MiG-21:n lentotukialusversio eli varsinainen kalavale valekoneeksi – Karjalan ilmailumuseo

MiG-21-valemaali. Kuva: Jukka O. Kauppinen
MiG-21-valemaali. Kuva: Jukka O. Kauppinen

Karjalan ilmailumuseon tarjonta sisältää niin laitteita kuin kokonaisia lentokoneitakin, jotka saattavat hyvinkin sisältää kauniiden kuoriensa alla hauskoja tarinoita. Museon puheenjohtaja Kimmo Marttinen kertoo niistä yhden: MG-127 oli näet alkujaan MG-77 eli MiG-21 F -13, joka sai palvelusuransa jälkeen hieman erilaisen tehtävän.

 

Katso erikoisen MiGin tarina tästä:

 

Lappeenrannassa sijaitseva Karjalan ilmailumuseo on yksi Suomen pienistä ja kiinnostavista ilmailuhistoriallisista vierailukohteista. Vuonna 1997 perustettu Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys ylläpitää Lappeenrannan lentoaseman kupeessa sijaitsevaa museota, joka on auki kesäisin ja sopimuksen mukaan. Museo vaalii suomalaisen ilmailun historiaa ja tarjoilee paljon muun muassa paikalliseen historiaan liittyviä makupaloja. Museon ”romuryhmä” on kunnostautunut muun muassa sota-ajan koneenhylkyjen etsintään ja pelastustöihin, joiden tulokset ovat hienosti esillä museossa.

Siivet tutustuu museon antimiin puheenjohtaja Kimmo Marttisen johdolla.

 

Karjalan ilmailumuseo, Lappeenranta: https://www.karjalanilmailumuseo.fi

(C) Jukka O. Kauppinen 2020-2021

Tilaa lehti: https://siivet.fi/tilaa

 

Teksti, kuvat, video: Jukka O. Kauppinen

 

Lisää videoita Karjalan Ilmailumuseosta:

https://www.youtube.com/playlist?list=PLO3-t4nT9qWd476Nu2eJDvyrd-Mj1gfgS

Tilaamalla Siivet-lehden Youtube-kanavan autat meitä tekemään ilmailuvideoita jatkossakin. Tilaa se kätevästi tästä:

https://www.youtube.com/user/Siivet1986?sub_confirmation=1

 

Lentotoiminta Lappeenrannan vanhalla tsaarin aikaisella ratsuväen harjoituskentällä käynnistyi keväällä 1918, kun sinne lensivät Viipurin koillis-puolelle, Antrean Päähklahdelle sijoitetun Suomen Ilmailutarhan Lento-osasto II:n maakoneet. Samalla kentällä käynnistyi hävittäjälentäjäkoulutus etupäässä Venäläisten loikkareiden, sekä Nieuport 17- ja Albatros III- koneiden voimin. Kesän 1918 aikana koneet siirrettiin ensin maakoneet Uttiin, sitten Santahaminaan ja vesikoneet Turkuun, joissa koulutusta jatkettiin ja lentotoiminta Lappeenrannan kentällä hiipui.

Kenttä heräsi uudelleen henkiin talvisodan alla 1939, kun sinne sijoitettiin Suomen Ilmavoimien eri lento-yksiköitä sekä koneiden huoltotukikohta.

Jatkosodan aikaan 1941 – 1944 kenttä oli vilkkaassa käytössä ja sitä käyttivät työkenttänään niin pommitus, tiedustelu- kuin hävittäjäkoneetkin. 1944 kesäkriisin aikana kenttä oli ratkaisevassa asemassa Karjalan kannaksella tapahtunutta neuvostoliiton suurhyökkäystä torjuttaessa.

Sotien jälkeen kentällä harrastettiin aktiivisesti purjelentotoimintaa, joka jatkuu edelleen 1932 perustetun Lappeenrannan ilmailuyhdistyksen voimin.

1997 perustettiin Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys. Sen ylläpitämä Karjalan Ilmailumuseo avattiin 2001 vaalimaan ilmailumme historiaa, sekä tallentamaan vielä säilyneitä vanhoja ja uudempia koneita, niiden osia, sekä muuta ilmailuumme liittyvää materiaalia.

 

Osoite: Lentokentäntie 37, 53600 Lappeenranta

Museon on avoinna kesäaikaan.  Muina aikoina avoinna sopimuksen mukaan.

 

Lisää aiheesta