Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide ja puolustusvoimain komentaja Haakon Bruun-Hanssen juhlistivat maan ensimmäisen F-35 Lightning II -monitoimihävittäjän roll-outia syyskuun 22. päivänä 2015 Lockheed Martinin lentokonetehtaalla Fort Worth’issa Teksasissa.
Teksti: Hasse Vallas
Kuvat: Torgeir Haugaard/ Norjan puolustusministeriö
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2015.
Tilaa toki lehti: https://siivet.fi/tilaa/
Tilaisuudessa oli läsnä Norjan virallinen delegaatio, mutta myös laajasti Norjan elinkeinoelämän edustajia, joiden yritykset ovat monin tavoin mukana hankkeessa erilaisina koneen osa-, järjestelmä-, tai asetoimittajina. Norja on saamassa tänä vuonna kaksi konetta, jotka sijoitetaan Yhdysvalloissa Luken AFB-tukohtaan Arizonassa, missä ne toimivat koulukoneina norjalaisille piloteille ja tekniikan henkilöstölle.
Sääolosuhteet Norjassa johtivat siihen, että sen koneisiin kehitettiin uniikki jarruvarjojärjestelmä, joka auttaa lentäjiä laskun jälkeen Norjan lyhyillä ja usein liukkailla kiitoteillä. Uutta järjestelmää on tarkoitus testata ensi vuonna Alaskan jäisillä kiitoteillä. Yhdysvaltain ilmavoimien F-35A-versiosta Norjalle modifioitu kone saavuttaa Yhdysvalloissa olonsa aikana lentoarvoiltaan täyden toimintakyvyn vuonna 2017.
Norja on tilannut kaikkiaa 52 konetta. Kolmas ja neljäs kone luovutetaan ensi vuonna.
Koneet lennetään Norjaan vasta syksyllä 2017, jolloin ne sijoitetaan Örlannin lentotukikohtaan ja sen varatukikohtaan Evenesissä. Vuodesta 2017 alkaen koneita valmistuu vuosittain kuusi kappaletta. Viimeiset koneet on tarkoitus toimittaa Norjaan vuonna 2024, jolloin norjalainen konetyyppi saavuttaa operatiivisen valmiuden kaikkine aseja muine järjestelmineen. Norjan koko konelaivaston on tarkoitus olla täydessä operatiivisessa valmiudessa vuonna 2025.
F-35:n toimituksissa on viiveitä
Erilaisista uuden konetyypin kehitysongelmista johtuen koneen valmistus on pahasti myöhässä suunnitellusta. Yhdysvaltain puolustusministeriöllä, Pentagonilla, on suunnitelma, jolla se 19 koneen pikaisella lisätilauksella rahoittaisi ja vauhdittaisi siten tuotantoa. Tätä hanketta uhkaa kuitenkin Yhdysvaltain budjetin kiristykset. Jos Pentagonin suunnitelma lässähtää, tulee se osaltaan edelleen viivästyttämään koneen tuotantomääriä myös ostajamaiden osalta noin vuodella.
Yhdysvaltain asevoimien osalta hanketta johtava kenraaliluutnantti Chris Bogdan arvioi roll-out-tilaisuuden yhteydessä, ettei vuoden viivästyksellä ole kuitenkaan suurta vaikutusta asiakkaille, jotka ovat panostamassa koneen 40 -50 vuoden mittaiseen käyttöön.
F-35:n hinta keskusteluttaa maailmalla
Vallakumoukselliseksikin luokitellun uuden konetyypin kehitys on erinäisistä syistä johtuen takunnut. Koneen ylipainoa, suorituskykyä ja monia teknisiä ongelmia on puitu julkisuudessakin vuosien ajan. Erityisesti on spekuloitu, pysyykö koneen myyntihinta valmistajan lupaamissa rajoissa, kun valmistus aikanaan täydessä mitassa käynnistyy.
Teksasin juhlallisuuksien yhteydessä Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide ilmoitti, ettei hän ole huolissaan valmistajaan kohdistuvista kustannusten nousupaineista. Ainakaan heillä Norjassa ei ole sellaista tietoa, mikä vaikuttaisi F-35-koneen tuotanto-ohjelmaan. Koneen tuotantomäärien arvioidaan pysyvän suunnilleen siinä suuruusluokassa, miksi se vuosina 2008-2009 arvioitiin. Ministeri uskoo koneiden tuotantohinnan laskevan, kun tuotannossa päästään suunniteltuun vauhtiin. Toistaiseksi Norja on saamassa koneensa ajallaan ja sovitulla hintatasolla, mikä ministerin mukaan osoittaa myös, että F-35:n tuotanto-ohjelma on nyt saatu hallintaan.
Norjan tilaamien koneiden hankintahinnaksi on ilmoitettu 66,2 miljardia Norjan kruunua, mutta julkisuudessa on nyt ollut uusi vuoden 2015 hintatason summa 67,9 miljardia kruunua, mikä vastaa noin 7,2 miljardia euroa. Täsmällistä tietoa ei ole, seuraako mahdollinen lopullinen hinta tehtaan ja USA:n ilmavoimien ostamien koneiden vuosittain muuttuvia kappalehintoja, kun tuotantomäärät kasvavat ja valmistajan lupauksen mukaan yksikköhinnat tulevat sen myötä aikanaan alenemaan.
Norjan delegaatiota Yhdysvalloissa johti puolustusministeri Ine Eriksen Søreide. Siivet 2015/5. Kuva: Torgeir Haugaard/ Norjan puolustusministeriö
Hävittäjähanke vauhdittaa Norjan teollisuutta
Norja lähti F-35-hävittäjähankkeeseen mukaan yhtenä kumppanimaana ja sijoitti siihen panoksenaan noin 2,8 miljardia Norjan kruunua. Sen myötä norjalainen teollisuus pääsi mukaan koneen kehittämiseen, sen komposiittiosatuotantoon, elektroniikan valmistukseen ja erityisesti koneen ohjusaseistuksen kehittämiseen.
Uutta hävittäjää juhlistamassa ollut Søreide ilmaisi tyytyväisyytensä sen johdosta, että norjalainen teollisuus on jo tähän mennessä hankkinut F-35:en valmistukseen liittyen tilauksia yhteensä 2,8 miljardin Norjan kruunun arvosta (lähes 300 miljoonaa euroa). Koko hävittäjätuotannon ajalta teollisuus odottaa tilauksia kaikkiaan noin 35-40 miljardin kruunun verran, mikä vastaisi euroissa noin 4 miljardin kauppoja. Useissa yrityksissä uskotaan, että saadut sopimukset työllistävät niitä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Suurimman potin F-35-projektista on Norjaan saanut monialakonserni Kongsberg useine alihankintayrityksineen. Yhtiö valmistaa koneeseen rungon, siipien ja peräsinten osia. Sopimuksen uskotaan tuottavan konsernille tulevaisuudessa noin 16 miljardin kruunun edestä työtä.
Norjan hävittäjät ovat ensimmäisinä kantamassa koneen rungon asekuiluihin mahtuvia Kongsbergin kehittämiä JSF-täsmäohjuksia (Joint Strike Missile). Norja ja Australia ovat sopineet yhteistyöstä ohjuksen maaliinhakeutumisjärjestelmän edelleen kehittämisestä, josta molemmat maat odottavat hyötyvänsä, kun ohjuksia aikanaan hankitaan muillekin maille.
Kongsberg-konsernin pääjohtajan, Walter Qvamin mukaan yhtiön koneeseen kehittämän JSM-ohjuksen myynnin tavoitteeksi on asetettu 25 miljardia kruunua lähes 2,7 miljardia euroa.
Norjalainen Nammo valmistaa koneen tykille 25 millimetrin räjähtäviä APEX-panssariammuksia. Yhtiössä uskotaan, että sopimus tuottaa sille 20-30 vuoden aikana noin 10 miljardin kruunun runsaan miljardin euron kaupat.
Useat pienemmätkin sopimuksissa menestyneet norjalaisyritykset viestittävät, etteivät ne ole pärjänneet pelkästään kustannuksillaan, vaan heidän osaamistaan on arvostettu useiden maiden yhteishankkeena tuotettavan hävittäjän koostamisessa.
Jos Norjan 52 hävittäjän ostohinta vuoden 2015 hintatasolla säilyy noin 67,9 miljardissa kruunussa (noin 7,2 miljardia euroa), odottaa maan hallitus, että sen teollisuuden saamien tilausten arvo olisi konetyypin noin 30 vuoden valmistuksen aikana noin 35-40 miljardia kruunua, eli näin ollen jopa puolet koneiden ostohinnasta.
Norja uskoo ratkaisuunsa
Roll-out-tilaisuudessa amiraali Haakon Bruun-Hanssen alleviivasi Norjan tehneen oikean valinnan, kun se valitsi vuonna 2008 F-35:n maan uudeksi monitoimihävittäjäksi. Uuden hävittäjän tarve on ajankohtaistunut Euroopan heikentyneen turvallisuustilanteenkin johdosta.
Norjan ilmavoimien tarkastaja (komentajaa vastaava) ilmoitti roll-out-tilaisuudessa uskovansa, että Norjan merkittävä hankinta saa Venäjän ajattelemaan kahdesti ennen kuin provosoi pientä kansakuntaa.
Puolustusministeriön tiedotusjohtaja Endre Lunde uskoo puolestaan, että nämä Norjassa kehitetyt F-35:een tulevat aseratkaisut mahdollistavat norjalaishävittäjille erinomaisen operatiivisen kyvyn. Norjassa uskotaan, että heidän F-35-hävittäjänsä ovat vuonna 2025 maailman tehokkaimmat monitoimihävittäjät.
F-35A-hävittäjä varustettuna ulkoisilla ripustimilla ja asekuormalla. Stealth-koneena asekuorma on pelkästään sisäisissä asekuiluissa. Siivet 2015/5. Kuva: Lockheed Martin
Dollarin vahvuus nostaa F-35:n hintaa
Yhdysvaltain valuutan kova arvo on tullut uutena tekijänä vaikeuttamaan F-35-hävittäjien vientikauppaa. Jo ennestään koneen hintaa on pidetty kovana. Koneen vuosituotanto on teknisistä ongelmista johtuen viivästynyt, kuten toimituksetkin, joten yksikköhintoja ei vielä ole päästy alentamaan. Nämä seikat ovat panneet hallitukset monissa maissa pohtimaan ja jopa karsimaan ostettavien koneiden lukumääriä.
Koneen valmistaja Lockheed Martin on luvannut koneen yksikköhinnan asettuvan reilusti alle 100 miljoonan dollarin, kun tuotanto saadaan aikanaan täydellä volyymilla käyntiin. Alun vaikeuksista ja viivästyksistä ollaan päästy osin etenemään ja JSF-projektitoimisto on ilmoittanut yksikköhintojen jo pudonneen noin
3-4 prosenttia. Ilman valuuttakurssimuutoksia kustannuskehitys olisi ostajamaiden kannalta oikean suuntainen. Nyt valuuttakurssimuutos on kuitenkin nostanut ostohintoja euron nykyarvoilla arviolta noin 22 prosenttia.
Vaikka norjalaiset ensimmäisen koneensa roll-out-tilaisuudessa olivat vielä kovin luottavaisia 52 koneen hankintaansa, kohdistuu heidänkin kauppaansa hinnannousupaineita, kun koneista vasta 22 on rahoitettu. Jos Norjan hallitus ei myönnä koneiden hankintaan lisärahoitusta, arvoidaan tilausmäärän vähenevän noin 10 koneella. Alunperin Norja kaavaili jopa 85 koneen hankintaa, josta suunnitelmasta se on jo joutunut luopumaan.
Norjalla on kuitenkin etuna sen teollisuuden voimakas panos koneen tuotannon alihankkijana, millä maa ikäänkuin kansantaloudellisesti osaltaan rahoittaa suurta hankintaansa.
Koneen hinta on johtanut uudelleenarviointeihin ja kilpailutukseen muun muassa Kanadassa ja Tanskassa. Monissa maissa, kuten Hollannissa ja Italiassa hinnan nousulla on merkitystä ja Italia onkin jo vähentänyt tilattavien koneiden määrän 131:stä 90:een. Valuuttakurssivaikutukset tuntuvat myös Turkissa ja Australiassa. Kauko-idässä muutoksilla ei ole vastaavaa vaikutusta ja esimerkiksi Englannin vahva punta on pitänyt tilanteen sen osalta kurissa.
Paine on nyt kova Yhdysvalloissa, jossa Pentagonin mahdollisuus nopealla lisätilauksella vaikuttaa asiaan on Senaatin käsissä. Tuotantokustannusten alentaminen on puolestaan valmistaja tehtaan vastuulla. Lockheed Martin on myös ongelmissa monien alihankkijoiden kiristäessä omia hintojaan.
Uusi superkone myynteineen on vielä monien ongelmien edessä, ennen kuin se vakiinnuttaa paikkansa maailmalla.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2015.
Tilaa toki lehti: https://siivet.fi/tilaa/
