Iskut siviili-infrastruktuuriin ovat merkittävä osa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Venäjä käyttää hyökkäyksissä koordinoituja risteily- ja ballististen ohjusten sekä hyökkäysdroonien laukaisuja. Hyökkäyksiä pidetään kattavana strategiana horjuttaa Kiovan sotilaallista ja taloudellista valta-asemaa sekä aiheuttaa ukrainalaisille sosiaalista epävakautta ja psykologista painetta.
Siivet 6/2024 pääkirjoitus.
Viimeisen parin vuoden aikana Venäjä on toteuttanut yli 1 800 tällaista hyökkäystä Ukrainaan käyttäen yli 16 000:ta ohjusta ja droonia. Niistä yli 10 000 on käytetty kuluvana vuonna, mikä heijastaa Venäjän liittolaistensa tuella saavuttamaa hyökkäyskyvyn kasvua ja halua tuottaa maksimaalisesti vahinkoa Ukrainan infrastruktuurille ja massiivista psykologista painetta ukrainalaisille.
Ukraina pyrkii vastatoimiin, mutta on joutunut tekemään sen kuin kädet selän taakse sidottuina, koska se ei saanut länsivalloilta lupaa käyttää niiden toimittamia kaukovaikutteisia aseita Venäjän rajan takana oleviin sotilaskohteisiin. Tämä on pakottanut Ukrainan kehittämään merkittävästi omia hyökkäyksellisiä kykyjään miehittämättömissä laitteissa ja ohjuksissa sodan keskellä ilman lännen apua. Kuluvana vuonna Ukrainan hyökkäyskyky on kasvanut merkittävästi kiitos sen omien ponnistelujen, mutta Joe Bidenin 17. marraskuuta 2024 antamaan ilmoitukseen asti vain drooneilla.
Tämän tekstin kirjoittamiseen mennessä Ukraina oli tehnyt drooneilla 47 onnistunutta iskua Venäjän sotilasinfrastruktuuriin, 56 öljyinfrastruktuuriin ja 30 teolliseen, energia- ja kuljetusinfrastruktuuriin. Näillä iskuilla on ollut tärkeä psykologinen vaikutus ja ne ovat aiheuttaneet merkittävää taloudellista vahinkoa, mutta ei sellaista, jolla voisi olla vaikutusta sodan kulkuun. Nyt kun Ukraina saa luvan vaikuttaa venäläisiin maaleihin myös lännen toimittamin ohjuksin, tilanne voi hyvinkin tasoittua. Droonien ja ohjusten laukaisupaikat selviävät Ukrainan käytössä olevien ICEYEn tutkasatelliittien avulla hyvin nopeasti.
Lännen sotilaallinen tuki on mahdollistanut Ukrainalle vain nipin napin puolustussodan jatkamisen mutta ei sen voittamista. Lisäksi annettuun tukeen lisätyt ehdot ja rajoitukset ovat vielä vähentäneet sen arvoa. Lännen toimittama ilmatorjunta on toki ollut tärkeää, koska sillä on torjuttu kolme neljästä Venäjän laukaisemasta ohjuksesta ja droonista, mutta se on kallista eikä sillä voi voittaa sotaa. Kyky ja lupa hyökätä ohjuslavetteja ja droonivarastoja vastaan Venäjän maaperällä, merellä ja ilmatilassa ovat pitkällä aikavälillä edullisempi ja tehokkaampi strategia.
Jos rajoitukset ohjusten käytössä olisivat jatkuneet, olisi tänä talvena nähty suurin sotapakolaisten aalto Ukrainasta muualle Eurooppaan sitten sodan alkamisen. Se voi olla edessä jo tähänastisen tuhon takia.
Antoisia lukuhetkiä Siivet-lehden parissa!
Pentti Perttula
Päätoimittaja
Kuva: MBDA & Pentti Perttula
Eikö Siivet vielä tule? Tilaa lehti täältä!
Siivet 6/2024 pääkirjoitus.
