Kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin Hans ”Hasse” Windin muistolaatta paljastettiin Tampereen Hervannassa Opiskelijankatu 12:n seinässä. Tammisaaressa syntynyt hävittäjä-ässä asui viimeiset vuotensa, 1974-1995, tässä talossa.
Wind on kaksinkertainen Mannerheim ristin ritari ja suomalainen lentäjä-ässä, joka on Suomen ilmavoimien virallisten tilastojen mukaan toiseksi eniten ilmavoittoja saavuttanut hävittäjälentäjä 75 varmistetulla ilmavoitolla. Epävirallisempien aikakirjojen mukaan hänen tilillään on toistasataa ilmavoittoa.
Tampereen kaupungin edustajana muistolaatan paljastuspuheen piti tuleva apulaispormestari, kapteeni evp. Aleksi Jäntti.
Tilaisuutta läsnäolollaan kunnioitti satapäinen yleisö. Pirkamaan Ilmailuhistoriallisen seuran puheenjohtaja, hävittäjälentäjäkoulutuksen saanut Risto Viljanen muisteli Windin toimintaa hävittäjälentäjänä ja kertoi Windin yksityiskohtaisista ohjeista ja neuvoista uusille nuorille ohjaajille, jotka tulivat sodan aikana hävittäjälentolaivueisiin.
Satakunnan Lennoston komentaja, eversti Juha-Pekka Keränen, toi tilaisuuteen Ilmavoimien tervehdyksen. Keränen muisteli kadettiaikaansa, jolloin hän oli päässyt haastattelemaan Windia. Windin ilmataistelun perusopit ovat toimivia vielä tänäkin päivänä. Satakunnan Lennosto oli asettanyt lentosotamiehet laatan kunniavartioon.
SA-kuva
Hasse Windin hävittäjätaktiikkaopit
Hasse Wind piti sodan aikana luentoja ilmataistelutaktiikasta neuvostolentäjiä vastaan. Luennot taltioitiin Ilmavoimien arkistoon. Virtuaalilentäjät ry on julkaissut Luento hävittäjätaktiikasta -luennon sivuillaan.
Windin lentäjäveli Väinö Pokela kertoo luentosarjan synnystä näin:
”Se alkoi laivue 24:ssä muistaakseni vuonna 42 tai 43. Silloin ehdotettiin että Kauhavalla joku laivueen piloteista menisi esitelmöimään juuri taktiikoista, kuinka sotaa käydään Brewstereillä. Kun amerikkalaiset rupes kanssa käymään sotaa eikä heillä ollut aavistustakaan kuinka sitä käydään. Siitä oli seurauksena että ne ammuttiin alas. Kun olisi pitänyt vain käyttää keinutuolitaktiikkaa, hyökätä ja vetää pois.
Siihenhän suomalaiset sai oppia jo talvisodassa kun Fokkerilla käytiin I-15:sta ja I-16:sta vastaan, niin ei niitten kanssa pitänyt kurvatappeluun mennä. Vaan yksi syöksy ja veto pois. Ja sitten tämä taktiikan, Hassen tekemä taktiikan luentomoniste, se sai alkunsa juuri tästä ajatuksesta.”
Lisätietoja: Kapteeni H. Windin Luennot Hävittäjätaktiikasta
Virtuaalilentäjät ry
SA-kuva
Hans Windin lentäjänura
Wikipedian mukaan:
Wind aloitti lentäjäuransa vuonna 1938 vapaaehtoisella lentäjäkurssilla, ja toimi talvisodan aikana 1939–1940 ilmavoimien reserviupseerilentäjänä, muttei konepulan vuoksi päässyt taistelutoimiin. Hän suoritti upseerintutkinnon kesällä 1941, minkä jälkeen hän osallistui jatkosotaan 1941–1944 Hävittäjälentolaivue 24:ssä.
Wind lensi vuosina 1941–1943 Brewster B.239 -hävittäjäkoneella. Vuoden 1944 huhtikuusta haavoittumiseensa asti Windin lentokoneena oli saksalainen Messerschmitt Bf 109.
Windille myönnettiin Mannerheim-risti numero 116 ensimmäisen kerran 31. heinäkuuta 1943 ja toisen kerran 28. kesäkuuta 1944. Hänet ylennettiin kapteeniksi 19. lokakuuta 1943 vain 24-vuotiaana.
Venäläisten suurhyökkäyksen aikana kesällä 1944 Wind pudotti 12 päivässä 30 viholliskonetta.
Wind haavoittui vaikeasti ilmataistelussa ylivoimaista viholliskonemuodostelmaa vastaan 28. kesäkuuta 1944, mutta onnistui pahasti haavoittuneenakin laskeutumaan vahingoittuneella koneellaan takaisin kentälle, vaikka osa ohjaimista ja mittareista puuttui. Toinen Windin Messerschmittiin ilmataistelussa osuneista tykinammuksista räjähti istuimen selkäpanssarissa ja toinen ohjaamossa. Selkäpanssarin yli vasemmalta tullut tykinammus haavoitti pahoin Windin vasenta kättä ennen räjähtämistään mittaritaulussa. Osuman ampunut kone todennäköisesti oli P-39 Airacobra, joka oli varustettu 37 millimetrin kanuunalla.
Wind toipui sotavammoistaan kohtalaisesti, muttei palannut enää sotatoimiin. Hän erosi ilmavoimista kapteenina vuonna 1945 ja kouluttautui liikealalle, jossa toimi ensin Pieksämäen Vehnämylly Oy:n apulaisjohtajana vuosina 1947–1955 ja sitten Kenkätehdas K Branderin apulaisjohtajana vuosina 1955–1960. Hän toimi myös Linkosuo Oy:ssä johdon projektitehtävissä vuosina 1971–1974.
Teksti: Hasse Vallas
Kuvat: Hasse Vallas, paitsi SA-kuvat
