Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset, muun muassa Venäjän ilmatilan sulkeutuminen läntisiltä lentoyhtiöiltä, johtaa reittimuutoksiin. Venäjä on sulkenut ilmatilansa suomalaisilta lentokoneilta alustavasti 28.5.2022 saakka.
Finnair on perunut kaikki lentonsa Venäjälle 28.5.2022 asti ja osan Aasian lennoistaan 6.3.2022 asti.
Finnair lentää Singaporen, Bangkokin, Phuketin ja Delhin lentoja sekä 9.3. alkaen Tokioon neljästi viikossa, kiertoreittiä Venäjän ilmatilaa välttäen. Tämä pidentää lentoaikaa keskimäärin tunnilla sekä kasvattaa kustannuksia. Finnair lentää Bangkokiin ja Phuketiin Helsingin lisäksi Tukholman Arlandasta.
Lentoaika on noin 13 tuntia, ja reitti kulkee Helsingistä Tokioon tuulista riippuen joko eteläistä tai pohjoista reittiä Venäjän ilmatilan kiertäen. Lennot yhdistyvät sujuvasti Finnairin Euroopan verkostoon Helsingistä.
”Japani on yksi tärkeimmistä markkinoistamme, ja haluamme tarjota luotettavat ja turvalliset yhteydet asiakkaillemme myös tässä tilanteessa”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orvér. ”Japanin ja Helsingin välillä kulkee myös paljon lentorahtia, ja lentoyhteyksien jatkuminen on tärkeää.”
Finnair lentää Helsingistä Tokion Naritan kentälle tiistaisin, torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin ja lento lähtee kello 17.30 Helsingistä. Tokiosta Finnair lentää Helsinkiin keskiviikkoisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin ja lento lähtee kello 22.40 paikallista aikaa.
Yhtiö arvioi parhaillaan voisiko myös osan Kiinan ja Korean lennoista lentää toisella reitityksellä. Samalla yhtiö työstää vaihtoehtoista verkosto- ja liikennesuunnitelmaa tilanteen pitkittymisen varalta.
Finnair on myös joutunut kutsumaan henkilöstön edustajat yhteistoimintalain mukaisiin muutosneuvotteluihin korkeintaan 90 päivän lomautuksista, jotka toteutuessaan koskisivat ohjaamo- ja matkustamopalveluhenkilöstöä. Arvioitu kuukausittainen lisälomautustarve huhtikuusta alkaen on 90–220 lentäjää ja 150–450 matkustamohenkilöstön jäsentä. Lopullinen lomautustarve riippuu poikkeustilanteen kehittymisestä sekä mahdollisista vaihtoehtoisista ratkaisuista ja sitä tarkennetaan neuvotteluiden aikana.
Neuvotteluiden piirissä ovat kaikki 2800 liikennelentäjää ja matkustamohenkilöstön jäsentä Suomessa. Lisäksi Finnair tarkastelee vaikutuksia Suomen ulkopuoliseen henkilöstöön niissä kohteissa, joissa työmäärän arvioidaan merkittävästi vähentyvän.
”Venäjän ilmatilan ollessa suljettuna meillä on lentoja selvästi suunniteltua vähemmän, ja siksi myös työtä on valitettavasti vähemmän tarjolla lähikuukausina”, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt. ”Iso osa henkilöstöstämme on ollut pitkään lomautettuna pandemian aikana, joten tarve uusille lomautuksille tuntuu nyt erityisen raskailta, mistä olemme pahoillamme.”
Aasian ja Euroopan välisellä matkustaja- ja rahtiliikenteellä on tärkeä rooli Finnairin verkostossa. Ennen pandemiaa yli puolet yhtiön liikevaihdosta tuli Aasian liikenteestä. Vaikka osa Aasian markkinoista on rajoittanut matkustusta voimakkaasti pandemian aikana, on Finnair operoinut useita Aasian reittejään vahvan rahtikysynnän tukemina. Lentojen reitittäminen Venäjän ilmatilaa välttäen lisää lentoaikoja pahimmillaan useita tunteja, ja polttoaineen hinnannousu yhdistettynä pidempään lentomatkaan rasittaa voimakkaasti lentojen kannattavuutta.
