Talvisodan sotaratsun viimeinen lepopaikka – Fokker C.X. FK-84 – Karjalan ilmailumuseo

Karjalan ilmailumuseo - Fokker C.X. FK-84. Kuva: Jukka O. Kauppinen
Karjalan ilmailumuseo - Fokker C.X. FK-84. Kuva: Jukka O. Kauppinen

Yksi Karjalan ilmailumuseon aarteita on vuonna 1940 tuhoutuneen Fokker C.X. FK-84:n jäänteet. Museon puheenjohtaja Kimmo Marttinen esittelee talvi- ja jatkosodassa tärkeässä roolissa toimineen lentokonetyypin historiaa ja FK-84:n jäännöksiä. FK-84 taisteli talvisodassa LLv 10:ssä, jossa sen miehistöön kuului myöhemmin Mannerheim-ristillä palkittu vänrikki Kahla.

Fokker C.X. -koneita käytettiin tiedustelu- ja  pommitustehtävissä, jopa syöksypommittajina. Ne olivat myös tärkeitä tykistön tulenjohtokoneita. Frans-Kalleksi kutsutut koneet olivat erityisesti niin sanottujen korpikenttien kalustoa, mutta ne olivat palveluksessa aina vuoteen 1958 saakka, mikä kertoo niiden luotettavuudesta ja käyttökelpoisuudesta.

Katso Fokkerin tarina tästä:

 

Lappeenrannassa sijaitseva Karjalan ilmailumuseo on yksi Suomen pienistä ja kiinnostavista ilmailuhistoriallisista vierailukohteista. Vuonna 1997 perustettu Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys ylläpitää Lappeenrannan lentoaseman kupeessa sijaitsevaa museota, joka on auki kesäisin ja sopimuksen mukaan. Museo vaalii suomalaisen ilmailun historiaa ja tarjoilee paljon muun muassa paikalliseen historiaan liittyviä makupaloja. Museon “romuryhmä” on kunnostautunut muun muassa sota-ajan koneenhylkyjen etsintään ja pelastustöihin, joiden tulokset ovat hienosti esillä museossa.

Siivet tutustuu museon antimiin puheenjohtaja Kimmo Marttisen johdolla.

 

Karjalan ilmailumuseo, Lappeenranta: https://www.karjalanilmailumuseo.fi

(C) Jukka O. Kauppinen 2020-2021

Tilaa lehti: https://siivet.fi/tilaa

 

Teksti, kuvat, video: Jukka O. Kauppinen

 

Lisää videoita Karjalan Ilmailumuseosta:

https://www.youtube.com/playlist?list=PLO3-t4nT9qWd476Nu2eJDvyrd-Mj1gfgS

Tilaamalla Siivet-lehden Youtube-kanavan autat meitä tekemään ilmailuvideoita jatkossakin. Tilaa se kätevästi tästä:

https://www.youtube.com/user/Siivet1986?sub_confirmation=1

 

FOKKER C.X. FK-84

Fokker C.X oli hollantilaisen Fokker lentokonekonsernin kolmekymmentäluvun tuotos. Sodissa menetettiin yhteensä 17 konetta ja 25 lentäjää, ja lento-onnettomuuksissa -38 – 55 yhteensä 20 konetta ja 17 lentäjää.

Kone oli 2-paikkainen 1 ½ tasoinen sekarakenteinen syöksypommitus- ja maayhteistoimintakone. Runko oli hitsattua teräsputkea, etuosan pinnoitteen ollessa kevytmetallia. Takarungossa oli kangasverhous. Siipi oli puurakenteinen myös kangasverhouksella.

Tekniset tiedot:

– miehistö: 2 (ohjaaja ja tähystäjä)

– pituus: 9,01 m

– kärkiväli: 12 m

– korkeus: 3,3 m

– siipipinta-ala: 31,5 m²

– tyhjäpaino: 1 890 kg

– lentopaino: 2 700 kg

– voimanlähde: Bristol Pegasus XII ilmajäähdytteinen 9-sylinterinen tähtimoottori teho 835 hv

– huippunopeus: 356 km/h

– matkalentonopeus: 275 km/h

– lakikorkeus: 8 000 m

– lentomatka: 900 km

Aseistus:

– kaksi 7,7 mm lentosuuntaan ampuvaa Browning- konekivääriä sekä yksi 7,62 mm L-33/34-konekivääri tähystäjän käytössä

– 400–600 kg pommikuorma

 

Kone ampui itsensä alas

Loppukesällä 1940 olivat LLv 10 ja 14 harjoittelemassa Taipalsaaren lentokentällä, Saimaalla tapahtuvaa kk- ja it-ammuntaa Fokkereiden ja Lysanderien vetämiin maalipusseihin.  30.8. suoritetussa harjoituksessa tapahtui onnettomuus, jossa FK-84 ollessa ampuvana koneen, sen ohjaajakonekiväärin tahdistin meni epäkuntoon, ja luotisuihku pirstoi potkurin.  Irronneen lavan, tai lapojen, aiheuttama epätasapaino repäisi moottorin koneen nokalta, ja runko putosi Sarviniemen edustalla Taipalsaarella Saimaaseen. Tuolloin kone kuului 1/LLv 14 vahvuuteen. Ohj. Korpr. A. Irri hyppäsi varjolla, mutta tähystäjä Vänr. V. Koski tuli rungon mukana veteen asti, loukkaantuen vain lievästi. Kyläläiset pelastivat molemmat lentäjät vedestä.

Koneen runko nostettiin proomujen väliin ja kuljetettiin läheiseen laivarantaan, jossa se maalle vedon yhteydessä hajosi lopullisesti. Pudonnutta moottoria etsittiin jopa sukeltajan avulla mutta sitä ei löydetty. Koneen kokonaislentoajaksi jäi 517 h

Saimaaseen jääneen moottorin tarina kulki perimätietona pitkään lähikylillä. Harrastajasukeltajat kävivät sitä etsimässä joitakin kertoja vuosien varrella, mutta huonoin tuloksin.

Vasta vuosituhannen vaihteessa, kun Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistyksen vedenalaisryhmä aloitti tarmokkaamman ja systemaattisemman etsintätyön alueella, se alkoi tuottaa tulosta. Tapauksen vielä muistavia haastateltiin talvisin, ja kesäaika käytettiin sukelluksiin.

5.6.2002 K-SIMY sukellusryhmään kuulunut Mikko Marttinen paikansi moottorin, sekä irronneen potkurintumpin n. 8 m syvyydestä. Pegasus ja sen potkuri nousivat jälleen ilmaan 11.7.2002.

 

Lentotoiminta Lappeenrannan vanhalla tsaarin aikaisella ratsuväen harjoituskentällä käynnistyi keväällä 1918, kun sinne lensivät Viipurin koillis-puolelle, Antrean Päähklahdelle sijoitetun Suomen Ilmailutarhan Lento-osasto II:n maakoneet. Samalla kentällä käynnistyi hävittäjälentäjäkoulutus etupäässä Venäläisten loikkareiden, sekä Nieuport 17- ja Albatros III- koneiden voimin. Kesän 1918 aikana koneet siirrettiin ensin maakoneet Uttiin, sitten Santahaminaan ja vesikoneet Turkuun, joissa koulutusta jatkettiin ja lentotoiminta Lappeenrannan kentällä hiipui.

Kenttä heräsi uudelleen henkiin talvisodan alla 1939, kun sinne sijoitettiin Suomen Ilmavoimien eri lento-yksiköitä sekä koneiden huoltotukikohta.

Jatkosodan aikaan 1941 – 1944 kenttä oli vilkkaassa käytössä ja sitä käyttivät työkenttänään niin pommitus, tiedustelu- kuin hävittäjäkoneetkin. 1944 kesäkriisin aikana kenttä oli ratkaisevassa asemassa Karjalan kannaksella tapahtunutta neuvostoliiton suurhyökkäystä torjuttaessa.

Sotien jälkeen kentällä harrastettiin aktiivisesti purjelentotoimintaa, joka jatkuu edelleen 1932 perustetun Lappeenrannan ilmailuyhdistyksen voimin.

1997 perustettiin Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys. Sen ylläpitämä Karjalan Ilmailumuseo avattiin 2001 vaalimaan ilmailumme historiaa, sekä tallentamaan vielä säilyneitä vanhoja ja uudempia koneita, niiden osia, sekä muuta ilmailuumme liittyvää materiaalia.

 

Osoite: Lentokentäntie 37, 53600 Lappeenranta

Museon on avoinna kesäaikaan.  Muina aikoina avoinna sopimuksen mukaan.

 

Lisää aiheesta