Suomen ilmavoimat järjesti HX Challenge -testaus- ja todennustapahtuman Satakunnan Lennoston tukikohdassa Pirkkalassa vuoden 2020 alussa. Se oli HX-ehdokkaiden suorituskykyarvioinnin ensimmäisen vaiheen osa, joka kesti noin seitsemän viikkoa. Sen aikana todennettiin, että koneiden sotilaallinen suorituskyky vastaa valmistajien ilmoittamia tietoja.
Teksti ja kuvat: Pentti Perttula
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 1/2020.
Tilaa toki lehti: https://siivet.fi/tilaa/
HX Challenge on koneiden keskimmäinen testiviikko ja ainoa Suomessa. Aikaisemmin Ilmavoimat suoritti yhden testiviikkokierroksen luona ja kolmas viikko järjestettiin myöhemmin.
Ilmavoimien operaatiopäällikkö ja HX-hankejohtaja, eversti Juha-Pekka Keränen kertoo:
– Sen mukaan, miten on neuvoteltu, jonkun kanssa voidaan lentää vielä, olla simulaattorissa tai mennä tehtaan laboratorioon valmistajamaissa. Joka valmistajalle on annettu yhteensä kolmen viikon mahdollisuus todentaa ilmoittamansa data.
Testien toteuttamiseen osallistui Satakunnan Lennoston ja testitapahtuman komentaja, eversti Aki Heikkisen mukaan Puolustusvoimista noin 200 henkilöä. Jokaisen HX-ehdokkaan mukana saapui 50-100 henkilöä.
Ilmavoimat lennätti ehdokkaita vaativissa skenaarioissa
HX Challenge -testikenttä sisältää useita eri elementtejä eri paikoissa Etelä-Suomessa. Osassa skenaarioista on Keräsen mukaan kaksi HX-ehdokasta ilmassa, jotta nähdään muun muassa, miten tieto kulkee koneiden välillä. Pääsääntöisesti testeissä lennettiin Etelä-Pohjanmaa yllä päivisin, pimeässä vain yksittäisiä lentoja.
HX Challengessa jokaisella HX-ehdokkaalla oli seitsemän päivää aikaa näyttää lupaamansa kyvyt toteen, mutta varsinaisia arviointipäiviä on neljä, joista yhteen päivään sisältyy pimeätoimintaa. Viikonloppuisin ei lennetty. Maantietukikohtia ei HX Challengessa käytetä ja myös ehdokkaiden kääntöaikamittaukset ja jäädytetyn kiitotien testit tehtiin muualla.
Testeissä Ilmavoimat ja valmistajat yrittävät yhdessä saada hävittäjistä irti sen parhaat kyvyt, eli miten sen sensori- ja asejärjestelmät, data- ja asedatalinkit toimivat eri skenaarioissa. Myös ohjaamotyöskentelyn helppoutta ja nopeutta mitataan.
Lisäksi arvioidaan tehtä vien suunnittelu ja -purkujärjestelmät. Kerä sen mukaan suorituskykyarvioinnin toisessa vaiheessa arvioidaan simulaatioissa, millaisia nämä kyvyt ovat, kun neljä konetta suorittaa skenaariot. Viimeisessä vaiheessa kaikki skenaariot yhdistetään pariviikkoiseksi virtuaaliseksi sotapeliksi suomalaisessa ympäristössä.
Viiden tehtäväalueen (ilmasta ilmaan, maahan ja merelle, kaukovaikutus ja tilannetietoisuus) lisäksi on Keräsen mukaan kuudes vaatimus: toiminta Suomen Ilmavoimien operatiivisen doktriinin mukaan eli pystyä hajauttamaan hävittäjät Suomen ilmatilassa ja käyttämään siviililentokenttiä ja maantiekiitoteitä. Se ei tarkoita vain nopeaa nousukykyä, laskeutumis- ja operointikykyä vaan myös koneiden ylläpitoa ja nopeaa uudelleen aseistamista hajautetuissa olosuhteissa.
– Siinä Suomen Ilmavoimat eroaa monien muiden maiden toimintatavasta. Tavoitteemme on pystyä [joka koneella] ainakin kuuteen suoritteeseen päivässä.
Seitsemäs vaatimus on kyky operoida koneilla vähintään 30 vuotta.
Mitä 10 miljardilla ostetaan?
Hankeaikataulussa tarjouksia seurasi neljäs neuvottelukierros, jonka perusteella lopulliset tarjouspyynnöt lähetettiin valmistajille 2020 kesällä. Hankintapäätös tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. Hankinta-aikataulua Keränen konkretisoi niin, että yksi hävittäjälaivue täytyy pystyä korvaamaan vuoteen 2028 mennessä, toinen vuoteen 2030 mennessä.
Keränen kertoi, että 10 miljardin euron hankintakustannus sisältää myös kaikki tarvittavat rakennus- ja parannustyöt, joita uuden hävittäjän käyttöönotto edellyttää tarkoittaen mahdollisia lentokonehalleihin tarvittavia muutostöitä, järjestelmiä ja kiitoteitä. Kaikki koneiden alkukäytön aseet, sensorit, laitteet, tehtäväsuunnittelu-, tehtävien purku- ja koulutusjärjestelmät, järjestelmäratkaisut luonnollisesti sisältyvät tähän summaan.
– Meidän täytyy myös pystyä käyttämään hajautettua tukikohtajärjestelmää, johon kuuluvat maantiekiitotiet, mitä varten tarvittavien laitteiden ja työkalujen pitää sisältyä tarjoukseen. Myös koneiden ylläpidon kulujen täytyy olla suunnilleen samat kuin nykyisellä Hornetilla, tiivisti Keränen.
Mitä valmistaja saa testeistä?
Suomen ilmavoimat ja HX-hanke näkevät testeissä hävittäjäjärjestelmien todelliset kyvyt, mutta mitä testit tarjoavat valmistajille?
Keränen vastaa:
– HX Challengen testitulokset ovat valmistajille varmistuksia kotimaassa tehtyihin testeihin, varsinkin kun olosuhteet ovat meillä vähän erilaiset, kun on lumista taustaa ja metsää, missä he eivät ole välttämättä paljon mitanneet [sensorien kykyjä]. He saavat tietoa, miten koneet näissä olosuhteissa pärjäävät.
Satakunnan Lennoston Pirkkalan tukikohdan mediapäivän konevalmistajien esitykset eivät tarjonneet mitään uutta heidän tarjoamistaan HX-ehdokkaista tai heidän tekemistään tarjouksista. Puolustusministeriö myös ohjeisti valmistajia olemaan paljastamatta tarjouksistaan mitään uutta.
Teksti ja kuvat: Pentti Perttula
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 1/2020.
Tilaa toki lehti: https://siivet.fi/tilaa/
