Gripen: Suhoita vastaan suunniteltu, Flankereita rökitettiin harjoituksissa

Saab JAS39C Gripen. Kuva: Rich Cooper.

Ruotsin ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Mats Helgesson kertoi Siivet-lehdelle vajaa vuosi sitten, että Ruotsin ilma-ase on tähdätty nimenomaan itäistä uhkaa varten. Helgesson ynnäsi, että Saab Gripen -hävittäjä on suunniteltu optimoitu MiG- ja Suhoi-hävittäjiä vastaan ja että “Gripenillä on musta vyö Suhoita vastaan.”

“Ruotsi harjoittelee samaa uhkaa vastaan kuin Suomikin. Gripen sekä Gripen E on suunniteltu nimenomaan Suhoita vastaan.”

“Draken, Viggen ja Gripen ovat kaikki evoluutiota aiemmasta. Me opimme virheistämme, lisäämme koneisiin ominaisuuksia, kehitämme niitä ja yritämme tehdä kaiken aina entistä paremmin. Myös Gripen E on osa tätä evoluutiopolkua ja sitä kehitetään tulevaisuutta varten.”

“Meillä on vähemmän koneita kuin vastapuolella, mutta meillä on paremmat taktiikat ja ajattelumalli. Meillä on valmiiksi kehitetyt taktiikat, tuli sieltä mitä tahansa”, Helgesson kertoi Saabin ja Ruotsin Ilmavoimien suomalaiselle lehdistölle järjestämässä mediatilaisuudessa.

Gripenillä musta vyö Suhoita vastaan? Vahvasti sanottu, jopa näin korkeassa asemassa olevalta upseerilta. Epäilemättä Gripeneitä on kehitetty aiempien kokemusten perusteella ja toimintaa harjoiteltu Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän MiG- ja Suhoi-hävittäjiä vastaan. Musta vyö kuulosti silti enemmänkin klikkiotsikkomaiselta röyhistelyltä kuin täysin vakavasti otettavalta faktalta.

Musta vyö -väittämä sai kuitenkin juuri yllättävää vahvistusta toiselta puolen maapalloa. Kiinan kansaintasavallasta vuotanut raportti Kiinan ja Thaimaan yhteisistä ilmataisteluharjoituksista valaisee kiinnostavalla tavalla nykyisen Gripen C – ja D-hävittäjien ja Kiinan ilmavoimien Su-27-hävittäjien taisteluharjoituksia.

Gripenit näet veivät osassa yhteenottoja Suhoita kuin halpaa makkaraa.

Thaimaan ja Kiinan yhteinen ilmasotaharjoitus Falcon Strike 2015 tuotti molemmille osapuolille niin jämäköitä tuloksia, ettei niistä ole kerrottu lainkaan julkisuuteen. Gripen näet, lyhyesti sanottuna, kykeni heittelemään Suhoita kanveesiin mustan vyön mestarin tasoisesti.

Thaimaan JAS 39C- ja D-koneet ottivat yhteen Kiinan Su-27-hävittäjien kanssa sekä pitkällä että lyhyellä etäisyydellä. Kiinalaislentäjien kerrotaan olleen huippuluokkaa ja joillakin oli jopa 3 200 lentotuntia suihkuhävittäjillä. Su-27-kalusto oli sekoitus venäläislähtöisiä Su-27SK-koneita ja sen kiinalaisia Shenyang J-11-kopioita, jotka ovat iältään noin kymmenkunta vuotta vanhempia kuin Thaimaan Gripenit.

JAS 39 -koneet olivat parhaimmillaan pitkän kantaman BVR-yhteenotoissa (Beyond Visual Range), joissa “taistelua” käytiin koneiden elektroniikan ja tutkaohjusten avulla. Näissä Gripenit “pudottivat” neljän päivän aikana 41 Su-27-konetta yhdeksää omaa tappiota vastaan. Suhoit oli varustettu paikallisittain muunnetulla NIIP N001 -tutkalla ja keskimatkan aktiivitutkalla varustetuilla Vympel RVV-AE- eli R-77-ohjuksilla. Gripeneillä oli pitkällä kantamalla etua sekä pidemmälle (160 vs 120 km havaintoetäisyys) näkevästä tutkastaan että pidempikantoisista AIM-120-ohjuksistaan (80 vs 50 km).

Kehnoimmillaan Gripenit olivat lähitaistelussa, jota käytiin infrapunaohjuksin – tällöin Suhoit pudottivat 25 Gripeniä menettäen vain yhden Su-27:n. Lähietäisyydelle päästyään Suhoit pystyivät hyödyntämään suurempaa teho/painosuhdettaan sekä uudempia ohjuksiaan, jolloin Gripenit olivat tukevasti vastaanottavalla puolella.

Tulokset eivät ole silti täysin yksiulotteisia, sillä Thaimaan Gripenit käyttivät harjoituksessa vanhemman sukupolven AIM-9L Sidewinder -ohjuksia, jotka otettiin käyttöön jo muinaisella 1970-luvulla. Moderneilla, Suomenkin Ilmavoimien käyttämillä AIM-9X-ohjuksilla tai Thaimaan Ilmavoimien uudemmilla Diehl IRIS-T -ohjuksilla tulokset olisivat olleet todennäköisesti huomattavasti tasaisemmat. Thaimaan Gripen C/D -hävittäjät ovat kuitenkin vanhempaa MS19-standardia, jossa ei ole kypärätähtäintä/näyttöä ja jonka järjestelmät eivät mahdollista Iris-T-ohjuksen simulointia harjoituksissa, mikä selittää Gripenien suoritusta lähietäisyyksillä kypärätähtäimillä varustettuja Suhoita vastaan.

Kiinalaisten mukaan Gripenillä oli pitkällä kantamalla etuina myös koneen pieni tutkapinta-ala, joka vaikeutti niiden havaitsemista. Gripenit havaitsivat Suhoit vaivatta suuriltakin etäisyyksiltä, kun Suhoiden tutkissa ei vielä näkynyt mitään. Lisäksi Gripen pystyi ampumaan kerralla neljäkin AIM-120-ohjusta siinä missä Suhoi pystyi laukaisemaan vain yhden RVV-AE-ohjuksen kerrallaan. Niinpä Gripenien pudotuksista 88 prosenttia tapahtui yli 30 kilometrin etäisyydellä. 10 Suhoita putosi jopa 50 kilometristä, miltä matkalta Suhoiden pudotustilasto näyttää tasan nollaa.

Tohtinee olettaa, että harjoitustilanteita on aloitettu erilaisista lähtökohdista. Osassa osastot ovat aloittaneet kaukaa ja käyttäneet pääosin tutkaohjuksiaan, osissa aloitustilanne on lähietäisyydeltä ja vain tykki/infrapunaohjuksin.

Kiinalaisen raportin mukaan Kiina lähetti myöhemmissä harjoituksissa Gripeneitä vastaan kotimaisia Chengdu J-10A- ja J-10C-koneitaan, jotka ovat tulleet palveluskäyttöön Gripen C:n jälkeen. Niiden kerrotaan pärjänneen pitkällä kantamalla Su-27:aa paremmin. Tuloksia ei kuitenkaan harmillisesti eritelty, sillä olisi kiinnostavaa nähdä kuinka pudotussuhteet muuttuivat ja käyttikö Thaimaa myöhemmin uudempia infrapunaohjuksiaan – ja jos, niin millaisin tuloksin. Harjoitukset kertovat kiinnostavasti myös hävittäjätekniikan muuttumisesta, kun Gripen C:t ottivat ensin yhteen vanhempien Suhoiden kanssa, minkä jälkeen vastustajaksi tuotiin Gripeniä uudempia koneita.

Kiinalaisten raportti antaakin yllättävää vahvistusta Ruotsin Ilmavoimien komentajan musta vyö -väitteelle, kun Gripen on päässyt sparraamaan ystävällishenkisesti päävastustajansa kanssa. Kiinalaiset seuraavat myös tarkkaavaisesti Gripen E –koneen kehitystä ja uskovat sen olevan Gripen C:tä vaarallisempi hävittäjä, josta kannattaa ottaa mallia myös tulevien omien hävittäjien suunnitteluun.

Thaimaa suunnittelee Gripen C/D-koneidensa päivittämistä nykyiseen MS20-standardiin. MS20 sisältää runsaita parannuksia muun muassa Gripenien tutkaan ja ilmataistelukykyyn, viestintäjärjestelmiin, avioniikkaan ja yleiseen taistelukykyyn. Päivitys koostuu sekä laitteisto- että ohjelmistopäivisistä.

Juttua päivitetty täsmennetyillä yksityiskohdilla.

Lähde: AINonline

Teksti: Jukka O. Kauppinen