Kesällä 2018 Tikkakoskella järjestyn Ilmavoimien 100-vuotisjuhlalentonäytöksen museohangaarin oikeutettu tähti oli maailman ainoa Blenheim Mark IV -pommikone, brittiläisen keskiraskaan pommikoneen Suomessa valmistettu yksilö. BL-200-konetta on kutsuttu syystäkin onnekkaaksi pitkänokaksi, sillä se onnistui väistämään sodanjälkeisen ajan romutukset ja säilyi jälkipolville upeana näytteenä suomalaisesta sotilasilmailusta. Kone teki kesällä näytökseen harvinaisen, jopa ainutlaatuisen vierailun kotimuseon seinien ulkopuolelle.
Teksti: Jukka O. Kauppinen
Kuvat ja videot: Jukka O. Kauppinen
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2018.
Lentonäytöksestä museolta pyydettiin näyttelyalueelle Ilmavoimien historian kannalta merkittäviä koneita. lmailumuseoille pystytettiin näytökseen laaja kokonaisuus, jossa telttahangaariin ja sen ympärille rakennettiin ilmailun historiaa pursuava kokonaisuus. Hangaarissa ja sen ympärillä esittäytyivät ilmailumuseoiden lisäksi ilmailukillat ja -yhdistykset. Hangaarin sisäänheittäjänä toimi museolta tuotu Messerschmitt 109G-6 -hävittäjä, jonka takana häämötti valtaosan hangaarista vallannut pitkänokka, Bristol Blenheim Mark IV -pommikone.
Pura ja kokoa Bristol Blenheim, Siivet 5/2018. Kuva: Jukka O. Kauppinen
Ilmavoimamuseon Harri Huopainen kertoo Blenheimin siirto-operaatiosta: Blenheimin purku ja kasaus oli sikäli helppoa, että ainoastaan koneen siiven kiinnityspultit kiinnitettiin. Ohjausta, trimmejä, laskusiivekettä ynnä muita laitteita ei kytketty, joten käytännössä selvisimme ruuvikiinnitteisten verhoilupeltien ja siipipulttien irrotuksella ja kiinnityksellä. Suurten verhoilupeltien kanssa on omat ongelmansa, sillä ne ovat varsin ohutta peltiä ja ruuveja riittää. Lisäksi rakenteissa on jonkin verran vaurioita ja restauroimattomia paikkoja, mikä hankaloitti asentamista.
Siipipulttien kohdistamisessa oli omat normaalit ongelmansa, lähinnä tuntuman puutteen takia. Siivet irrotettiin viimeksi vuosikymmen sitten, ja vain yksi läsnäolijoista oli silloin paikalla. Asennusta helpotti se, että siipeä ei kiinnitetty samalla tarkkuudella kuin lentävään koneeseen.
Käsikirjasta luettiin varmuuden vuoksi myös siiven irrotukseen ja kasaukseen liittyvät kohdat, samoin kuin varmistettiin maakäsittelyyn ja tunkkaukseen liittyviä yksityiskohtia. Käytännössä toiminta oli varsin yksinkertaista.
Pura ja kokoa Bristol Blenheim, Siivet 5/2018. Kuva: Jukka O. Kauppinen
Pura ja kokoa Bristol Blenheim, Siivet 5/2018. Kuva: Jukka O. Kauppinen
Työtä vaati lähinnä restauroinnin aikana käytetyn asennustelineen korjaus ja modifiointi sekä käsittelyaisan ja hinausaisan modifiointi Blenheimiin sopivaksi. Myös koneen vaakatasoon nostoa varten piti tehdä runkokaareen sopiva pehmustettu puukaari. Nostossa käytettiin käsikäyttöistä pinkkaria. Näitä ei ryhdytty tekemään täsmälleen vanhan mallin mukaan, vaan olemassa olevista tarpeista muokattiin sopivat välineet. Kannuksen alle laitettiin 40-luvun malliin vanha polttoainetynnyri. Näin runko saatiin riittävän vaakatasoon siiven asennusta ja irrotusta varten.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2018.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
Lisää Siivet-lehden videoita videokanavaltamme osoitteesta https://www.youtube.com/user/Siivet1986/
Tilaa kanava tästä: https://www.youtube.com/user/Siivet1986?sub_confirmation=1
