Satakunnan lennoston Pirkkalan lentotukikohta oli viikkojen ajan Suomalaisen median uutisoinnin keskipisteessä, kun kaikkien HX-kandidaattien järjestelmät laitettiin tositoimiin tuottamaan kaikkea mahdollista erilaisten laitteiden ja järjestelmien dataa ilmataistelukeskuksen arvioitavaksi. Suomen hanketta seurasi paikan päällä myös alan kansainvälisen median edustajia.
Teksti: Hasse Vallas
Kuvat: Pentti Perttula
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 2/2020.
Tilaa toki lehti: https://siivet.fi/tilaa/
HX-hankkeen johtaja, ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen kertoi Siivet-lehdelle hankkeen tilanteesta Pirkkalassa päättyneen testauksen jälkitunnelmissa. Suomen HX-hanketta ja nyt pidettyä Challenge-testausta on pidetty maailman mittakaavassa poikkeuksellisen haastavana kandidaattien edustajienkin lausunnoissa. Millaista palautetta hanke ja ilmavoimat on tästä kaikesta saanut?
‒ Skenaarioperusteinen lähestymistapamme poikkeaa ilmeisesti useimmista muista kilpailuista, koska olemme tiukasti lukinneet ainoastaan operatiiviset vaatimukset ja muutamia järjestelmävaatimuksia. Olemme kuvanneet kandidaateille sotilaallisia ongelmia, joiden ratkaisu on annettu heidän tehtäväkseen; emme kerro, miten asia tulisi ratkaista. Tämä mahdollistaa erilaisten lähestymistapojen ja konseptien käytön. Kandidaatin on mahdollisuus tarkastella omalta kannaltaan parasta ratkaisumallia, joka voi sisältää erilaisia toimintatapoja, aseita ja järjestelmiä, eversti Keränen määrittelee.
Keränen oli aiemmin julkisuudessa olleessa kirjoituksessaan korostanut sitä, että vaikka Suomella ei ole suurvaltojen resursseja, niin Puolustusvoimien ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä Pirkkalassa onnistuttiin luomaan tasapuolinen ja kaikkien osapuolien tarpeita vastaavan testitapahtuma.
‒ Lähestymistapaamme, päätöksentekomallia sekä erityisesti tarjouspyynnön ja neuvottelukulttuurin tasapuolisuutta on yleisesti kehuttu. Mielestäni kukin kandidaatti aidosti kokee, että heillä on mahdollisuus voittaa kilpailu. HX Challengen osalta olen sanonut, että saimme erittäin positiivista palautetta niin isäntämaantuen kuin testijärjestelyidenkin toteuttamisesta.
Suorituskykyperustainen lähestymistavan selittäminen on vuorossa HX-hankejohtaja eversti Juha-Pekka Keräsen HX Challenge -mediapäivän esityksessä. Kuva: Pentti Perttula
Tasapuolisesti analyyttistä
HX-kandidaateista on todettu, että eräät niistä ovat lähtökohdiltaan jo vanhoja koneita, mutta ovat nyt kuitenkin uuden kehittelyn kohteina, jossa tähtäimenä on noin vuosi 2025, jolloin Suomi niitä alkaisi saada. Kun esitys Ilmavoimissa tehdään jo tänä vuonna, esitys ministeriössä ja päätös valtioneuvostossa ensi vuonna, niin miten on mahdollista tehdä esityksiä ja päätöksiä, kun lopullisia tietoja koneista ei ilmeisesti päätöksiä tehtäessä vielä ole?
‒ Puolustusvoimien esitys tehdään vuonna 2021. Hankintateknisesti emme voi esittää mitään, ennen kuin olemme saaneet lopulliset tarjoukset ja tehneet näiden tarjousten evaluoinnin. Kaiken lähtökohtana on tasapuolinen ja analyyttinen vertailu, jossa tarkastelemme myös tulevaisuuden kehityspotentiaalin. Koneiden vastaanotoissa tarkastamme tuotteiden laadun suomalaisen laadunvarmistusprosessin mukaisesti ja varmistumme sen jälkeen vielä erikseen suorituskykyvaatimusten täyttymisestä.
Keränen oli kirjoittanut vuonna 2018 nettiartikkelin HX:n valintamallista: ”Kehityspotentiaalin arviointi tuottaa laadullisen ja määrällisen arvion HX-ratkaisuvaihtoehdon säilymisestä taistelukykyisenä 2050-luvun loppuun sekä arvion mahdollisista suhteellisista muutoksista HX-ratkaisuvaihtoehtojen välillä. Kehityspotentiaalin arvioinnin pääkriteerit ovat uskottavuus sekä vaikuttavuus- ja soveltuvuusennuste. Uskottavuuden arviointi tuottaa kuvauksen HX-kandidaatin kehityspolun uskottavuudesta. Uskottavuuden alakriteerejä ovat valmistajan aiemmat näytöt, kaluston käyttäjäkuntaan ja lukumäärän liittyvät tekijät, tunnistettu kehityspolku sekä valmistajan teknologiset valmiudet kehitysohjelman toteuttamiseen. Arviointi tuottaa kehityspolun uskottavuutta kuvaavia mitta-arvoja. Niitä ovat esimerkiksi lentokoneiden tuotantoaikataulu ja -määrät, valmistajan suoriutuminen aiemmissa kalustohankkeissaan, päivityksiin liittyvät kriittiset teknologiat ja niiden teknologinen kypsyys sekä Suomen vaikutusmahdollisuudet tulevien kalustopäivitysten sisältöön.
Vaikuttavuus- ja soveltuvuusennuste-kriteeri arvioi suunniteltujen HX-järjestelmäpäivitysten merkitystä tulevaisuuden toimintaympäristössä. Tarkastelun kohteena on järjestelmäpäivitysten tuoma suhteellinen suorituskykylisä toimintaympäristön muutokseen verrattuna. Järjestelmätason arviointi tuottaa järjestelmien päivitettävyyttä ja kasvupotentiaalia kuvaavia mitta-arvoja. Esimerkiksi arvioita lentorankaan ja voimanlaitteisiin liittyvistä rajoituksista ja mahdollisuuksista, avioniikan ja sensoreiden päivityksistä sekä ulkoisten kuormien integroinnista. Järjestelmätason kuvauksia käytetään lähtötietoina alakriteereiden arvojen määrittämisessä sekä tulevaisuuden suorituskyvyn vahvuuksien ja heikkouksien arvioinnissa.”
Onko HX-kandidaattien osalta koettu yllätyksiä ja voidaanko niistä sanoa jotakin?
‒ HX-hankkeen aikana en ole kokenut varsinaisia yllätyksiä. Olemme saaneet selkeän ja oikea-aikaisen ohjauksen sekä poliittiselta että Puolustusvoimien johdolta. Tämä on mahdollistanut suunnitelmallisen HX-hankkeen läpiviennin. Hankintaprosessimme on läpinäkyvä sisältäen avoimet ja pitkäaikaiset neuvottelut kandidaattien kanssa, jolla pyrimme välttämään yllätykset. Mielestäni HX-hanke on edennyt johdonmukaisesti alkaen esiselvityksen laadinnasta kohti ensi kesän lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä, Keränen vakuuttaa.
‒ HX Challengeen liittyen strategisten hankkeiden johtaja Lauri Puranen mainitsi omassa haastattelussaan esimerkkinä konerikot ja sääolosuhteet. Minusta nämä eivät ole yllätyksiä vaan kuuluvat normaaliin operointiin. Suomalaiset tunnetaan pragmaattisina asioihin perehtyvinä ihmisinä ja halu todentaa kandidaattien suorituskyky Suomessa poikkesi muista viimeaikaisista hävittäjäkilpailuista. Olemme korostaneet, että ”näkeminen luo uskoa ‒ seeing is believing”. Sveitsi seurasi esimerkkiämme ja sisällytti lentotestit omaan prosessiinsa toteuttaen ne noin puoli vuotta ennen meitä.
Miehittämättömät vs. miehitetyt
Julkisuudessa on keskusteltu Suomen HX-ajoituksesta, vaikka sen pitäisi olla selvää nykykaluston käyttöiän osalta. Parhaillaan spekuloidaan myös amerikkalaisen teknologianeron Elon Muskin ulostulosta, jossa hän painotti, että häive ja F-35 ovat kuolleita. Nopeasti kehittyvä tekoäly lyö erityisesti F-35:n suuntaan. Muskin mielestä tekoäly tulee tekemään lentokoneiden ohjaajat tarpeettomiksi aikaisemmin kuin kukaan arvaakaan. Miten Muskin visionointi nähdään Suomessa?
Keräsen mielestä kysymyksessä menee sekaisin häiveen merkitys ja tekoälyn hyväksikäyttö; molempia tarkastellaan koko ajan. Hän näkee myös, että jokainen HX-kandidaatti korostaa kummankin ominaisuuden käyttöä myös omissa HX-ratkaisuissaan.
‒ Elon Musk todennäköisesti halusi herätellä yhdysvaltalaista seminaariyleisöä ulostulollaan. Asia tai ajatus ei sinällään ole mitenkään uusi ja vastaavaa keskustelua käydään jokaisessa taistelutilassa. Mielestäni kyseessä ei ole joko-tai-asia, vaan se on normaalia asevoimien keinovalikoimaa laajentavaa kehitystä. Musk on myös korostanut julkisuudessa, että autonomiset taistelujärjestelmät pitäisi kieltää. Yksikään lähitulevaisuudessa tulossa oleva monitoimihävittäjän kehitysohjelma ei toistaiseksi ole miehittämätön, koska ihminen halutaan pitää mukana tulenkäytön ketjussa. Taistelu spektristä tiivistyy tulevaisuudessa entisestään ja toistaiseksi yksikään länsimainen valmistaja ei luota siihen, että etäohjaamalla voitaisiin varmistaa yhteydenpito häirityssä taistelutilanteessa. Päätöksenteko pitää antaa joko koneelle tai sitten varmistaa ihmisen pysyminen mukana luupissa. Todennäköisenä pidetään, että suunnatuilla datalinkeillä voitaisiin tulevaisuudessa mahdollistaa yhteydenpito hävittäjien ja mukana lentävien miehittämättömien ilma-alusten välillä myös häirityissä olosuhteissa. Tämän takia julkisuudessa puhutaankin paljon miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten yhteisoperoinnista ja niihin kykenevien lavettien kehittämisestä. Harhakuvitelma on, että tällaiset täysipainoiseen ilmasotaan kykenevät miehittämättömät ilma-alukset olisivat halvempia kuin miehitetty lentokone, Keränen analysoi.
Keränen näkee, että mukaan tulee varmasti myös halvempia ”muutaman miljoonan” houkuttimina pidettäviä ohjuksia ja ilma-aluksia, joiden tehtävänä on suojata kalliimpaa emoalusta. Samoin omasuojaksi voi tulla vielä pienempiä drooneja. Suomessa seurataan kehitystä ja mietitään kehittämispolkuja, joita ei myöskään ole rajattu ulos HX-kandidaateilta.
Yhdysvaltain merivoimien Boeing F/A-18F Super Hornet –osasto saapuu ilmatankkerin saattamana Suomeen. Kuva: Ilmavoimat
Testit suunnitelmien mukaan
Suomalaiseen taistelutapaan liittyen nousi Challengen yhteydessä erityisesti esiin kysymykset Suomen maantietukikohtien käytöstä ja koneiden kääntöajoista niissä. Tarjoajat vakuuttivat koneittensa olevan kyvykkäitä toimimaan niiltä ja kääntöaikojakin kehuttiin lähtökohtaisesti saman mittaisiksi. Pääsikö ilmavoimat tosittamaan nämä soveltuvuudet jotenkin, ja oliko sen osalta suuria eroja?
‒ HX Challengessa emme todentaneet aseistamista ja kokonaiskääntöaikoja. Nämä todennetaan myöhemmin kesälomien jälkeen. Yleensä ottaen ilmailu on varsin tarkkaan speksattua ja kandidaattien välillä ei ole suuria eroja lasku- tai lentoonlähtöominaisuuksissa. Meitä kiinnostaa helppous laskeutua haluttuun istumispisteeseen ja sen jälkeen maakiidon suuntavakavuus. Koneiden maksimipainoilla on erittäin suuri merkitys lentoonlähtö- ja laskumatkoihin, joten meitä kiinnostaa erityisesti operointiturvallisuus maksimipainoilla.
Kun Suomessa ei Challengen aikana vallinnut kylmä talvisää, eikä kylmänkestävyyttä voitu siten todeta, niin ovatko kaikki koneet ja niiden laitteet jo ennakkoon muualla kylmätestattuja ja onko se tositettavissa?
‒ Kuten edellä, ilmailussa on speksit ja ne pitää todentaa. Meitä kiinnosti HX Challengessa valmistajien ilmoittamien sensoreiden suoritusarvot ja konseptit: vastaavatko heidän ilmoittamansa arvot mittauksia Suomen olosuhteissa. Mullistavia muutoksia ei ole tulossa, lähinnä tietyt sensorit uusiutuvat ja todennäköisesti niiden suorituskyky paranee, joten voimme hyvin käyttää mittaamaamme dataa suoritusarvioinnin pohjana.
F-35:n siirto-operaatio meni kai osin pilalle ensin vallinneen myrskyn ja sitten tankkerikoneiden vikojen johdosta. Oliko heillä tarkoitus esittää jotakin useamman koneen osalta, vai oliko neljän koneen tuonti varmistus koneen mahdollisista ongelmista? Kaksi tuli, joista toinenkin vikaantui. Etenkin somessa on paljon karkeita mielikuvia, että kone on kuin vikaantuva tietokone. Jäikö testeistä Pirkkalassa jotakin pois, kun ne eivät voineet lentää parilla?
‒ Myös F-35:n osalta saimme toteutettua lentotestit suunnitelmien mukaisesti. Heillä oli alun perin ajatuksena tuoda neljä konetta paikalle, koska se olisi mahdollistanut tarvittaessa kahden samanaikaisen testitapahtuman läpiviennin esimerkiksi sääolosuhteiden takia. HX-hankkeen vaatimus oli, että osa testeistä piti toteuttaa kahdella koneella, jotta voimme varmistaa koneiden välisen kommunikaation ja keskinäisen tiedon hyödyntämisen.
Jostakin HX-lausunnosta nousi esiin mielikuva, että olisitte havainneet testien aikana jonkinlaista salaamista. Oliko kysymys mahdollisesti siitä, että kaikki maat/valmistajat eivät ehkä halunneet näyttää kaikkea Suomessa, vaan vasta myöhemmin omalla maaperällään, kun kysymys on myös kyseisten maiden omien asevoimien kyvyistä?
‒ Korostin, että on hyväksyttävää, että kaikkein sensitiivisimpiä elektronisen sodankäynnin elementtejä ei tarvitse todentaa ennen valintaa. Yleiset häirintätekniikat, tunnistuskyky ja elektroninen suojautuminen ovat yleistietoa, joista luonnollisesti keskustellaan kandidaattien kanssa sekä tositetaan arviointiprosessissa.
Ovatko tarjotut paketit nyt lyöty lukkoon lopullisesti? Onko esimerkiksi Saabin paketin GlobalEye varmasti mukana vai voiko HX-hanke jättää sen pois ja vaatia pakettiin vain pelkkiä Gripeneitä?
‒ Saamme lopulliset paketit juridisesti sitovien BAFO-vastausten (Best and Final Offer) myötä. Tavoitteena on neuvotella kunkin kandidaatin kanssa niiden HX-paketit lopulliseen muotoonsa viimeisen neuvottelukierroksen aikana, joka pidetään ennen kesälomia.
Ranskalainen Dassault Rafale saapuu HX Challengeen. Kuva: Ilmavoimat
Kestääkö HX aikaa?
Julkisuuteen tuli nyt myös maininta ilmataistelunjohtajista. Heitähän tarvitaan vastamaatoiminnassa Afganistanin malliin. Onko tämän tyyppinen koulutus jo Suomessa alkanut, koska voihan se koskea jo Hornetillakin operointia? Voidaanko tästä sanoa jo jotakin enemmän julkisuuteen?
‒ Suomessa Maavoimilla on ilmatulenjohtajia ja heitä voidaan käyttää myös Hornetilla operoidessa. Toki kansallinen toimintatapamme eroaa kriisinhallintaoperaatioista [esimerkiksi siitä, miten Afganistanissa on toimittu]. HX Challengessa testasimme digitaalisen ilmatulenjohtotoiminnan toimivuuden kunkin kandidaatin osalta.
HX-päätös on lopulta myös poliittinen ja uskottavuusasia monessa mielessä. Tullaanko uskottavuuksien osalta arvioimaan: onko kyseinen maa hallintoineen uskottava, esimerkiksi vuonna 2050, onko kyseisen maan ilmavoimat samaan aikaan uskottava kumppani, valmistajatehdas uskottava tuohon aikaan ja onko kyseinen kone uskottava vielä ainakin vuonna 2050?
‒ En tarkoittanut asiaa poliittisessa mielessä. HX-hankkeella on velvollisuus todistaa päätöksentekijöille, että valittava kandidaatti on kykenevä tuottamaan vähintään 30 vuoden operointiajan. Uskottavuus on yksi arviointikriteeri tulevaisuuden kehittämispotentiaalin arvioinnissa.
Onko aikanaan tehty HX-hankemääritys edelleen relevantti 30 vuodeksi eteenpäin, kun koko ajan tulee uutta tietoutta tekniikan ja kaiken huimasta kehityksestä etenkin digitaalisuuden ja tekoälyn osalta?
‒ On relevantti. Lähestymistapamme mahdollistaa myös poikkeukselliset tarjoukset, kuten jo ensimmäisessä kysymyksessä totesin. HX:n suorituskykyvaatimukset perustuvat vuonna 2012 käynnistyneeseen Puolustusvoimien strategiseen suunnitteluprosessiin. Siinä tarkasteltiin monipuolisesti, minkälaisia suorituskyvykkyyksiä tarvitaan 2030-luvulla. Tämä suunnitelma valmistui vuonna 2014, jonka perusteella saimme HX-hankkeen suorituskykyvaatimuksina muun muassa viisi tehtävätyyppiä (ilmasta ilmaan, ilmasta maahan, ilmasta merelle, kaukovaikuttaminen sekä tiedustelu, valvonta, johtaminen ja maalinosoitus). On luonnollista, että 30 vuoden aikana HX-järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Myös tulevaisuudessa Puolustusvoimien strategisessa suunnitteluprosessissa arvioidaan teknologian kehittymisen vaikutuksia sekä materiaalihankintoihin että operointitapoihin, Keränen perustelee.
Yhdysvaltain merivoimien Boeing F/A-18F Super Hornet starttaa Pirkkalan tukikohdasta. Kuva: Pentti Perttula
Kun HX-tähtää nyt laajasti koko maanpuolustuksemme kehittämiseen, niin miksi sen käyttökustannuksille laitettiin niin tiukat vaatimukset, etteivät ne voi periaatteessa nousta ilmavoimien nykytasosta. Nythän ei osteta vain ilmavoimien hävittäjää ilmavoimien käyttöön, vaan monitahoista kykyä koko maanpuolustukseen, myös maa- ja merivoimille. Onko tällainen määritelmä siten epäjohdonmukainen?
‒ Puolustusvoimien ja puolustushallinnon johto edellyttää, että Puolustusvoimien toiminta on tasapainossa. Perinteisesti meillä on ollut kolmijakona, että kolmannes budjetista menee henkilöstöön, kolmannes toimintaan ja kolmannes kehittämiseen. Tämä on syynä asetetuille rajoituksille. Julkisuudessa esillä olleet rajoitukset kohdentuvat toimintaan, josta HX:n lopullinen osuus määräytyy, kun sen lopullinen lisäarvo puolustusjärjestelmälle on arvioitu”, eversti Keränen toteaa lopuksi.
Linkki: Lisää videoita HX Challengesta
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 2/2020.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
