Kun läntisen maailman huomio on kuumissa sodissa Ukrainassa ja Gazassa, konfliktin uhassa Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä sekä Yhdysvaltain sisäpoliittisessa väännössä, Venäjä levittää kaikessa hiljaisuudessa lonkeroitaan Afrikassa. Pakotteet vielä hoputtavat Kremlin ponnisteluja löytää kumppaneita Afrikasta.
Siivet 2/2024 pääkirjoitus.
Vaikka Venäjän taloudellinen ja sotilaallinen läsnäolo mantereella kalpenee vielä lännen ja Kiinan rinnalla, moni poliittisesti epävakaa maa on hakeutumassa sen vaikutuspiiriin. Yhtenä Venäjän johdon työkaluna Afrikassa on Afrikanskij Korpus (AK), joka tunnettiin aiemmin nimellä Wagner-ryhmä. Sen perustaja Jevgeni Prigožin oli Venäjän salainen kärkimies Afrikassa, mutta hänen kapinansa ja murhansa jälkeen virallisesti Venäjällä kielletyn Wagner-ryhmän toiminta siirrettiin suoraan puolustusministeriön ohjaukseen.
AK käsittää 5 000 toimijan moneen maahan hajautetun joukon. Saksan toisen maailmansodan aikainen Wehrmachtin Deutsches Afrikakorps esikuvanaan se palvelee vain yhtä käskijää, Kremliä. Ehkä uuteen nimeen on markkinointimielessä haluttu kietoa myös Saksan sotamarsalkka Erwin Rommelin Afrikakorpsin strategisten ja taktisten menestysten myyttiä.
AK:n toiminta Libyassa, Sudanissa, Malissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja aiemmin myös Mosambikissa vaatii kuljetuskapasiteettia, jonka ainoa vaihtoehto huonojen kulkuyhteyksien mantereella ovat lentokoneet. YK:n asettamien aseidenvientikieltojen vuoksi kuljetukset pitää kuitenkin pystyä jotenkin naamioimaan.
Koneet ja niiden reittien hämärtämismenetelmät AK on perinyt Prigožinilta ja hänen Wagner-ryhmältään. Wagnerin ”minibussien” historiasta ja kaupallisten lentoyhtiöiden käytöstä Kremlin salakuljetustoiminnassa kerrotaan kahdessa artikkelissa sivulta 16 alkaen.
Olemme pakanneet vuoden toiseen numeroon laajalla skaalalla paljon muutakin mielenkiintoista.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Pentti Perttula
Päätoimittaja
Kuva: Roland Nussbaumer
Eikö Siivet vielä tule? Tilaa lehti täältä!
Siivet 2/2024 pääkirjoitus.
