Helsinki-Malmin lentokenttä valittiin maaliskuussa Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. 2.–3. kesäkuuta kulttuuriperinnön suojelujärjestön Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin asettama kansainvälinen asiantuntijaryhmä tutustui kenttään ja totesi sen olevan maailmanperintökohteen tasoinen.
Ryhmän hollantilainen teollisen ja teknisen kulttuuriperinnön asiantuntija, valtiotieteen tohtori Rienko Wilton tutustui pääkaupunkiseutuun myös lennolla Helsingin yllä ja kritisoi Helsingin kaupungin suunnitelmia suorasanaisesti:
– Lapsikin näkee, että Helsingissä on vaihtoehtoja rakentamiselle enemmän kuin tarpeeksi. Kun otetaan lisäksi huomioon lentokentän säilyttämisen vahva kannatus, kaupungin pitäisi pyrkiä suunnittelemaan alueen rakentamista siten, että lentokenttäalue säilyisi. Euroopan kolmesta jäljellä olevasta ennen toista maailmansotaa rakennetusta varhaisesta lentoasemasta – Lido Italiassa, Shoreham Isossa-Britanniassa ja Malmin lentoasema – Malmi on säilynyt parhaiten.
Tutustuttuaan lentokenttään ja tavattuaan suomalaisia eri alojen asiantuntijoita belgialainen arkkitehti Sara van Rompaey totesi:
– Malmin lentoaseman modernistiset rakennukset ovat kansainvälisesti arvokkaita. Ne ovat sekä erinomaisia otoksia säilyneestä modernistisesta lentokenttäarkkitehtuurista että todistavat maailmansotien välisen ajan hämmästyttävästä kehityksestä. Suomi tunnetaan maailmalla juuri modernistisesta arkkitehtuuristaan, jota suomalaisten itsensä ei tulisi aliarvioida.
Kansainvälisen talouden asiantuntija Erik Schultz Norjasta on tutustunut Helsingin väestötoteumaan, -ennusteisiin ja kaupunkisuunnittelussa valittuun skenaarioon:
– On harvinaista, että arvokas teollisuusperintökohde on edelleen toiminnassa. Rakennukset tulisi suojella, kuten monen muun Euroopan maan lainsäädäntö edellyttäisi, sekä kontekstiltaan että maisemaltaan, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kiitoteitä ja lentokentän toimintoja. Helsingin yleiskaavaluonnoksen rakentamismäärät perustuvat oletukseen erittäin suuresta väestönkasvusta, joka ei saa tukea aiempien vuosikymmenten toteutuneesta kehityksestä. On erikoista nähdä, miten tällaista Suomen rakentamisen tunnusmerkkiä kohdellaan.
Malmin lentoasema avattiin lennoille vuonna 1936 korvaamaan Katajanokalla sijainnut lentosatama, koska tuolloin lennot siirtyivät yleisesti kellukkeilta laskeutumaan pyörille. Nykyisin Malmi on edelleen Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, sillä se on lentokoulutuksen keskus ja palvelee kotimaan ja kansainvälistä vapaan aikataulun ilmailua ainoana kenttänä pääkaupunkiseudulla.
Europa Nostra -järjestön asiantuntijaryhmän vierailun tarkoituksena oli neuvoa kansalaisjärjestöaktiiveja, selvittää mahdollisia rahoituslähteitä ja lisätä tukea Malmin lentoasemalle. Vierailunsa aikana ryhmä määritti kentän suojeluhankkeen seuraavat askeleet, valmisteli kansalaisjärjestölle kontaktit Unescon ja muiden yhteisöjen suuntaan ja selkiytti etenemissuunnitelmaa. Ryhmän tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarvittaessa asiantuntijaryhmä vierailee Suomessa uudestaan syksyllä. (Pentti Perttula)
