Kukkia sankareille (2015/2)

Aika Siivet-lehden julkaisuoikeuksien ostamisesta ensimmäisen numeron painoon menoon oli melko kiireistä. Vasta sen jälkeen ehdin pysähtyä miettimään, että mitäs tässä oikein onkaan tapahtunut? Useampaan kertaan olen ajatuksissani hämmästellyt, kuinka hyvin lehden teko on lähtenyt käyntiin ja oikeat tekijät löytyneet oikeisiin paikkoihin. Jos itse olenkin noviisi, niin sitä vahvempi ja kokeneempi on tiimi tässä ympärillä. Onhan tässä muutama ”Oho, eiku!” -tilanne sattunut, mutta niistä olen kunnialla selvinnyt itseäni kokeneempien neuvoja kuunnellen. Kaikessa ei tarvitse mennä kantapään kautta.

Tämän numeron ilmestymisen aikoihin on tullut kuluneeksi vuosi Jämin lento-onnettomuudesta, jossa menehtyi kahdeksan laskuvarjohyppääjää. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi käynnisti ministerin mahtikäskystä harrasteilmailun riskikartoituksen, jonka tuloksia käsitellään vielä monessa eri tilaisuudessa.

Harrasteilmailun turvallisuustilanne on todettu huonoksi, petrattavaa riittää. Lentoturman onnettomuustutkinta on kesken, ja toivoa sopii, että tälläkään kertaa ei haeta syyllisiä vaan syytä, jotta virheen tehnyt ilmailija uskaltaisi jatkossakin tunnustaa oman mokansa. Omaehtoinen raportointi kohdalle sattuneista läheltä piti tilanteista antaa muille tilaisuuden välttää ne, ja pysyä terveenä lentokauden.

Tutut ja tuntemattomat ilmailijat, kerratkaa lajienne peruskursseilla opetettuja taitoja, osallistukaa kerhojenne järjestämiin kertaustilaisuuksiin, lukekaa ajatuksen kanssa lajinne onnettomuusraportteja, lähtekää kertauskoululennolle, kuunnelkaa kokeneempia ja oppikaa heidän virheistään. Ja te kaiken kokeneet, älkää peitelkö virheitänne, vaan raportoikaa niistä, valvokaa nuorempianne ja tarvittaessa puuttukaa päättömyyksiin. Jakakaa sitä tietoa, jonka olette vuosien mittaan itseänne kokeneemmilta saaneet. Tuore pahvi taskussa ei ole todiste ylivertaisesta taidosta, vaikka itsekin aikanaan kuvittelin niin. Paluuni kuolevaiseksi vuosia sitten oli tarpeettoman kova, sillä tuolla hypyllä yksi meistä jäi ikuisesti taivaisiin.

Ymmärrys lisääntyy kokemuksen karttuessa niin lehden teossa kuin taivaallakin: hitaasti kiiruhtaen eteenpäin. Pidetään toisistamme huolta jotta voimme tänä vuonna ostaa kukkia ilmojen sankareille vain heitä onnitellessamme.

Ilmailuterveisin,

Taneli Äikäs päätoimittaja

2_2015

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *