Hävittäjähankinta: Saab Gripen E HX Challengessa – ”todellinen monitoimilavetti”

Saabin mediapäiväksi ehti Pirkkalaan yksi Gripen E, viimeinen tuotantolinjalta valmistunut testikone. Kuva: Pentti Perttula
Saabin mediapäiväksi ehti Pirkkalaan yksi Gripen E, viimeinen tuotantolinjalta valmistunut testikone. Kuva: Pentti Perttula

Saabin HX Challenge – mediapäivä Ilmavoimien Satakunnan Lennoston Pirkkalan tukikohdassa pidettiin 30. tammikuuta. Saab ei noudattanut sitä edeltäneiden Eurofighter/BAE Systemsin ja Dassaultin linjaa valtion edustajan tuomisessa paikalle, kun taas Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Robert Pence puhui sekä Lockheed Martinin että Boeingin mediapäivissä. Ehkä Ruotsin suurlähettiläällä Anders Ahnlidilla oli tärkeämpää menoa eikä ketään muutakaan saatu esimerkiksi Ruotsin puolustusministeriöstä paikalle tai ehkä Saab ei pitänyt tärkeänä, että Ruotsin valtion edustaja olisi paikalla.

En toki epäile, etteikö Suomella ja Ruotsilla ole läheinen kahdenvälinen puolustusyhteistyö, mutta toisaalta Ruotsi on myös Gripenin pääkäyttäjä ja uuden Gripen-mallin suurin tilaaja, joten pieni vakuutus konetyypin erinomaisuudesta myös valtionhallinnon edustajan taholta olisi ehkä ollut paikallaan. Kauppa kun kuitenkin tehdään hallitusten välillä.

Teksti ja kuvat: Pentti Perttula

 

Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 2/2020.

Tilaa toki lehti: https://siivet.fi/tilaa/

 

”Uusinta ja suurinta”

Saabin aeronautiikkatoimialan johtaja Jonas Hjelm aloitti lyhyellä johdannolla Saabista puolustusteollisuusyrityksenä ja jatkoi sitten Gripenistä todeten vaatimattomasti:

‒ Gripen E/F on uusinta ja suurinta hävittäjämarkkinoilla.

Gripen E:tä myytiin 60 konetta Ruotsille vuonna 2013 ja 36 Gripen E/F:ää Brasilialle vuonna 2014 tehdyillä sopimuksilla. Konemalli lensi ensi kertaa vuonna 2017 ja sen suorituskyvyn rajojen laajentamiseen pyrkivä koelento-ohjelma on parhaillaan täydessä käynnissä.

‒ Olemme nyt vaiheessa, jossa olemme siirtymässä taktisiin järjestelmiin testaamaan tutkaa, elektronisen sodankäynnin järjestelmää, kuormia ja aseita, joten ohjelma etenee, tiivisti Hjelm.

Viime vuonna Brasilialle ja Ruotsille luovutetut koneet on luovutettu tehtaalta yhteiseen koelento-ohjelmaan. Hjelm kertoi, että Saab on siirtymässä Gripen-ohjelman kehittämisvaiheesta toimitusvaiheeseen, jossa koelentoja lisätään ja aloitetaan toimitukset kahdelle asiakkaalle.

Mediapäivään mennessä Ilmavoimien Pirkkalan tukikohtaan oli saapunut yksi Gripen E, viimeinen tuotantolinjalta valmistunut testikone ’39-10′. Hjelmin mukaan toinen kone, jo joitakin vuosia lentänyt kaksipaikkainen, Gripen D:stä muokattu ’39-7′-testikone liittyi Saabin mukaan HX Challengeen myöhemmin. Tämän Gripen NG:näkin tunnetun koneen avioniikkajärjestelmät ovat D-koneesta, mutta takaohjaamon sensorijärjestelmät ovat samat kuin E/F:ssä. Gripen E-koneita oli valmistunut tuotantolinjalta mediapäivään mennessä yhteensä viisi.

11 tuntia ilmassa

Saabin valvontatoimialan johtaja Anders Carp aloitti katsauksella Saabin puolustusteollisuuden toiminnasta Suomessa ja jatkoi johdantoon Saabin sensoriteknologiasta ja johtamisjärjestelmäteknologiasta. Saab on erikoistunut muuntamaan siviilikoneita lentäviksi monitoimivalvontakoneiksi, joista viimeisin on Suomelle Gripenin ohella tarjottu GlobalEye.

‒ Toivon, että Suomen ilmavoimat arvostaa tätä kykyä ja sen [ilmavoimaa] moninkertaistavaa vaikutusta, päätti Carp.

HX-ohjelman kampanjajohtaja Magnus Skogberg kertoi GlobalEyesta tarkemmin. Koneen toiminta-aika on parhaimmillaan yli 11 tuntia yhdellä tankkauksella. Kone myös parantaisi nykyisen tutkavalvonnan laajuutta matalalla lentävien maalien osalta kymmenkertaiseksi ja lisäisi ennakkovaroitusaikaa 20 minuuttia nykyisestä. Voiman moninkertaistavuus syntyy vähentyneestä hävittäjien tarpeesta ilmatilan vartioinnissa. GlobalEye ei ollut nähtävänä Pirkkalassa.

Saab GlobalEyen arviointilennon reitti kartalla mediapäivänä. Kone ei laskeutunut Pirkkalaan ainakaan, mutta arviointitiimi Suomen puolustusvoimista oli Linköpingistä Suomeen ja takaisin lentäneen koneen kyydissä. Kuva: Flightradar24

Saab GlobalEyen arviointilennon reitti kartalla mediapäivänä. Kone ei laskeutunut Pirkkalaan ainakaan, mutta arviointitiimi Suomen puolustusvoimista oli Linköpingistä Suomeen ja takaisin lentäneen koneen kyydissä. Kuva: Flightradar24

Monitoimilavetti Gripen

Skogberg kertoi Saabin HX-ohjelmasta ja Gripen E/F:stä.

‒ Gripen on todellinen monitoimilavetti. Ei ainoastaan E/F, vaan koko Gripen-perhe, A/B ja C/D rakennettiin monitoimisiksi tukemaan ilmavoimien laajoja tarpeita ja palvelemaan monia tehtävätyyppejä.

Skogberg kertoi Gripenin ohjaamon käyttöliittymästä, mutta siinä kun esimerkiksi Eurofighter Typhoonista on näytetty käyttöliittymän toimintaa simuloiduissa tilanteissa, emme Gripenin osalta edelleenkään ole nähneet, millainen sen käyttöliittymä on toiminnassa. Asejärjestelmät Skogberg kuittasi toteamalla, että Gripeniin on integroitavissa parhaat asejärjestelmät nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Elektronisessa sodankäynnissä Skogberg kertoi Saabin olevan edelläkävijä:

‒ Tarjoamme ehkä markkinoiden kaikkein edistyksellisimmän elektronisen sodankäynnin järjestelmän. Löytääkseen jotain samanlaista on hankittava jokin erikoistunut elektronisen sodankäynnin lavetti.

Häirintäjärjestelmistä Skogberg mainitsi uuden EAJP-säiliön (Electronic Attack Jammer Pod), jonka maketti löytyi myös seisonta-alueella olleen Gripen E:n siiven alta. Säiliön koelento-ohjelman Saab aloitti viime marraskuussa.

Saab kertoo edelleen medialle ajatustaan koneen ylläpidosta ilman suuria MLU-päivityksiä (Mid-Life Upgrade), vaikka HX:llekin niitä on jo etukäteen kaavailtu kaksi, kuten Hornetillekin. Skogbergin esittelemä tiheä päivitysjärjestelmä voi sopia jonkin käyttöjärjestelmäpäivityksen kohdalla, mutta niidenkin tiedetään vaativan koelentoja. Hornetin viimeisimmästä käyttöjärjestelmäpäivityksestä Ilmavoimat löysi 300 korjattavaa kohtaa. Tiheä päivitysjärjestelmä ei myöskään varmasti sovi siinä vaiheessa, kun koneeseen asennetaan jokin kokonaan uusi laite, joka vaikuttaa jo aerodynamiikkaankin, vaan silloin tarvitaan kokonainen koelento-ohjelma.

Ennakkotiedoista poiketen Gripen ei lentänyt mediapäivänä huonon sään vuoksi. Saab halusi varmistaa, että olosuhteet sopivat testilennolle.

Moottorikokoonpano Suomelle

Suomelle tarjotaan siis sekä Gripenin E- että F-malleja sekä GlobalEye-valvontakoneita. GlobalEyen liittäminen mukaan tarjoukseen on Skogbergin mukaan pienentänyt tarjottavien hävittäjien määrää, mutta hävittäjien määrä on silti huomattavan suuri. Koneiden integrointi Suomen ilmavoimien infrastruktuuriin tarvitsisi ylläpidon osalta Skogbergin mukaan vain pieniä muutoksia.

Saab tarjoaa Suomelle koneiden että yllättäen myös moottorien kokoonpanoa ja osavalmistusta ja perustaisi Suomeen järjestelmäkeskuksen Gripenin, ja ehkä GlobalEyenkin kehittämistä varten. Moottorivalmistus ja järjestelmäkeskus lienevät GlobalEyen ohella ainutlaatuisin osa Saabin tarjousta. On tietenkin muistettava, että oma kokoonpano ja kehittäminen nostavat koneiden hankintakustannuksia.

Gripeniä markkinoidaan medialle kustannustehokkaana vaihtoehtona, mutta konetyypin kokonaisvalmistusmäärä vaikuttaa aina sen ylläpitokustannuksiin, kun koneen elinkaari on 30 vuotta. On vaikea kuvitella yritystä, joka pystyy takaamaan varaosatuotannon 30 vuodeksi, jos koneiden kokonaismäärä jää alle 200:aan.

Teksti ja kuvat: Pentti Perttula

 

Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 2/2020.

Siivet-lehden ilmestyminen on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta asiasta: tilaajista. Sinusta, teistä. Lehteä ei ilmestyisi eikä tätäkään juttua luettaisi verkossa, ellei lehdellä olisi meille niin tärkeitä lukijoita – tilaajia ja irtonumeroiden ostajia. 
Jos et ole jo tilaaja, niin ole hyvä ja harkitse asiaa. Lehden tilaaminen onnistuu täältä: https://siivet.fi/tilaa/