Lockheed Martinin HX Challenge -mediapäivä järjestettiin 10. helmikuuta 2020. Yhdysvaltain suurlähettiläs Robert Pence muistutti tilaisuuden alussa, että Yhdysvaltain ensimmäinen Suomelle myymät 44 Brewster B-239 -hävittäjälentokonetta tuottivat 36 hävittäjä-ässää. Se on kelpo aasinsilta, kun Suomelle halutaan myydä uusinta uutta eli F-35A-häivehävittäjiä.
Teksti ja kuvat: Pentti Perttula
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 2/2020.
Tilaa toki lehti: https://siivet.fi/tilaa/
‒ Hankinta-ajat ovat kasvaneet sen jälkeen ja niin ovat koneiden kyvytkin. Miten pitkälle kyvyt ovat kasvaneet, se selviää tämän päivän jälkeen, kun tämä HX-kandidaatti pyrkii olemaan seuraava ”Taivaan helmi”, kiteytti Pence.
Yhdysvaltain puolustusministeriön F-35-ohjelmaviraston kumppani- ja kansainvälisen myynnin apulaisjohtaja, eversti David Buchanan kertoi, että F-35:n kolmea mallia odotetaan valmistettavan yhteensä lähes 4 000 konetta. Mediapäivään mennessä koneita oli toimitettu 491. Kone on käytössä yhdeksän valtion asevoimilla, joista kahdeksalla se on jo operatiivisessa käytössä.
Konetta on myyty 13 maahan, jos Turkkia ei lasketa enää mukaan. Lentotunteja konetyypille on kertynyt 258 000. Kuluvan vuoden loppuun mennessä koneita on toimitettu 613 ja ensi vuoden loppuun mennessä 739, jolloin niitä on jo 30:ssä eri tukikohdassa maailmalla, 8 Euroopassa. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan Euroopassa olevan jo yli 500 konetta. Konetyypin käyttöikä ulottuu kevyesti 2070-luvulle.
F-35:llä on 1 500 alihankkijaa 11 maassa, ja kone on 25-prosenttisesti eurooppalainen. Buchanan kertoi F-35:n maailmanlaajuisesta ylläpitoratkaisusta, joka on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen: Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Tyynenmeren alueeseen. Italiassa on yksi tuotantolinja, jossa tehdään myös lentorangan korjaustyöt, moottorien huollot, korjaukset, peruskorjaukset, Norjassa ja Alankomaissa tehdään päivitykset, Britanniassa ja Alankomaissa laitehuollot ja Alankomaissa on Euroopan varaosakeskus.
Lockheed Martinin koelentäjät lensivät Buchananin mukaan neljä konetta Arizonan Luken lentotukikohdasta Virginian Langleyn lentotukikohtaan, jossa piti odottaa kaksi päivää ilmatankkaustukea. Kolmesta varatusta ilmatankkauskoneesta saatiin lopulta käyttöön vain yksi, joten vain kaksi konetta lensi Suomeen. Koneissa pitää määräysten mukaan koko Atlantin ylityksen ajan olla säiliöissä tarpeeksi polttoainetta varakentälle lentämistä varten, minkä vuoksi ilmatankkauksia pitää tehdä varsin usein.
Lisää aseita sisään
Yhdysvaltain ilmavoimien reservin hävittäjälentokouluttaja Luken lentotukikohdasta, majuri Jordan ”Burn” Levine on ennen F-35A:ta lentänyt Lockheed Martin F-22:lla ja Boeing F-15C:llä. Hän kävi läpi F-35:n kykyjä tehtäväjärjestelmistä aseisiin ja suunniteltuihin päivityksiin.
Levine oli liki kahdeksan vuoden häivehävittäjäkokemuksella vahvasti eri mieltä häiveominaisuuden tarpeettomuudesta. Häivekoneessa pienennetään tutkapoikkipinta-alaa, infrapunajälkeä, radiotaajuusjälkeä, ja taktiikalla ja muilla tekniikoilla myös visuaalista havaittavuutta.
F-35:n erikoisuus on kuusi koneen eri puolille sijoitettua infrapunakameraa, jotka toimivat osana omasuojajärjestelmää, mutta myös pimeänäköjärjestelmänä. Tämän DAS-järjestelmän avulla ohjaaja näkee myös pimeässä 360 astetta joka suuntaan, mukaan lukien koneen läpi, ilman erillisiä pimeänäkökiikareita. Järjestelmä ollaan uusimassa vielä kaksi kertaa nykyistä paremmaksi. Kone ei tarvitse maalinosoitussäiliötä, koska elektro-optinen maalinosoitusjärjestelmä (EOTS) on rakennettu koneen sisälle.
Kun F-35:n kyvyt kasvavat ja se välittää ohjaajalle enemmän informaatiota, sitä kiireempi ohjaajalla on. Kun tehtäviä voi olla paljon, haluttiin koneeseen lisätä vielä automaattinen maahansyöksyn estävä GCAS-järjestelmä, joka on nykyään käytössä joissakin muissakin hävittäjätyypeissä.
F-35:een voi kuormata aseita myös ulkoisiin ripustimiin, mutta sisäistäkin, häiveominaisuudet säilyttävää asekuormaa ollaan kasvattamassa. Nykyisen neljän AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjuksen sijasta asekuiluun sijoitetaan kuusi AMRAAM:ia. Kokonaan uusina, asekuiluun sopivina aseina ovat tulossa JSM-risteilyohjus, JSOW-C1-liitopommi, alle satakiloinen SDB II- sekä 270-kiloiset GBU-38- ja GBU-54-täsmäpommit.
Verrattuna edellisen sukupolven hävittäjiin Levine haluaa korostaa myös F-35:n suurta sisäistä polttoainemäärää. Yli 8 000 kilogramman polttoainelastilla kone pystyy pysymään tehtävässä paljon pitempään kuin neljännen sukupolven hävittäjät. Konetta on käytetty jo monilla alueilla ja monenlaisissa ympäristöissä mukaan lukien Lähi-idän taistelualueet.
Levinen mukaan F-35:n kehittämisfilosofia on ollut poikkeuksellinen, koska konetta on testattu ja operoitu samanaikaisesti. Kone saatettiin operatiivisten lentäjien käyttöön niin pian kuin mahdollista. Levine on lentänyt F-35:llä kaksi vuotta ja käyttänyt sinä aikana viittä eri ohjelmistoversiota, joista jokainen on lisännyt koneen taistelukykyä ja helpottanut sen lentämistä.
Tavoite 22 800 euroa
Lockheed Martinin F-35:n kansainvälisen myyntiosaston johtaja Steven Over kertoi kuusi tekijää, jotka erottavat F-35:n muista HX-kilpailijoista:
1) F-35 tukee asiakkaiden vaatimuksia seuraavat yli 40 vuotta
2) se on nykypäivän kyvykkäin ja parhaiten selviytyvä hävittäjä
3) konetyyppi on 10‒20 vuotta edellä tämän hetken uhkatekijöitä ja sen modernisoinnilla on jo rahoitus
4) kone on jo nyt edullinen ja sen käyttökustannuksia ajetaan alas
5) koneeseen on räätälöity teollinen yhteistyöohjelma, joka tukee Suomen huoltovarmuusvaatimusta ja
6) hankinta on tilaisuus tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten käyttäjien kanssa koneen taktisen ja teknisen käytön kehittämiseksi.
Koneen käyttökulujen tavoite on 25 000 dollaria (22 800 euroa) lentotunnilta vuoteen 2025 mennessä. Jos tavoite saavutettaisiin, Suomen Hornetien 200‒250 miljoonan euron vuosikustannuksilla voitaisiin lentää 137‒170 lentotuntia vuodessa jokaisella 64 koneella, mikä saattaa olla aika lähellä nykyistä lentotuntimäärää.
Teksti ja kuvat: Pentti Perttula
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 2/2020.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
