Suomelle torjuntahävittäjiksi hankittuja F-18 Hornet -hävittäjiä ollaan koneen 30 vuoden elinkaaren puolivälissä päivittämässä F/A-18-monitoimihävittäjiksi. Samaan aikaan puolustusministerin päätöksellä on ministeriön johdolla käynnistetty Hornetin seuraajaan liittyvä esiselvitystyö, jota johtaa edellinen ilmavoimien komentaja, nyt reservissä oleva kenraalimajuri Lauri Puranen. Hornetien palveluksesta poistuminen tapahtuu vuosien 2025 ja 2030 välillä, joten nyt oli aika käynnistää noin kymmenen vuotta kestävän hankintaprosessin valmistelu. Hasse Vallas raportoi HX-hankkeen alkutaipaleella Hornetin korvaajahankkeen mietteistä.
Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 3/2015.
Tilaa toki lehti!
Puolustusministeri Carl Haglund perusti 8. lokakuuta 2014 esiselvitysryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen suunnittelu osana Suomen ajanmukaisen puolustusjärjestelmän ylläpitämistä tuleville vuosikymmenille. Julkisuudessa tähän on reagoitu Hornet-hävittäjien seuraajan nimen arvuuttelulla.
Medioissa on menty jopa niin pitkälle, että ehdokaskoneita on laitettu rinnakkain kuin formula ykkösiä: kuinka kovaa pääsee, kuinka kovaa kaartaa ja mitä maksaa. Vasta prototyyppiasteella olevien koneiden lastentauteja on laajasti spekuloitu. Myös koneiden mahdollisia yksilöllisiä käyttökustannuksia on jo tässä vaiheessa vertailtu. Pohjoismaisen teollisuusja puolustusyhteistyön nimissä on myös veikkailtu ruotsalaisen Gripenin nimeen.
– Konespekuloinnin osalta nyt kannattaa vielä laittaa jäitä hattuun, kehottaa esiselvitysryhmän johtajaksi nimetty Lauri Puranen. Itse ryhmään kuuluu edustajia puolustusministeriöstä, Pääesikunnasta, ilmavoimista ja puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta. Purasen johtaman esiselvityksen on määrä valmistua 31. toukokuuta, jonka jälkeen se esitellään puolustusministerille, joten hän ei tässä haastattelussa voinut vielä kertoa Siivet-lehdelle selvityksen sisällön tarkempia yksityiskohtia. Purasella on kuitenkin selvä halu avata hankkeen kokonaiskuvaa, jolla hän myös perustelee edellä esittämäänsä ”jäitä hattuun” -toteamustaan.
Hävittäjähankinnan esiselvitys
– Ministerin antamassa tehtävän määrittelyssä otsikkona on Hornetin suorituskyvyn korvaaminen. Siinä ei puhuta, että Hornet korvattaisiin vain uudella hävittäjäkoneella, vaan me pohdimme, mitkä ovat Hornetin laajentuneet suorituskyvyt ja mikä on Hornetin suorituskykyjen rooli koko puolustusjärjestelmässämme. Suomi osti Hornetit puhtaasti ilmapuolustustehtäviin; kysymyksessä on nyt kuitenkin paljon isompi asia, koska Hornetin kykyjä ollaan MLU2-päivityksen avulla laajentamassa. Hornetille ollaan ilmapuolustuskyvyn lisäksi luomassa ilmasta maahan -vaikutus, jonka rooli puolustusjärjestelmässämme on nyt kokonaisvaltaisesti kasvanut, Puranen valaisee selvitysryhmän saamaa tehtäväkenttää.
Suomi ei nyt ole hankkimassa vain uutta hävittäjää poistuvan tilalle, vaan selvityksen avulla kartoitetaan maailmanlaajuisesti alan kehitystä ja tämän hankinnan mahdollisuuksia vaikuttaa laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin myös koko Suomen tulevaan puolustusjärjestelmään. Halutaan nähdä, onko uusissa hankittavissa järjestelmissä sellaisia uusia kykyjä, joista puolustuksemme hyötyisi laajemminkin.
– En sano, että se olisi pelkästään lentokonekaan. Joudumme laajasti katsomaan, mitä tarvitsemme, kun sodankäynti kehittyy. Nykyisissäkin lentokoneissa on jo kehitetty paljon uusia kykyjä. Tarkastelemme, miten ne mahdollisesti vaikuttavat meidän puolustusjärjestelmäämme ja miten niitä pystytään käyttämään hyväksi, Puranen luonnehtii.
Käynnistynyt esiselvitys ei siten ole pelkästään uuden hävittäjän ostamiseen liittyvä tekninen valmistelu, vaan kyse on Suomen maanpuolustuksen kokonaisuuteen ja sen suorituskykyyn liittyvästä laajemmasta arvioinnista aseteknologian ja sodankäynnin kehitys huomioiden. Jo nykyisten Hornetien MLU2-päivitys ja koneen modernisointi Suomessakin monitoimihävittäjäksi on jotakin uutta Suomen puolustuksen kokonaissuorituskyvylle.
Me emme ota kantaa tähän pohjoismaiseen yhteistyöhön tai Nato-jäsenyyteen.
– Työryhmämme joutuu ennustamaan koneiden ja niiden aseiden, sekä erilaisten järjestelmien kehitystä tulevien vuosikymmenten ajalle, ja sitä, miten sodankäynti teknisen kehityksen kautta on edelleen muuttumassa. On tärkeää ymmärtää, etteivät ilmapuolustus ja ilmasodankäynti termeinä ole kaksi eri asiaa, vaan että ilmapuolustus on yksi elementti ilmasodankäynnistä. Kun Hornet on MLU2-päivityksen jälkeen laajemmin ajateltuna myös ilmasodankäynnin väline, niin olemme tulevaisuudessa korvaamassa, emme vain torjuntahävittäjää, vaan ilmasodankäynnin välinettä, Puranen haluaa täsmentää.
Suomen ilmatorjunnan kykyä on julkisuudessa kriittisesti arvioitu. Puranen näkee, että sitäkin joudutaan tutkimuksessa sivuamaan, kun Hornetissakin ilmapuolustusosuus on edelleen merkittävä osa käyttöä.
Kokonaisuutta tullaan ilmapuolustuksen osalta katsomaan. Puranen muistuttaa, että ilmatorjunta on kuitenkin pääosin tarkoitettu aina jonkun tietyn kohteen suojaamiseksi. Puranen huomauttaa, että tehtävänannosta pitää myös muistaa, että esiselvityksen tehtävänä on tutkia Hornetin suorituskyvyn korvaamista, ei maamme ilmapuolustuksen kokonaisjärjestelyjä.
– Meidän tulee kyetä arvioimaan, mihin pienen maan pienet resurssit riittävät. Pitää miettiä, mitä kaikkea olemme korvaamassa ja miten uudet korvaavat kyvyt sopivat meidän puolustusjärjestelmäämme ja mitä tehtäviä niille tulee. On tärkeää nähdä, millaisen ennaltaehkäisevän vaikutuksen uusi hanke voi luoda. Se, jos mikä, on niitä uusia puolustuksemme ennaltaehkäiseviä kynnysasejärjestelmiä. Sen merkityksen pitää olla Suomelle sellainen, että laajasti tiedostetaan, että maamme pystyy puolustamaan itseään ja uskottavasti vaikuttamaan jopa omien rajojemme ulkopuolelle.
Konetyypit eivät ole esillä
– Selvitysryhmämme ei keskustele konetyypeistä. Mitään hanketta ei vielä ole käynnistetty. Puolustushallintomme on tarjonnut kaikille ilmailuteollisuuksille lupaa tulla esittelemään tuotteitaan ja useimmat ovat käyttäneet tämän mahdollisuuden. Rafale tulee viimeisenä esittelemään meille koneen Pariisin ilmailunäyttelyn yhteydessä. Me olemme kuulleet monia toimittajia, mutta me emme ole kuultujen perusteella tehneet mitään analyysia, miten mikin sopisi puolustusjärjestelmäämme, emmekä ole katsoneet mitään suosikkia, mutta emme ole pudottaneet mitään poiskaan, Puranen vakuuttaa.
Jos hanke esiselvityksen jälkeen käynnistyy, lähetetään valmistajille tietopyyntö, johon Suomi odottaa virallisia vastauksia. Tällöin selviää, ketkä haluavat olla hankkeessa mukana ja mitkä koneet ovat Suomelle edes todennäköisiä kandidaatteja.
– Meillä ovat kaikki koneet vielä samalla lähtöviivalla. Jos media käy jo tällaista konetyyppikeskustelua, niin vapaassa Suomessahan saa toki keskustella, Puranen toteaa.
– Tiedonhankinnan kannalta on viisasta tutustua kaikkeen tarjolla olevaan. Meidän monitahoiset kriteerit ja suorituskykyvaatimukset parhaiten täyttävä tullaan aikanaan valitsemaan, se on tavoitteemme.”
Puolustusministeri nimitti hävittäjähankinnan esiselvitysryhmän johtajaksi kenraalimajuri evp. Lauri Purasen.Kuva: Hasse Vallas. Siivet 3/2015.
Miljardikaupan kaupalliset mahdollisuudet
Hornet-hankinnan mukainen vastakauppa ei nykyisin ole enää mahdollinen, koska EU:n säädöksillä vastakauppatoimintaa on rajoitettu. Esimerkiksi Tanska on tältä osin tehnyt oman tulkintansa ja sovelluksensa, jossa on mukana huoltovarmuuspykälä, joka on EU:n puitteissa hyväksytty.
– Kotimaiselle teollisuudelle olemme avoimesti kertoneet, miten hanke etenee, ja samalla katsotaan, mitä EU-lainsäädäntö mahdollistaa. Kotimainen teollisuushan on osa meidän puolustusjärjestelmämme huoltovarmuusketjua.
Purasen mukaan tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa oman teollisuuden rooliin, mutta nekin asiat tullaan selvittämään. Maailma on Hornet-hankinnan ja osin Suomessa tehdyn kokoonpanon ajoista paljon muuttunut. Julkisuudessa on jo jopa poliittisilta tahoilta ehditty jo povata, että pohjoismainen yhteistyö voisi johtaa läheisempään yhteistyöhön Ruotsin ja siellä kehitteillä olevan Gripen NG -hävittäjän kanssa. Tällaiset huhut Puranen tyrmää suoralta kädeltä.
– Me emme ota kantaa tähän pohjoismaiseen yhteistyöhön tai Nato-jäsenyyteen. Se ei kuulu tehtäväämme. Meidän selvityksemme reunaehdot ovat: Suomi on liittoutumaton ja vastaa koko maan puolustamisesta. Kaikki nämä tulevat viimeisestä puolustusselonteosta. Suomi tarvitsee kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa joka tapauksessa oman kyvyn puolustaa maataan, Puranen korostaa.
Joudumme laajasti katsomaan , mitä tarvitsemme, kun sodankäynti kehittyy.
Hankkeen kokonaisuus on tärkeä
Puolustushallinnon puitteissa kyse on strategisesta hankkeesta. Parhaillaan selvitetään, miten tätä pystytään johtamaan niin, että kaikilla tahoilla on yhteinen tilannekuva, yhteinen viesti ulospäin ja yhteiset tavoitteet. Hankkeessa on puolustushallinnon, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön osuutta ja lopulta vielä ulkoministeriökin on mukana niin kuin oli aikanaan Hornet-hankinnassakin. Miten tämä iso yhteinen ohjelma yhteen sovitetaan?
– Minun tehtäväkseni on annettu miettiä toimiva organisaatio. Hornet-hankintaan verrattuna mukaan on tullut uusia toimijoita, on perustettu puolustusvoimien logistiikkalaitos, Pääesikunnalla on nykyisin Joint-esikunnan rooli, jolloin se nousee isompaan rooliin. Operatiiviset suorituskykyvaatimukset osana puolustuskykyjärjestelmää perustuvat puolustusvoimien pitkän ajan strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Sieltä me saamme ohjausta. Ilmavoimat on tehnyt omaa tutkimustyötään, muun muassa koelentotoiminnan ja ilmataistelukeskuksen toimesta: miten ilmasodankäynti kehittyy ja miten tulevaisuudessa voidaan pärjätä. Mukana ovat myös puolustusselonteot ja parlamentaarinen selvitystyö, jota kansanedustaja Ilkka Kanerva on johtanut. Mukana on Puolustusministeriön strateginen suunnitelma. Lähtökohtaisesti työmme perustuu siis olemassa olevaan pitkäjänteisesti puolustushallinnossa tuotettuun tutkimukseen ja tietämykseen, Puranen luonnehtii hankkeen laajoja taustoja.
Nähdään, että ilmavoimien oma osaaminen ja selvitystyö tulee tässäkin olemaan ratkaisevan tärkeä, kuten se oli aikanaan Hornet-hankinnassa. Lähtökohtaisesti halutaan, että kone valitaan jälleen suorituskykyperusteisesti eikä poliittisin perustein.
– Olemme kiertäneet monia maita ja kaikissa on keskeisenä ollut suorituskykyperusteinen valinta. Keskeistä Suomessakin on vakuuttaa poliittiset päättäjät ja kansa, että Suomi oikeasti tarvitsee tällaista kykyä ja valinta annetaan ammattilaisten tehtäväksi. Näin Lauri Puranenen kokee nykyisen tehtävänsä.
Teksti: Hasse Vallas
Tämä artikkeli on julkaistu alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 3/2015.
Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia.
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/
Lauri Puranen
Hornetin seuraajan esiselvitysryhmää johtaa ilmavoimien edellisenä komentajana toiminut ja reserviin siirtynyt kenraalimajuri evp. Lauri Puranen.
Runsaat kaksikymmentä vuotta sitten Puranen toimi Lapin lennostossa Draken-lentueen päällikkönä. Rovaniemeltä hän meni kolmeksi vuodeksi sotakorkeakouluun, jossa kävi läpi koulun teknillisen linjan. Sen jälkeen hän oli operaatiopäällikkönä Satakunnan lennostossa, josta hän siirtyi runsaaksi viideksi vuodeksi Pääesikuntaan. Siellä hänen vastuullaan oli ilmapuolustuksen operatiivinen suunnittelu.
Pääesikunnassa Puranen siirtyi maavoimien ilmaosaston päälliköksi ja sai vetovastuulleen jo päätetyn NH90-helikopterihankkeen. Hänen vastuullaan oli maavoimien lentotoiminnan ja sen erikoisjoukkojen kehittäminen. Pääesikunnasta Puranen sai nimityksen Lapin lennoston komentajaksi. Kolmisen vuotta kestäneen joukko-osastokomentajuuden jälkeen tuli komennus takaisin Pääesikuntaan johtamisjärjestelmäosaston päälliköksi. Tästä tehtävästä kenraalimajuri Jarmo Lindberg halusi Purasen avukseen Tikkakoskelle, jossa Puranen toimi ilmavoimien esikuntapäällikkönä runsaat kaksi vuotta. Sitten oli vuorossa jälleen paluu Pääesikuntaan, jossa nimitys puolustusvoimien logistiikkapäälliköksi. Pitkä kierros päättyi lopulta Tikkakoskelle Purasen saatua sotilasuransa lopuksi nimityksen ilmavoimien komentajaksi.
Kenraalimajuri Lauri Purasen ura on ollut monitahoinen tuottaen laajan kokemuksen ja tuntemuksen Suomen puolustuksen erilaisista tehtävistä. Ei siis ihme, että juuri hänet puolustusministeri Carl Haglund nimitti puolustuksemme ehkä merkittävimmän ja kalleimman hankkeen esiselvityksen johtajaksi. Mitä ilmeisimmin Puranen jatkaa myös varsinaisen hankkeen parissa. ? Aika monessa olen ehtinyt olla mukana, toteaa Lauri Puranen itsekin.
