Aero A-32 – Ilmavoimien tšekkoslovakialainen kaksitaso palveli 1944 saakka

Aero A-32, Päijät-Hämeen Ilmailumuseo.

Päijät-Hämeen ilmailumuseon upeiden harvinaisuuksien lomassa pilkottaa myös tämä kaksitasoinen hienous: Aero A-32. 1920-luvun lopulla suunniteltu tšekkoslovakialainen kaksitasoinen, kaksipaikkainen ja yksimoottorinen rynnäkkökone oli Suomessa käytössä 1929-1944 alkuun tiedustelu- ja yhteistoimintakoneina, sittemmin enimmäkseen koulukoneina.

Tutustumme tällä videolla Aeroon Lahden Ilmasillan puheenjohtaja Hannu Iivarisen johdolla.

 

Suora linkki: https://youtu.be/CsHHJ5LqbOM

Päijät-Hämeen Ilmailumuseo, Vesivehmaa
(C) Jukka O. Kauppinen 2019-2020
http://www.siivet.fi
Tilaa lehti: https://siivet.fi/tilaa

Tutustu Siivet-videokanavaan.
Tilaamalla Siivet-lehden Youtube-kanavan autat meitä tekemään ilmailuvideoita jatkossakin. Tilaa se kätevästi tästä.
Lisää videoita Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta.

Aero A-32, Päijät-Hämeen Ilmailumuseo.

Tsekkoslovakialainen Aero-lentokonetehdas kehitti menestyksekkäästä A-11-koneestaan version, jossa moottorina oli Walterin lisenssillä valmistama Bristol Jupiter IV -tähtimoottori. Kone sai aluksi mallimerkinnän A-11J. Konetta valmistettiin 116 kpl. Suomen Ilmavoimat tilasi vuonna 1929 yhteensä 16 A-32-konetta, joista käytettiin mallimerkintää A-32GR, koska Suomi joutui ostamaan Jupiter IV -moottorin ranskalaiselta Gnome & Rhonelta.
Koneet saapuivat elo-lokakuussa 1929 yhtä lukuunottamatta. Siinä kokeiltiin ilmajäähdytteistä Isotta Fraschini Asso Caccia V-12 -moottoria. Kone saapui 1930.
“Jupiter-Aerot” palvelivat aluksi tiedustelu- ja yhteistoimintakoneina Maalentoeskaaderissa Utissa ja Suur-Merijoella, vuodesta 1935 koneita alettiin siirtää harjoituskoneiksi. Koneet osoittautuivat luotettaviksi. Konetyypin viimeinen lento tehtiin 30.6.1944.
Kbelyn ilmailumuseossa Tsekissä on Aero A-32 mutta kone lienee replika. Suomen A-32 on siten todennäköisesti ainoa säilynyt tyyppinsä edustaja maailmassa.
Koneen tunnus: AEj-59 Yksilöhistoria
Kone on näytteillä Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa. Kone on entisöimätön ja siitä puuttuu moottori.
Teksti: Ilmailumuseot.fi

Yleiset ominaisuudet:
Kärkiväli: 12,44 m
Pituus: 8,20 m
Korkeus: 3,20 m
Siipipinta-ala: 36,45 m²
Tyhjäpaino: 1 070 kg
Lentopaino: 1 927 kg
Moottori: 420 hv:n Walter Jupiter IV tai Gnome-Rhônen rakentama Bristol Jupiter-tähtimoottori.
Suoritusarvot:
Suurin nopeus: 200 km/h
Lentoaika: 4,5 h
Lakikorkeus: 6 000 m
Lentomatka: 400 km.
Aseistus:
Yksi eteenpäin ampuva .303 Vickers-konekivääri
Kaksi .303 Lewis-konekivääriä tähystäjällä
Yleensä 10 × 10 kg pommeja.

Aero A-32, Päijät-Hämeen Ilmailumuseo.

 

Päijät-Hämeen Ilmailumuseon historia
Lahti-Vesivehmaa (EFLA) on Päijät-Hämettä palveleva lentokenttä. Se on perustettu sota-ajan tarpeita varten vuonna 1940. Suomen ilmavoimat käytti Vesivehmaan lentokenttää aktiivisesti sekä hävittäjä, pommittaja että tiedustelu- ja täydennyslaivueiden tukikohtana sekä koulutuskenttänä, sen valmistumisestaan vuodesta 1939 aina vuoteen 1945 saakka. Senkin jälkeen Ilmavoimat (ja sen lentokoneet) ovat näytelleet merkittävää osaa kentän toiminnassa. Suomen Ilmavoimat päätti vuonna 1948 aloittaa sen käytöstä poistamien, lähinnä puu-kangasrakenteisten lentokoneiden, sijoittamisen varastohalliin Vesivehmaan lentokentälle. Silloin yhteensä 44 puu- ja osittain metallirakenteista lentokonetta sijoitettiin halliin numero 4. Koneet siirrettiin 4-hallista nykyiseen 1-halliin vuonna 1974. Vuosikymmenten aikana Vesivehmaan varastohallista on siirretty yli 20 konetta muihin ilmailumuseoihin Suomessa ja ulkomailla. Kaikki hallista siirretyt koneet on entisöity tai konservoitu ennen asettamista muihin ilmailumuseoihin näytteille. Eniten entisöintejä ja konservointeja Vesivehmaan koneille on tehnyt Ilmailumuseoyhdistys ry ja sen vapaaehtoisista koostuva Tiistaikerho. Valtaosa entisöidyistä koneista on päätynyt Suomen Ilmailumuseon kokoelmaan ja näytteille.
Vesivehmaan varastohallin järjestelyistä ja järjestyksestä on vastannut 1960-luvulta alkaen Lahden Ilmasilta. Toiminnallinen vastuu oli vuosina 1969–1996 Ilmailumuseoyhdistyksellä (IMY) ja sen jälkeen vuoteen 2005 saakka Suomen Ilmailumuseosäätiöllä. 1950-luvulta alkaen Lahden Ilmasilta on hoitanut kokoelmaa ja vastannut hallissa olevien koneiden järjestelystä.
Vesivehmaan varastohallina tunnetun Ilmavoimien entisten ja historiallisten lentokoneiden varasto nimitettiin Museoviraston valtuuttamana 1.3.2005 Päijät-Hämeen Ilmailumuseoksi ja museon juhlalliset vihkiäiset pidettiin 19.5.2006.
Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä sisällä 13 konetta kokonaisena sekä lähes 300 muuta isompaa tai pienempää esinettä. Museotoimintaa tehdään lähes alkuperäiskuntoisessa Lentolaivue 24:lle 1941 valmistuneessa lentokonehallissa. Kolme muuta samaan aikaan valmistunutta hallia on käytössä edelleen ilmailutoiminnassa, mutta niistä suurin osa on kokonaan tai osittain peruskorjattu. 1. halli on teknisesti heikoimmassa kunnossa ja kaipaisi perusteellista kunnostamista (peruskorjausta), jotta se saadaan säilymään toiset 80 vuotta.
Lisää Vesivehmaan lentokentästä voi lukea Ilmailumuseoyhdistyksen 2019 julkaisemasta Vesivehmaan lentokenttä 80-vuotta osa 1. 1939-1945 julkaisusta sekä Ketterät Kirjat Oy:n 2017 julkaisemasta Kauhavan apu-ja leirikentän kirjasta.
Lisätietoja: https://www.lahdenilmasilta.fi/museo/paijat-hameen-ilmailumuseo

Lahden Ilmasilta ry
Suomen vanhin ilmasiltayhdistys, perustettu 15.11.1962
Toiminta talvella on pääasiassa syyskauden ja kevätkauden ilmailuaiheiset kuukausikokousesitelmät 4+4 Lahden sataman ravintola Casselissa, kokouksissa keskimäärin noin 50 osallistujaa/kokous.
Kesäkaudella Ilmasilta hoitaa ja pyörittää talkoovoimin Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla Päijät-Hämeen Ilmailumuseota.
Kävijämäärä ollut viimeisen 10 vuoden aikana noin 2000 henk./vuosi.
Museohallin omistaa nykyisin Suomen Ilmailumuseosäätiö ja hallin maapohjan, kuten koko kenttäalueen puustoineen, Asikkalan kunta.
Lisätietoja: https://www.lahdenilmasilta.fi/