataan.
Lentokorkeudet siirtymälennoilla ja operoitaessa poikkeavat toisistaan:
− Polttoainetalouden takia siirtyminen operaatioalueelle aloitetaan korkealta, mutta taktisella alueella lennetään matalammalla maalinosoitussäiliöiden takia. On kuitenkin pysyttävä uhkajärjestelmien, kuten raskaiden konekiväärien ja olkapääohjusten, kantaman yläpuolella, selittää David.
Kiirettä ohjaamossa
Kysymykseen venäläisten taistelukoneiden näkymisestä David vastaa:
− Näemme venäläishävittäjiä tutkassa toisinaan, ei tosin kovin usein, mutta niitä on. Niitä lentää pääasiassa harjoituslennoilla Välimerellä. Syyriassa taas on koordinaatiolinja; me lennämme omalla puolellamme, he omallaan. Koska Daesh ei kunnioita tätä linjaa, kummankin täytyy joskus ylittää se, mutta ylitys koordinoidaan venäläisten kanssa. Sitä varten on olemassa hotline.
Syyrian asevoimien kanssa ei koordinointia ole, joten se pitää hoitaa venäläisten kautta.
− Suurin riski venäläiskoneiden kanssa liittyy törmäyksiin ilmassa. Sen vuoksi kaikista operaatioalueen ilma-aluksista pitää olla tilannetieto. AWACS antaa meille sitä informaatiota. Koordinointi venäläisten kanssa on tärkeää sekä CAOCille että minulle, lisää 903 Expeditionary Air Wingin komentaja, eversti Andrew Dickens.
Sitten keskustelumme siirtyy toimintaan ISIStä vastaan, jota koordinoidaan Syrian Democratic Forcesin kanssa. Yhteistyö syyrialaisten maajoukkojen kanssa suunnitellaan CAOCissa.
− Maalitieto saadaan useimmiten radiolla JTACeilta maasta. He antavat meille tiedon, mihin pitää katsoa maalinosoitussäiliöllä. Puheen lisäksi he voivat syöttää koordinaatit Link-16:n kautta. Ne näkyvät tekstinäytössä ja voidaan syöttää järjestelmään, ja sitten katsoa maalia säiliöllä.
David kertoo, että maalia vastaan hyökätessä on hetken kiirettä:
− JTAC antaa hyökkäyssuunnan, ja suuntaan koneen hyökkäystä varten. Lentäessäni maalia kohti noin minuutin verran otan radioyhteyden taistelunjohtoon, joka antaa luvan aseen laukaisuun. Järjestelmän osoittamassa laukaisupisteessä laukaisen aseen ja kaarran pois. Ase lähtee, minkä jälkeen seuraan maalinosoitussäiliöllä maalin aluetta, aseen osumista ja asevaikutusta iskunjälkeistä tiedustelua varten.
Pommittamisen jälkeen alkaa vielä uusi prosessi.
− Maassa olevat näkevät iskun suorana näytöltä ROVERin kautta, mutta se myös tallentuu maalinnussäiliöön ja tukikohdan tiedusteluhenkilöstö ottaa sen analysoitavaksi. Sen jälkeen se lähetetään sodankäyntikeskukseen, jossa aina analysoidaan aseen suorituskyky ja tutkitaan, onko se toiminut oikein. Siihen käytetään asetta varten tehtyä mallinnusta, koska luovutamme heille aseen irrotushetken olosuhteet. Siellä rakennetaan suurta tiedostoa aseesta ja sen suorituskyvystä, kertoo David.
Kysymykseen, millaiseksi David kokee ilmasodankäynnin operoinnin Typhoonilla, hän vastaa:
− Lentämisen lisäksi Typhoon on hyvin helppo operoida. En ole vielä lentänyt tulevalla päivityksellä, mutta kotitukikohdassa [Englannissa] lentäjät sanovat, että se on vielä parempi. Joitakin käyttöliittymän ominaisuuksia on muutettu vielä parempaan suuntaan. Olen lentänyt Horneteilla Kanadan ilmavoimissa ja Typhoon on yhtä helppo jos ei helpompi operoida kuin Hornet, mutta Typhoon on myös paljon kyvykkäämpi kone.
RAF Akrotirin Typhooneissa on haastattelun aikaan Phase 1 Enhancement b (P1Eb) -ohjelmisto. Lokakuun alussa ovat Shader-operaatioon tulossa Centurion-päivitetyt koneet, joiden ohjelmistona on P2E. Päivitys tuo Typhooniin uusina aseina Meteor-ilmataisteluohjuksen, Storm Shadow -risteilyohjuksen ja Brimstone II -ilmasta maahan -ohjuksen. Niiden täysi kyky tulee P3E-päivityksessä.
Pitkiä päiviä
Shader-operaatio ei ole ainoa Royal Air Forcen toiminta, jossa Typhoonit ovat mukana. Ne ovat käytössä ilmatilan vartioinnissa Baltiassa, Romaniassa ja seuraavaksi myös Islannissa. Lisäksi on jatkuva kotialueen QRA-valmius sekä valmiusosasto Falklandinsaarilla.
− Ennen kuin ohjaajat saavat komennuksen, he osallistuvat tiettyihin harjoituksiin. Kun lentäjä on taisteluvalmis, hän tietää odottaa komennusta. Huolehdimme myös komennuksen aikana siitä, että lentäjien taidot säilyvät. Komennuksella lennot saattavat olla helppoja, minkä vuoksi lentäjät lähetetään ajoittain takaisin Britanniaan synteettiseen koulutukseen. Kun he palaavat kotiin, heillä on lepoaikaa, mutta se ei ole enää kovin pitkä ennen siirtymistä seuraavaan koulutuksen vaiheeseen, kertoo Dickens.
Ohjaaja lentää vain yhden taistelulennon päivässä, koska lennot ovat pitkiä ja briiffauksineen työpäivä on pitkä. David kertoo, että lennolle otetaan mukaan pullo vettä, suklaapatukka ja ehkä voileipä.
− Lennon jälkeen minun pitää purkaa lento ohjaajan kanssa siitä, mitä he ovat nähneet. Käytän niitä tietoja suunnitellessani seuraavien päivien lentoja, kertoo Dickens.
Kunnon varmistus
Nykyisen 3 (F) -laivueen mekaanikot jatkavat lokakuun alkuun saakka, jolloin tilalle tulevat 11 (AC) -laivueen mekaanikot. Päämekaanikolla on kokemusta Typhooneista aina vuodesta 2004 saakka. Akrotirissa olevista kuudesta Typhoonista viisi on koko ajan käytettävissä päivittäisiin tehtäviin. Yksi kone on aikataulun mukaisessa huollossa.
Haastatteluhetkeen mennessä, reilussa kahdessa kuukaudessa, oli Typhooneilla tehty 299 sotalentoa. Mitään lentoja estäneitä vikoja ei ole havaittu koko aikana ja eikä yhtään määritettyä lentotehtävää ollut jäänyt tekemättä.
− Edellisen kerran olimme täällä vuonna 2016 ja suorituskyky oli silloinkin sama, kertoo päämekaanikko.
Yhtä konetta kohti olevat kymmenen mekaanikkoa työskentelevät kahdessa vuorossa. Mekaanikot työskentelevät kuusi päivää viikossa 24 tuntia vuorokaudessa. He saavat Typhoonin tarvittaessa nopeastikin takaisin taivaalle:
− Jos kone palaa samalla täydellä kuormalla kuin lähti, sen kääntöaika olisi noin vartti, luultavasti lyhyempikin, jos todella olisi pakko. Yleensä kuitenkin halutaan tehdä jotain pientä ja käyttää siihen aikaa, jolloin kääntöaika on noin tunti.
Käännön nopeutta merkittävämpää nykyisessä operaatiossa on, että koneet pysyvät varmasti kunnossa sotalentojen aikana. Se halutaan varmistaa tekemällä diagnooseja ja tarkistamalla ohjelmistot viimeistä bittiä myöten.
Vähäisiä ongelmia
Avioniikkamekaanikko kertoo, että Typhoonin M-SCAN-tutkaan on tehty vähän muutoksia neljässä vuodessa, ainoastaan ohjelmistoa on muutettu aina vaatimusten mukaiseksi. Neljään osaan jaettu järjestelmä merkitsee, että jos jotain vikaantuu lennolla, saatetaan menettää se yksi järjestelmä, mutta järjestelmän päällekkäisyys yleensä hoitaa sen.
− Huollossa avioniikkaan on Typhoonissa helppo päästä käsiksi, irrottaa ja vaihtaa osia, kertoo mekaanikko.
Kaikki avioniikan ohjelmistot ovat CD-levyllä Ground and Data Loading Unitissa. Ohjelmistojen lataukset koneeseen kestävät vajaasta vartista noin tuntiin kunkin järjestelmän monimutkaisuuden määritellessä datan koon ja latausajan.
Asejärjestelmämekaanikko kertoo, että ainoat ajoittain toistuvat aseongelmat ovat liittyneet Paveway IV:n GPS:ään. Ohjausyksikkö on hukannut signaalin, jolloin on pitänyt turvautua pelkkään laserosoitukseen. Syy on ollut ulkoinen, ei pommista johtuva. Lasermaalinohjauksessa voi olla mukana toinen kone, koska maalinosoitussäiliöt ovat kaikissa taistelukoneissa.
− Tapahtumat ovat yksittäisiä. Joinakin päivinä se voi tapahtua yhdelle pommille tai kaikille neljälle. Sitten se voi jäädä toistumatta viikkoon, sanoo mekaanikko.
− Aina kun ollaan operaatiossa, jossa on näin paljon lentokoneita, on aina elektronista häiriötä, lisää Dickens.
Moottorimekaanikon mukaan Typhoonin moottori on yksi sen menestystarinoista. Erittäin harvoin sille täytyy tehdä mitään. Tukikohdassa on yksi varamoottori, mutta sekin on ollut jo pitkään avaamattomassa säilytysputkessaan.
− Ainoat moottorivaihdot, joita olen koskaan joutunut tekemään, ovat olleet aikataulutettuja. Pari vuotta sitten oli öljypumppuongelma, mutta se on ratkaistu. Moottorin vaihto kestää kaikkineen viidestä kuuteen tuntia, kertoo mekaanikko.
Teksti: Pentti Perttula
Kuvat: Pentti Perttula, Graham Taylor / Crown Copyright
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2018.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/