Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa johti pikaisesti arvioimaan, mikä on Suomen oman puolustuksen valmius ja kyky tällaisessa tilanteessa sekä pohtimaan, voisiko Venäjä kohdentaa sotilaallista ja muuta aggressiota maatamme kohtaan.
Teksti ja kuva: Hasse Vallas
Lue lisää Suomen puolustuskyvyn uudelleenarvioinnista ja tulevaisuudesta Siivet-lehti 4/2022:sta:
- F-35: hyppy tulevaisuuteen – Hasse Vallas – Uusi häivehävittäjä vauhdittaa koko Puolustusvoimien merkittävää uudistumista 2030-luvulle
- HX-hanke: Välillä pelkkää kriisiä – Pentti Perttula – Miten hävittäjähankinta sujui Puolustusministeriön näkökulmasta?
- Ukrainan tuki avaruudessa – Satelliitit Ukrainan sodassa – Pentti Perttula – Modernissa sodassa tiedustelu on kaiken ytimessä – Ukrainaa tuetaan myös kiertoradalta
Pääesikunnan tilanneseurannan perusteella annetaan sotilaallisia neuvoja maamme johdolle
Puolustusvoimien strategiapäällikkö kenraaliluutnantti Kim Jäämeren mukaan Venäjän hyökkäys ei maamme puolustusvoimia varsinaisesti yllättänyt, koska Ukrainan tilannetta oli tiiviisti seurattu Venäjän ryhmitettyä alueelle runsaasti lisäjoukkoja jo keväästä 2021 alkaen. Osa niistä kotiutettiin, mutta myöhemmin Ukrainan rajoille muodostettiin uudelleen yli 100 000 sotilaan ryhmitys. Tiedustelun paljastettua, että alueelle alettiin siirtää muun muassa verta, alkoi hyökkäys näyttää todennäköiseltä.
Suomen valtiojohto hyväksyi puolustusvoimien esityksen selvittää pikaisesti puolustuksemme lisärahoituksen tarpeet. Puolustusvoimissa laadittiin yli sadan puolustuskykyä parantavan kohteen listaus valtioneuvostolle. Tarpeet olivat pääosin ampumatarvike- ja varaosavarastoja täydentäviä ja kaluston valmiuden parantamiseen suunnattuja. Vain yksi esitys edusti uuden suorituskyvyn hankintaa.
Selvitys osoitti Jäämeren mukaan sen, kuinka osuvasti maamme puolustuksen kehittämisessä on onnistuttu. Suomi on varautunut Ukrainan tyyppiseen sodankäyntiin, ja meillä on kansakuntana sellaista vastaan merkittävää puolustuskykyä.
– Sota on ollut Ukrainassa maavoimakeskeistä toimintaa panssareilla ja tykistöllä sekä armotonta tulenkäyttöä siviili- ja sotilaskohteisiin. Ilmavoimatoimintaa esiintyy, mutta siihenkin pystyttäisiin Suomen ilmapuolustuksella panemaan merkittävästi kampoihin. Venäjän voimien hyvin vahva määrällinen keskittäminen vain yhtä valtiota vastaan on kuitenkin uhkakuva, johon täytyy varautua nykyistä paremmin. Varastoja on vahvennettava, Jäämeri perustelee lisäbudjettiin kohdistuneita esityksiä.
Puolustusvoimien strategiapäällikkö kenraaliluutnantti Kim Jäämeri. Kuva: Hasse Vallas
Asiantuntemus arvossaan
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa asioissa Puolustusvoimat antaa sotilaallisia neuvoja Puolustusministeriölle ja tasavallan presidentille. Kenraali Jäämeri on kokenut, että suomalainen poliittinen päätöksenteko arvostaa Puolustusvoimia asiantuntijana ehkä enemmän kuin monissa muissa maissa. Suomen rajallisten hankintavoimavarojen käyttö on voitu usein optimoida siten, että puolustusmäärärahat ovat tuottaneet enemmän suorituskykyä kuin monissa verrokkimaissa.
Salaisimmatkin sotilasasiat kuuluvat myös valtiojohdolle, ja hallituksella sekä eduskunnalla on tarpeen vaatiessa oikeus perehtyä niihin. Jäämeri kokee suhteet poliittiseen johtoon hyviksi. Hän arvostaa erityisesti sitä, että poliitikot ovat Suomessa luottaneet Puolustusvoimiin ja sen suunnitteluun, eivätkä ole alkaneet johtaa sotilaallisen suunnittelun yksityiskohtia, kuten joissakin maissa tapahtuu.
Jäätäminen droonien haasteena
Lennokkien lisääntyvä käyttö muuttaa sodankäyntiä, minkä Ukrainan kokemuksetkin ovat jälleen osoittaneet. Jäämeri vakuuttaa Puolustusvoimien pysyvän kehityksen tasalla. Erilaiset miehittämättömät laitteet, robotiikka ja autonomia ovat jatkuvassa seurannassa ja mukana myös teollisuuden sekä muiden maiden kanssa käytävässä keskustelussa liki päivittäin.
– Pohjoismailla on yhteinen haaste, mistä saisimme meidän olosuhteissamme kunnolla toimivia lennokkikykyjä. Meillä on monin verroin pilvisempää kuin monissa maissa, joissa olemme nähneet lennokkeja käytettävän. Jäätäminen saattaa estää itse lennättämisen, ja lisäksi sensorigimbaalit, objektiivit ja antennit saattavat jäätyä. Ilmassa voi olla vaaniva asejärjestelmä, jonka toimintakunnosta lennättäjä ei voi olla varma. Lisäksi lennokkien käyttöön liittyy ohjaus-, komento- ja sensoritiedon välitysyhteyksiä radioteitse. Lähialueellamme on monipuolisia elektronisen sodankäynnin kykyjä häiritä miehittämättömien laitteiden operointia tavalla, jota vastaan kriisinhallintaympäristöihin optimoidut järjestelmät eivät pärjää. Olemme tähän valmistautuneet, mutta olisi kyseenalaista hankkia kalliita suorituskykyjä, joiden olosuhderiippuvuus on niin suuri, että niiden operatiivisen käytettävyyden varaan ei oikein voida laskea, Jäämeri perustelee.
Lisää aiheesta Siivet-lehti 4/2022:ssa.
Teksti ja kuva: Hasse Vallas
Havainnekuva: Lockheed Martin
Tämä artikkeli on verkkojatko Siivet 4/2022:ssa ilmestyneeseen artikkeliin F-35: hyppy tulevaisuuteen – uusi häivehävittäjä vauhdittaa koko Puolustusvoimien merkittävää uudistumista 2030-luvulle.
Siivet 4/2022 – F-35 on Suomen puolustuksen ydin
