Venäjän asevoimien ilmatorjuntajärjestelmien kykenemättömyys suojella yrityksiä Ukrainan drooneilta pakottaa yritykset ja organisaatiot järjestämään oman puolustuksensa. Venäjän valtionyhtiöt ja hallinnonalat käyttivät viime vuonna 1,7 miljardia ruplaa elektronisiin suojautumislaitteisiin. Tieto selviää hallituksen hankintatiedoista.
Suurin osa varoista käytettiin kaupunki- ja energiainfrastruktuurin puolustukseen, mukaan lukien 351 miljoonaa ruplaa Smolenskin ydinvoimalaitokseen, 333 miljoonaa Moskovan vedenjakelujärjestelmään ja 46 miljoonaa Kaliningradin öljyterminaaliin.
Myös yksityisyritykset ovat käyttäneet paljon rahaa droonien torjuntaan, erityisesti viime kesän jälkeen, kun Ukraina iski drooneilla öljyvarastoihin Belgorodissa ja Voronežissa sekä alkuvuodesta, kun se alkoi järjestelmällisesti hyökätä öljynjalostamoihin pudottaen 14 % Venäjän jalostuskapasiteetista. Kaupallisten droonintorjuntalaitteiden kysyntä nelinkertaistui viime vuoden aikana. Rostatin mukaan laitteiden tuotanto kaksinkertaistui helmikuusta 2023 kuluvan vuoden helmikuuhun.
– Jos droonihyökkäykset jatkuvat, Venäjän ilmatorjunta ei pysty parantamaan tehokkuuttaan eikä muita puolustuskeinoja löydy, Ukraina pystyy vähentämään Venäjän jalostamojen tuotantovolyymia nopeammin kuin öljy-yhtiöt pystyvät korjaamaan niitä, varoittaa Venäjän energian asiantuntija Sergei Vakulenko Garnegie Berlinistä.
Ekonomisti Aleksander Isakov uskoo, että yhtiöiden hankkimalla yksityisellä torjuntakalustolla Venäjä pystyy vähentämään jalostamojensa ja muiden arvokohteidensa haavoittuvuutta kuluvana vuonna. Hänen mukaansa torjuntajärjestelmien tuotantoa nostettiin ennen kuin länsi alkoi tiukentaa muun muassa elektronisia komponentteja koskevien pakotteiden valvontaa viime vuoden lopulla.
Ukrainan alettua käyttää pitkän lentomatkan drooneja Venäjän viranomaiset ovat keskustelleet asevoimien ilmatorjuntajärjestelmien sijoittamisesta jalostamojen suojaksi, mutta mitään ilmoituksia aiheesta ei ole tehty.
Sillä välin yhtiöiden on pakko toimia omin päin. Sähköisen kaupankäynnin TenderProssa, jossa yli 300 000 yritystä tekee hankintoja, kaasu- ja öljy-yhtiöt ovat ostaneet noin kolmanneksen droonintorjuntajärjestelmistä, tehdasteollisuus 28 % ja kaivosyhtiöt 10 %.
Etelävenäläisen tutkaa ja lämpökameraa käyttäviä torjuntajärjestelmiä valmistavan Jumirs-yrityksen toimitusjohtaja Andrei Klyuev myönsi Moskovassa pidetyssä konferenssissa, että uhka kasvaa nopeammin kuin yritykset ehtivät vastata siihen. Tuotanto ei pysy kysynnän kasvun tahdissa.
Teksti: Pentti Perttula