Missä on Naton punainen linja? (Siivet 5/2024 pääkirjoitus)

Miten monta kertaa olemme jo lukeneet, kuinka Nato-maiden johtajat ja ministerit ovat ilmaisseet syvän huolensa milloin mistäkin Venäjän sotatoimesta? Sanat ovat halpoja. Se tiedetään Kremlissäkin.

Siivet 5/2024 pääkirjoitus.

Viime viikkoina, kun Venäjä on alkanut valita ohjuksilleen ja hyökkäysdrooneilleen reittejä Latvian ja Romanian ilmatilan kautta, ovat Naton itäisimpien maiden puolustusministerit alkaneet syvän huolensa lisäksi vaatia Natolta kollektiivista vastausta Venäjän aggressioon. Minimi olisi heidän mukaansa näiden maiden kykyjen nostaminen sille tasolle, jossa lentävät aseet voitaisiin havaita, tunnistaa ja jos tarpeellista, ampua ne alas.

Tämä Romaniassa kokoontunut ”Bukarestin yhdeksikkö” – Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro – edes yrittää puhaltaa jonkinlaista henkeä puolustusliittoon, joka vaikuttaa tällä hetkellä aika päättämättömältä ja voimattomalta. Syynä on huoli konfliktin eskalaatiosta.

Muistaako joku vielä, kun Turkki noin yhdeksän vuotta sitten ampui alas venäläisen Suhoi Su-24 -hävittäjäpommittajan, joka loukkasi Turkin ilmatilaa Syyrian rajalla? Turkille riitti alas ampumiseen johtaneeseen päätöksentekoon koneen 17 sekunnin käväisy maan ilmatilassa 6 kilometrin korkeudessa. Syttyikö kolmas maailmansota? Vastasiko Putin ydinaseella? Ei tietenkään.

Turkin punainen linja oli 17 sekuntia. Tämän päivän Nato ei näytä löytävän minkäänlaista ylittämätöntä rajaa Venäjän toimille, ei edes sellaista, jossa Nato-maiden yli lentävät Venäjän aseet saataisiin ammuttua alas. Jos Natossa luullaan, että passiivisuudella jotenkin lievennetään Venäjän aggressiota tai että tapaukset eivät ole tarkoituksellisia, koska niitä ei voida osoittaa sellaisiksi, ollaan hakoteillä. Kreml sanoo jo olevansa sodassa Natoa vastaan – Nato vain kieltäytyy uskomasta.

Kreml kiihdyttää ja laajentaa sotilaallista toimintaansa Nato-maita vastaan niin kauan, kunnes se kohtaa päättäväisen vastarinnan. Venäjän taistelukoneet välttivät Turkin ilmatilaa paljon tarkemmin sen jälkeen, kun yksi kone ammuttiin alas.

Romanian F-16-hävittäjäpari seurasi katseella venäläisen droonin lentoa maan ilmatilan läpi 7. syyskuuta 2024 Ukrainaan tekemään tuhoa, koska maan laki kieltää ampumasta alas vieraan vallan lentäviä aseita rauhan aikana. Kuinkahan monen muun Nato-maan laeissa on samanlaisia droonin mentäviä aukkoja? Mihin asti Venäjän toiminnan annetaan vain herättää syvää huolta? Ohuesti tosiaan huolestuttaa tämä puolustusliiton tila.

 

Syysterveisin

Pentti Perttula

Päätoimittaja

Kuva: Nato

 

Eikö Siivet vielä tule? Tilaa lehti täältä!

Siivet 5/2024 pääkirjoitus.