IVL D 26 Haukka I oli suomalainen yritys luoda kotimainen, ajanmukainen hävittäjäkone Suomen nuorille Ilmailuvoimille. Kone ei päässyt sarjatuotantoon mutta kone löytyy Lahden pohjoispuolella sijaitsevasta Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta. Haukka on yksi niistä harvoista kerroista, kun Suomessa yritettiin kehittää ajanmukaista, modernia hävittäjää. Projekti saatiin niinkin pitkälle, että kone myös lensi eikä vain jäänyt paperille. Ilmailuvoimien Lentokonetehtaan (IVL) pääsuunnittelija Kurt Bergerin kone osoittautui käytännössäkin tasaveroiseksi aikansa ulkomaisten hävittäjien kanssa, mutta Ilmailuvoimat päätyi kuitenkin hankkimaan Gloster Gamecock -hävittäjiä.
Siivet-vieraili museolla tutustuen Lahden Ilmasillan puheenjohtaja Hannu Iivarisen johdolla sen antimiin – kuten tähän koneeseen.
Lue myös: PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILUMUSEO – MUSEOHANGAARI TÄYNNÄ AINUTLAATUISIA HARVINAISUUKSIA
I.V.L. D 26 Haukka I -prototyyppi:
Epäluotettavan moottorin vuoksi epäonnistuneiden I.V.L. C.24- ja I.V.L. C.25- koneiden jälkeen Ilmailuvoimien Lentokonetehtaan konstruktrööri Kurt Berger suunnitteli kaksitasoisen I.V.L. D 26 Haukka I -hävittäjäkoneen, joka oli varustettu Gnome & Rhone:n lisenssillä valmistamalla Bristol Jupiter -moottorilla. Koneen ensilento tapahtui 17.3.1927. Konetta vertailtiin englantilaiseen Gloster Gamecock II -koneeseen ja päätettiin tilata kaksi parannettua prototyyppiä koneesta, joka sai nimen VL D 27 Haukka II. I.V.L. D 26 Haukka I -konetta käytettiin Suomen Ilmavoimissa, kunnes se poistettiin käytöstä 21.2.1931.
Käytöstä poistamisen jälkeen konetta säilytettiin Suomenlinnassa, josta se kuljetettiin vuonna 1948 Vesivehmaalle. Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerho konservoi koneen vuosina 2013-2015. Toukokuusta 2014 maaliskuuhun 2015 kone oli Suomen Ilmailumuseossa Hylyistä Helmiksi -näyttelyssä, jonka vierailijat saattoivat seurata entisöinnin edistymistä. 25.5.2015 kone luovutettiin takaisin Päijät-Hämeen Ilmailumuseolle. Koneen tunnus: HA-39.
Koneen kuvaus: Ilmailumuseot.fi
Päijät-Hämeen Ilmailumuseo, Vesivehmaa
(C) Jukka O. Kauppinen 2019
Tilaa lehti: https://siivet.fi/tilaa
Tutustu Siivet-videokanavan täällä:
https://www.youtube.com/user/siivet1986
Tilaamalla Siivet-lehden Youtube-kanavan autat meitä tekemään ilmailuvideoita jatkossakin. Tilaa se kätevästi tästä:
https://www.youtube.com/user/Siivet1986?sub_confirmation=1
Lisää videoita Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta:
Päijät-Hämeen Ilmailumuseon historia
Lahti-Vesivehmaa (EFLA) on Päijät-Hämettä palveleva lentokenttä. Se on perustettu sota-ajan tarpeita varten vuonna 1940. Suomen ilmavoimat käytti Vesivehmaan lentokenttää aktiivisesti sekä hävittäjä, pommittaja että tiedustelu- ja täydennyslaivueiden tukikohtana sekä koulutuskenttänä, sen valmistumisestaan vuodesta 1939 aina vuoteen 1945 saakka. Senkin jälkeen Ilmavoimat (ja sen lentokoneet) ovat näytelleet merkittävää osaa kentän toiminnassa. Suomen Ilmavoimat päätti vuonna 1948 aloittaa sen käytöstä poistamien, lähinnä puu-kangasrakenteisten lentokoneiden, sijoittamisen varastohalliin Vesivehmaan lentokentälle. Silloin yhteensä 44 puu- ja osittain metallirakenteista lentokonetta sijoitettiin halliin numero 4. Koneet siirrettiin 4-hallista nykyiseen 1-halliin vuonna 1974. Vuosikymmenten aikana Vesivehmaan varastohallista on siirretty yli 20 konetta muihin ilmailumuseoihin Suomessa ja ulkomailla. Kaikki hallista siirretyt koneet on entisöity tai konservoitu ennen asettamista muihin ilmailumuseoihin näytteille. Eniten entisöintejä ja konservointeja Vesivehmaan koneille on tehnyt Ilmailumuseoyhdistys ry ja sen vapaaehtoisista koostuva Tiistaikerho. Valtaosa entisöidyistä koneista on päätynyt Suomen Ilmailumuseon kokoelmaan ja näytteille.
Vesivehmaan varastohallin järjestelyistä ja järjestyksestä on vastannut 1960-luvulta alkaen Lahden Ilmasilta. Toiminnallinen vastuu oli vuosina 1969–1996 Ilmailumuseoyhdistyksellä (IMY) ja sen jälkeen vuoteen 2005 saakka Suomen Ilmailumuseosäätiöllä. 1950-luvulta alkaen Lahden Ilmasilta on hoitanut kokoelmaa ja vastannut hallissa olevien koneiden järjestelystä.
Vesivehmaan varastohallina tunnetun Ilmavoimien entisten ja historiallisten lentokoneiden varasto nimitettiin Museoviraston valtuuttamana 1.3.2005 Päijät-Hämeen Ilmailumuseoksi ja museon juhlalliset vihkiäiset pidettiin 19.5.2006.
Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä sisällä 13 konetta kokonaisena sekä lähes 300 muuta isompaa tai pienempää esinettä. Museotoimintaa tehdään lähes alkuperäiskuntoisessa Lentolaivue 24:lle 1941 valmistuneessa lentokonehallissa. Kolme muuta samaan aikaan valmistunutta hallia on käytössä edelleen ilmailutoiminnassa, mutta niistä suurin osa on kokonaan tai osittain peruskorjattu. 1. halli on teknisesti heikoimmassa kunnossa ja kaipaisi perusteellista kunnostamista (peruskorjausta), jotta se saadaan säilymään toiset 80 vuotta.
Lisää Vesivehmaan lentokentästä voi lukea Ilmailumuseoyhdistyksen 2019 julkaisemasta Vesivehmaan lentokenttä 80-vuotta osa 1. 1939-1945 julkaisusta sekä Ketterät Kirjat Oy:n 2017 julkaisemasta Kauhavan apu-ja leirikentän kirjasta.
Lisätietoja: https://www.lahdenilmasilta.fi/museo/paijat-hameen-ilmailumuseo
Lahden Ilmasilta ry
Suomen vanhin ilmasiltayhdistys, perustettu 15.11.1962
Toiminta talvella on pääasiassa syyskauden ja kevätkauden ilmailuaiheiset kuukausikokousesitelmät 4+4 Lahden sataman ravintola Casselissa, kokouksissa keskimäärin noin 50 osallistujaa/kokous.
Kesäkaudella Ilmasilta hoitaa ja pyörittää talkoovoimin Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla Päijät-Hämeen Ilmailumuseota.
Kävijämäärä ollut viimeisen 10 vuoden aikana noin 2000 henk./vuosi.
Museohallin omistaa nykyisin Suomen Ilmailumuseosäätiö ja hallin maapohjan, kuten koko kenttäalueen puustoineen, Asikkalan kunta.
Lisätietoja: https://www.lahdenilmasilta.fi/
