Neuvostoliittolainen (ja sittemmin venäläinen) BUK –ilmatorjuntaohjus järjestelmineen on yksi nykyajan tunnetuimmista ja pahamaineisimmista asejärjestelmistä. Venäjän tukemat separatistit pudottivat Venäjän armeijan BUK-ohjusjärjestelmällä 17.7.2014 malesialaisen matkustajakoneen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ja miehittänyt osia maan itäosista. BUK on käytössä molemmin puolin rintamaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
BUK on ollut myös Suomen käytössä nimellä Ilmatorjuntaohjus 96 BUK M-1.
BUK M-1 –järjestelmä on esillä myös Ilmatorjuntamuseossa, jossa sitä esittelee museojohtaja Esa Kelloniemi.
Video , teksti, kuvat: (C) Jukka O. Kauppinen 2021-22
Olkaa hyvä, nauttikaa museovierailusta mutta muistakaa – tämäkin museo on parhaimmillaan itse koettuna!
Tilaamalla Siivet-lehden Youtube-kanavan autat meitä tekemään ilmailuvideoita jatkossakin. Tilaa se kätevästi tästä:
https://www.youtube.com/user/Siivet1986?sub_confirmation=1
Katso myös muut Ilmatorjuntamuseo-videot:
Ilmatorjuntamuseo – Museon historia, synty, kehitys ja Tuusulahalli
Ilmatorjuntamuseo – Kuulosuunnin ja ilmavalvonnan haasteet sodassa [2/4]
Ilmatorjuntamuseo – Torjuntataso ja Helsingin suurpommitukset [3/4]
Ilmatorjuntaohjus BUK M-1 / Ohjus 9M38 M1
Ohjuksen lyhin ampumaetäisyys: 3 km, pisin 35 km
Ohjuksen toimintakorkeus: 30-22000 metriä.
Moottori: Yksivaiheinen ruutirakettimoottori
Ohjuksen nopeus: 1 250m/s (3,5 Mach)
Ohjuksen pituus: 5,6 m
Ohjuksen halkaisija: 400 mm
Lentoonlähtömassa: 690 kg
Taistelukärjen massa: 70 kg, koostuu räjähdysaineesta (35 kg) ja esisirpaloidusta vaipasta
Ohjuksen taistelukärjen räjähdyksen tuhoavan alueen halkaisija: 40 m
Ohjus lentää laukaisun jälkeen alkumatkan inertiaohjauksella ohjuslavetilta määriteltyyn suuntaan ennakkoon laskettua pistettä kohti maalin lentoreitillä sen lentosuunnan, lentonopeuden ja lentokorkeuden perusteella. Lennon puolessa välissä ohjus alkaa hakeutua maalista heijastuvaa maalinosoitustutkan säteilyä kohti.
Ohjuksen herätesytytin aktivoituu 30 metrin päässä kohteesta. Ohjuksen taistelukärjen räjähtämisellä on paine- ja sirpalevaikutuksen lisäksi palovaikutus. Ohjuksessa on myös iskusytytin, joka räjäyttää taistelukärjen ohjuksen kärjen osuttua kohteeseen.
Ilmatorjuntamuseo – Ilmatorjuntaohjus BUK M-1 / Ohjus 9M38 M1
Ilmatorjuntamuseo
Tuusulan Hyrylässä sijaitseva Ilmatorjuntamuseo on Suomen toiseksi vanhin aselajimuseo. Museon kokoelmat muodostuvat sekä Puolustusvoimien esineistä että museon omista lahjoituskokoelmista. Näyttelyissä on ilmatorjunta-aseita 1900-luvun alkupuolen yhteen liitetyistä ilmatorjuntakonekivääreistä edelliseen ilmatorjuntaohjusjärjestelmään. Museossa on myös maailman ensimmäinen ilmatorjuntapanssarivaunu.
Museo on perustettu vuonna 1961, ja se avattiin yleisölle vuonna 1969. Sen on arveltu olevan koko maailman monipuolisin ilmatorjuntamuseo, ennen kaikkea siksi, että talvisodan aikana Suomen armeijassa käytettiin kaikenlaista kalustoa mistä sitä vain saatiin.
Noin kolmen hehtaarin suuruisella ulkoalueella on esillä ilmatorjunnan eri aikoina käyttämää kalustoa kuten ajoneuvoja, tutkia, ammusaseita ja ohjusjärjestelmiä, kuten 96 BUK M-1 ja Ilmatorjuntaohjus 79 / S-125M1 Neva ( SAM-3).
Sisätiloissa näytillä on niin historiallista, sotien aikaista kuin uudempaa ilmatorjuntakalustoa ja niihin liittyvää esineistöä tietoineen.
Vieraile museossa:
Ilmatorjuntamuseo, Klaavolantie 2, 04300 TUUSULA.
Tarkista aukioloajat osoitteesta https://ilmatorjuntamuseo.fi/
Lisää videoita Siivet-videokanavalta: https://www.youtube.com/user/Siivet1986/
Ilmatorjuntamuseo – Ilmatorjuntaohjus BUK M-1 / Ohjus 9M38 M1
