Euroopan uudenaikaisimmat MiG-21:t partioivat edelleen Romanian taivaalla, kun useimmat niiden aikalaiset on jo aikaa sitten romutettu. Tulevaisuudessa sama kohtalo häämöttää niilläkin, koska korvaajan hankinnan valmistelut on jo aloitettu. Lajos Kisdeak tekee katsauksen RomanialaisMiG-21:ien historiaan ja ilmavoimien hävittäjäkaluston tulevaisuuteen.
Teksti ja kuvat: Lajos Kisdeak
Suomennos: Pentti Perttula
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2015.
Tilaa toki lehti: https://siivet.fi/tilaa/
Kylmän sodan loppuminen merkitsi Romaniassa, niin kuin monissa muissakin maissa, ilmavoimien voimakasta pienentämistä. Vuonna 1990 oli käytössä vielä monia konetyyppejä, kuten H-5, kiinalainen versio Il-28-pommikoneesta, MiG-23 ja MiG-29. Edes MiG-15:iä ei ollut vielä virallisesti poistettu käytöstä.
Monien onnettomuuksien jälkeen kaikki muut taistelukonekonetyypit poistettiin, paitsi MiG-21MF:t ja UM:t. MiG-23:ien poistossa vuonna 2001 ei ollut mitään erikoista, koska useimmissa maissa MiG-21:t pärjäsivät seuraajiaan pitempään. MiG-23:t olivat liian kalliita ylläpitää aikana, jolloin kaikilla entisillä sosialistimailla oli talousvaikeuksia ja päätehtäväksi tuli sellainen ilmatilan vartiointi, jossa asejärjestelmän kyvyt eivät olleet pääosassa.
Kuitenkin vuonna 2003 tehty päätös poistaa uudemman sukupolven hävittäjä, MiG-29, palveluskäytöstä vain 13 käyttövuoden jälkeen ei ollut tyypillinen. Vain Tšekki ja Romania valitsivat MiG-21:t MiG-29:ien sijasta. Mutta kun tšekit tyytyivät käyttämään tyyppiä halpana, mutta nopeana valmiushävittäjänä tehden koneisiin vain vähän muutoksia, Romania aloitti yleisen, asejärjestelmiin keskittyvän, uudenaikaistamisen.
Israelilaista avioniikkaa
Romanialaiset halusivat päivittää 110 hävittäjää, mikä oli hyvin kunnianhimoinen suunnitelma – ehkä liiankin. Päivitysohjelmassa uusittiin 96 MF:ää (LanceR-A/C) ja 14 kaksipaikkaista UM:ää (LanceR-B). Yksipaikkaiset koneet oli jaettu kahteen ryhmään: 71 konetta muunnettiin rynnäkkökoneiksi (LanceR-A) ja 25 optimoitiin torjuntahävittäjiksi (LanceR-C). Koneet erottaa suojamaalauksesta, jossa A-versiot on maalattu päältä vihreän ja ruskean sävyillä, kun taas C-versiot ovat saaneet valko-harmaa-sinisen suojamaalauksen.
Aluksi päivitysohjelman nimi oli ”DD”, MiG-21UM-onnettomuudessa menehtyneen hävittäjäohjaaja ja runoilija Doru Davidovicin kunniaksi. Viralliseksi nimeksi tuli kuitenkin LanceR, jossa viimeinen kirjain viittaa Romaniaan.
Päivityksen tekivät vuosina 1997-2002 yhteistyössä israelilainen Elbit Systems ja romanialainen Aerostar samanaikaisesti kaikkiin kolmeen versioon. Koneiden runkoa ja moottoreita ei muutettu. Romanialla ei ollut MiG-21:ien bis-versioita, joissa moottori on hieman voimakkaampi, polttoainetankit suuremmat ja siivet vahvistetut. Vaikka LanceR-A-koneiden päivittäminen ei ollut Romanian ilmailuteollisuudelle mikään menestystarina, se auttoi sitä kuitenkin selviytymään kaikkein kriittisimmästä taloustilanteesta.
Koneiden avioniikka ja asejärjestelmät uusittiin kokonaan. Ohjaamoihin tulivat monitoiminäytöt, C-versioon kaksi ja muihin yksi, Elbitin valmistamat heijastusja kypäränäytöt sekä HOTAS-ohjaussauvat. Niiden myötä koneiden koko ohjaamoergonomia nousi uudelle tasolle.
Tämä näkyy, kun LanceR lentää näytöslentoa. On vaikea uskoa, että hävittäjän aerodynamiikka on säilynyt entisenä, kun ohjaaja saa tarvitsemansa informaation helposti ja voi lentää tyypillä sille ennen näkemättömiä liikkeitä, kuten ohilentoja hitaalla nopeudella ja suurella kohtauskulmalla.
LanceR-C:n ohjaamo, jossa on kaksi monitoiminäyttöä. LanceR-A:sta ja B:stä oikeanpuoleinen monitoiminäyttö puuttuu. Siivet 2015/5. Kuva: Lajos Kisdeak
Pelkästään ergonomian kehitys on hyödyksi taistelutilanteissa, mutta koneissa on muutakin tekniikkaa, joka toi ne tälle vuosituhannelle. Koneisiin rakennettiin hybridi-navigointijärjestelmä, joissa inertianavigointi on yhdistetty GPS:ään. Vanha neuvostoliittolainen SRZO-2-transponderi vaihdettiin NATO-yhteensopivaan IFF-omatunnistusjärjestelmään ja myös radio vaihdettiin.
Monissa päivitysohjelmissa kallein osa, tutka, jätetään uusimatta, mutta romanialaiset valitsivat toisin. Lancer-C:t saivat ELTA EL/ M2032-tutkan, mutta muihin asennettiin yksinkertaisempi laite, joka on enemmänkin etäisyysmittari.
EL/M2032 on käytössä myös Intian merivoimien Sea Harriereissa, ilmavoimien Tejaseissa sekä Korean F/A-50-hävittäjissä. Siinä on omat ilmasta ilmaan ja ilmasta maahan -moodinsa. Sitä varten Lancer-C:issä on kaksi MFD-näyttöä. Vaikka C-version rooli on ilmatilan vartiointi, koneessa on täysi kyky myös maamaaleja vastaan.
Vuonna 2011 Romanian taloustilanne ei mahdollistanut enää 100 hävittäjän ylläpitämistä, jolloin lähes kaikki A-versiot varastoitiin. Tämä merkitsi, että lähes kaksi kolmesta päivitetystä hävittäjästä oli käytössä alle 10 vuotta. Huonojen varasto-olosuhteiden vuoksi nämä koneet eivät koskaan enää lennä.
Ilmavoimien uudelleenorganisoinnin jälkeen LanceRit sijoitettiin Lentotukohta 86:een Constantaan ja Lentotukikohta 71:een Campia Turziin. Kummassakin tukikohdassa on yksi LanceR-laivue, ykköslaivueet, joiden numerot ovat 861 ja 711. Tukikohtien kakkoslaivueiden kalustona ovat romanialaisvalmisteiset IAR 330-helikopterit.
Lisää ilmailuvideoita Siivet-lehden videokanavalla: https://www.youtube.com/user/Siivet1986/
Taistelukyky
Yksi päivityksen päätavoitteista oli merkittävästi lisätä ilmavoimien MiG-21:ien aseistusvaihtoehtoja. Nyt käytettävissä on laaja kirjo infrapunahakuisia ilmataisteluohjuksia, kuten venäläisvalmisteiset R-3S, R-13M, R-60 ja R-73, israelilainen Python-3 ja ranskalainen R550 Magic-2.
Sekä itäisten että läntisten ohjusten käyttömahdollisuus voi edistää Aerostarin vientimahdollisuuksia, mutta on aika erikoista, että Romanian ilmavoimat käyttää kaikkia näitä ohjuksia. LanceReissa ei voida käyttää tutkahakuisia ohjuksia, vaikka alkuperäisessä MF:ssä oli vielä käytössä ilmataisteluohjus, joka ohjautui kohti maalista heijastuvaa tutkasäteilyä.
Alkuperäiset rautapommit ja raketit säilyivät ilmasta maahan -aseistuksessa, mutta LanceRissa voidaan käyttää Litening-maalinosoituslaseria ja israelilaisia laserohjautuvia pommeja. ARP-tiedustelusäiliössä, joka kehitettiin LanceR-ohjelmaa varten, on kaksi amerikkalaisvalmisteista kameraa. Elektroniseen sodankäyntiin Migeihin löytyy ELTA EL/L-8222 -häirintäsäiliö. Alkuperäisissä MF-versioissa ei ollut minkäänlaista omasuojaa ohjuksia vastaan, mutta LanceReissa on rungon alla sekä silpun että soihtujen laukaisujärjestelmät.
Kaksipaikkainen Romanian ilmavoimien MiG-21 LanceR-B. Siivet 2015/5. Kuva: Lajos Kisdeak
Avioniikkaja asejärjestelmät edellyttivät kokonaan uudet sähköja jäähdytysjärjestelmät. Modulaarinen monitoimitietokone ja MIL-STD-1553-standardin mukainen dataväylä kontrolloivat monia järjestelmiä. Nämä muutokset näkyvät myös rungon ulkopuolelta, jossa on molemmin puolin uudet ja varsin epätavalliset muotolevyt. Järjestelmään kuuluu myös maamoduli lentotehtävien valmistelua ja purkua varten.
Millainen on LanceReiden kyky? Jos sitä verrataan Intian Bison-ohjelmaan, ovat intialaiskoneet lähempänä neljännen sukupolven hävittäjiä. Bisonit päivitettiin MiG-21bis-koneista, joissa oli tehokkaimmat R-25-moottorit. Niissä on mahdollisuus käyttää erityistä ChR-moodia, joka mahdollistaa hetkellisesti tehopainosuhteen 1 alle 4000 metrin korkeudessa. Niiden todellinen etu on kuitenkin mahdollisuus käyttää tutkaohjattuja R-77-keskimatkan ilmataisteluohjuksia. Näkökantaman ulkopuolelle ulottuva taistelukyky on välttämätön nykyajan hävittäjässä.
Toisaalta ilmatilan vartioinnissa, jossa näköyhteys on tärkeää, LanceRit täyttävät paikkansa nopeasti reagoivina ja suhteellisen edullisina verrattuina paljon kalliimpiin, uudenaikaisiin monitoimihävittäjiin. Ainakin NATO arvosti tätä kykyä, kun romanialaiset vartioivat Baltian ilmatilaa kolmen kuukauden ajan vuonna 2007. Neljän hävittäjän ja yhdeksän ohjaajan osasto Liettuan Šiauliaissa oli ainutlaatuista vanhoille neuvostovalmisteisille hävittäjille. Kuluvana vuonna LanceRit harjoittelivat yhdessä amerikkalaisten F-16CJ-hävittäjien kanssa NATOn Dacian Warhawk -harjoituksessa.
Falconit tulevat
Vaikka MiGejä olisi päivitetty kuinka paljon tahansa, yhteentoimivuus NATO-operaatioissa, kuten Libyassa olisi varsin rajallista. Sen vuoksi ainakin toinen laivue saa oikeat neljännen sukupolven hävittäjät. Romania ostaa Portugalista 12 F-16A/B-konetta. Kolme niistä tulee kuitenkin Yhdysvalloista, jossa ne ovat varastoituina AMARGissa (Aerospace Maintenance And Regeneration Group), Davis-Monthanin lentotukikohdan suuressa varastossa.
Kaikki koneet saavat standardi M5.2-elinkaaripäivityksen, jolloin ne vastaavat Block 50/52 -koneita. Suunnitelman mukaan koneet saapuvat Romaniaan ensi vuonna.
Miehistöjen koulutus on jo käynnissä. Sen aloittivat lentäjien sentrifugikokeet San Antoniossa, Teksasissa. LanceReissa on 7 G:n rajoitus, kun taas F-16:ssa 9 G:tä, joten koe on välttämätön.
Myös istuimen asennolla on merkitystä. F-16:n istuin on kallistettu enemmän taaksepäin, mistä on etua korkeissa G-kuormituksissa, mutta niska joutuu kovemmalle rasitukselle.
Syyskuussa 2014 ensimmäinen osasto lentäjiä, insinöörejä ja mekaanikkoja saapui Monte Realin tutkikohtaan Portugalissa. Alustavan koulutusohjelman jälkeen ensimmäinen romanialainen pääsi lentämään F-16:ta 9. marraskuuta kaksipaikkaisen koneen etuohjaamosta. Ensimmäinen yksinlento oli 26. marraskuuta.
MiG-21 LanceR. Siivet 2015/5. Kuva: Lajos Kisdeak
Lentämään päässeet Lentotukikohta 71:n lentäjät eivät tietenkään ole mitään aloittelijoita, koska heillä kaikilla on yli 1100 lentotuntia, enimmäkseen LanceReilla. Koulutus Portugalissa päättyy vuonna 2017, jolloin myös ensimmäinen romanialainen F-16-laivue on taisteluvalmis. Koulutuksen päättyessä yhdeksän lentäjää ja 75 mekaanikkoa on valmiita kouluttamaan muita Romaniassa.
Muutama vuosi sitten Romanian ilmavoimat ilmoitti, että se tarvitsee 48 uutta hävittäjää korvaamaan MiGit. Myöhemmin lukumäärää laskettiin 24:ään. Tämäkään määrä ei sopinut yhteen maan talouden kanssa, joten päädyttiin 12 päivitettyyn hävittäjään. Tämä todennäköisesti merkitsee, että portugalilaiset F-16:t eivät korvaa kaikkia MiGejä.
Kuinka monta MiGiä jää käyttöön? Kuusi C-version konetta ja kaksi kaksipaikkaista B-versiota on tuhoutunut onnettomuuksissa ja moni koneista seisoo tukikohtien varastoissa. Joka tapauksessa ensi vuonna LanceReiden poistaminen alkaa, mutta toivottavasti ainakin yksi laivue legendaarisia hävittäjiä, venäläiseltä kutsumanimeltään Balalaika, saa vielä muutaman palvelusvuoden lisää.
Teksti ja kuvat: Lajos Kisdeak
Suomennos: Pentti Perttula
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2015.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
Lisää ilmailuvideoita Siivet-lehden videokanavalla: https://www.youtube.com/user/Siivet1986/
1 kommentti