Suomen sotien taivaalta muistetaan yleensä vain ne sankarit. Ilmavoitot, yksittäisten miesten uroteot ja tapahtumat, joita on toistettu jo kymmenissä kirjoissa. Mutta oli taivaalla muitakin, omaa tärkeää työtään tekemässä, kuten tiedustelulaivueiden lentäjiä, joita ilman moni asia olisi voinut päättyä toisin. Onni Kuuluvainen sentään kirjoitti Hiljaa ja matalalla -kirjasarjan, jossa avattiin Lentolaivue 16:sta urakkaa. Mutta jos hävittäjäsankareista on kirjoitettu kymmeniä kirjoja, niin kyllä tiedustelulaivueiden arjesta saa kirjoittaa edes toisen. Niinpä suurkiitos Kari Stenmanille, jonka viimeisin suurteos sukeltaa Kuustoistasen historiaan niin sodan kuin sen jälkeisen rauhan vuosilta.
Teksti: Jukka O. Kauppinen
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 4/2018.
Teos on nimetty ehkä pikkuisen lentävästi, sillä oli laivueella Gladiatorien lisäksi muitakin koneita. Mutta olivathan ne sodassa korpilaivueen hävittäjämäisintä kalustoa, jolla teokseen voidaan liittää pikku ripaus toiminnallisempaa glooriaa.
Karumpi fakta on se, että laivue aloitti sotansa Blackburn Ripon -kaksitasoilla ja Junkers W 34 / K 43 -pommikoneilla. Sodan lopussa rivissä oli pääasiassa Fokker C.X.- ja I-153-koneita. Väliin mahtui sentään brittiläisiä Gloster Gladiatoreita, Westland Lysandereita ja monia muita konetyyppejä. Tällä kirjavalla ja kauniisti sanoen vaatimattomalla kalustolla suoritettiin vaativia sotalentoja, joita ilman esimerkiksi talvisodan torjuntataistelut olisivat olleet paljon vaativampia. Sillä kukapa ne vihollisjoukkojen liikkeet rintaman takaa olisi kertonut, ellei urhea tiedustelulentäjä?
Stenmanin teos noudattaa herran tietokirjojen tuttua kaavaa: arkistotietoihin, sotapäiväkirjoihin ja omaan tutkimukseen pohjautuva tieto on puhtaaksikirjoitettu selkeäksi kerronnaksi, joka etenee osastoittain ja vuosittain sodan halki. Tapahtumia väritetään myös suorilla lainauksilla raporteista tai myöhemmistä muistelmista. Kuvitus on riittoisaa, sillä 168 sivulla on yhteensä 207 valokuvaa plus koneiden piirroksia ja taulukoita.
Teos ei mene järin syvälle lentäjien itsensä psyykeen, vaan kertoo tapahtumista laajemmalla perspektiivillä. Siinä riittääkin puntaroitavaa lukiessaan kuinka laivueen lentäjät urakoivat talvisodassa antiikkisella Ripon-kalustolla suorittaen jopa päiväpommituksia neuvostojoukkojen keskityksiä vastaan. Täydennyskoneetkin olivat valmiiksi romua, ja välillä kaikki koneet olivat korjaamolla. Jatkosota sentään alkoi paremmin: Gladiatorit olivat vielä kohtuullisen pärjääviä kaksitasohävittäjiä ja siinä missä britit käyttivät Lysandereitaan yhteyskoneina, Suomessa ne toimivat jopa syöksypommittajina.
Vaikka laivue 16 soti sivustassa, niin elämä Itä-Karjalassa oli silti välillä toiminnantäyteistä. Tiedustelulentäjien nuuskinta- ja pommituslennoissa riittää tutkittavaa ja hämmästeltävää, ja viholliskoneitakin kohdattiin. Onhan sekin rajua historiaa, että Riponeilla sotansa aloittaneen laivueen viimeiset lennot 1944 tehtiin Tsaikoilla ja Fokker C.X:llä. Ehkä olikin tietyllä tapaa oikeudenmukaista, että 16:n perillinen 2. Lennosto oli ensimmäinen, joka siirtyi Suomessa suihkukonekalustoon Vampire- ja Fouga Magister -koneineen.
Stenmanin teos avaa hienosti tätä monimutkaista, sivustan syrjäisiltä korpikentiltä sotaansa käyneen laivueen tarinaa. Se on tietokirjamaisuudessaankin jännittävä tietopaketti sotilasilmailun arvokasta historiaa, johon itse kunkin kannattaisi perehtyä ässätarinoiden ahmimisen lisäksi.
Teos sisältää myös pelkästään talvisodassa taistelleen Lentolaivue 10:n historiikin sekä luettelot kaikista laivueen lentäjistä, tukikohdista, ilmavoitoista, tappioista ja koneista. Paljon uutta tietoa sisältävä liiteosa on erityisen arvokas ilmailuhistoriasta kiinnostuneille.
Teksti: Jukka O. Kauppinen
Kari Stenman. Gladiator-laivue − Lentolaivue 16 sodassa
Koala Kustannus, 168 sivua, 2018.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 4/2018.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
