VL Myrsky on ainoa suomalaisvalmisteinen hävittäjäkone, joka on koskaan osallistunut taisteluihin. Silloinkin nippa nappa, suunnittelu- ja kehitysprojektin edettyä sodan aikana kovin hitaasti. Kaikki VL Myrsky -hävittäjät romutettiin sodan jälkeen, yhtään ei säilynyt edes museoihin. Muutamia Myrsky-koneiden raatoja kuitenkin löytyi myöhemmin, samoin koneiden moottoreita ja osia, minkä myötä VL Myrsky II -hävittäjän entisöinti aloitettiin vuonna 2013, jotta tämä tärkeä ja ainutlaatuinen osa suomalaista ilmailun historiaa pelastettaisiin jälkipolville.
Ilmailumuseoyhdistys ry ja Pirkanmaan Ilmailuhistoriallinen Seura ry järjestivät Tampereella 27.11.2019 esitelmätilaisuuden, jossa entisöintiprojektin tiedottaja Reino Myllymäki kertoi Myrsky-hävittäjän synnystä, historiasta ja entisöintiprojektin monituisista, yleensä haastavista vaiheista.
Suora linkki: youtu.be/HCFdX2TDIbw
Tilaamalla Siivet-lehden Youtube-kanavan autat meitä tekemään ilmailuvideoita jatkossakin. Tilaa se kätevästi tästä:
https://www.youtube.com/user/Siivet1986?sub_confirmation=1
Esitelmätilaisuuden kuvaus:
”VL Myrsky on ainoa suomalainen sarjatuotantoon päässyt hävittäjälentokone. Vuonna 2013 käynnistyi projekti, jossa on tarkoitus entisöidä VL Myrsky II -hävittäjälentokone. Näillä näkymin MY-14 valmistuu keväällä 2021.
VL Myrsky II -entisöintiprojektin tiedottaja ja VL Myrsky – Historia ja entisöinti -julkaisujen kirjoittaja Reino Myllymäki kertoo konetyypin historiasta ja MY 14 n järjestämässä tapahtumassa. ”
VL Myrsky lyhyesti:
VL Myrsky oli Valtion lentokonetehtaan Suomen ilmavoimille jatkosodan aikana kehittämä hävittäjälentokone. Sen eri kehitysversiot saivat nimet Myrsky, Myrsky I, Myrsky II ja Myrsky III.
47 koneen VL Myrsky II -suursarja tilattiin Valtion lentokonetehtaalta 18. elokuuta 1942. Ensimmäiset VL Myrsky II -sarjatuotantokoneet, jotka valmistuivat vuodenvaihteessa 1943–1944, otettiin kokeilukäyttöön tuhoutuneiden koesarjan koneiden tilalle. Laatuongelmien vuoksi Ilmavoimat alkoi saada Myrskyjä vasta heinä–elokuussa 1944, joten niiden merkitys jatkosodassa jäi vähäiseksi.l
Prototyyppi, koesarjakoneet ja suursarja mukaan lukien rakennettiin kaikkiaan 51 konetta. Viivästysten vuoksi kone ei vastannut ajan vaatimuksia hävittäjälentokoneelle. Silti se oli Messerschmitt Bf 109:n jälkeen ilmavoimien nopein hävittäjäkone jatkosodassa. Myrskyä käyttivät sodan aikana vain Tiedustelulentolaivue 12 ja 16.
Myrskyn ensisöintiprojektista lisätietoja verkkosivuilla osoitteessa www.vlmyrsky.fi.
Voit myös tukea projektia tilaamalla tuotteita Myrsky Shop -verkkokaupasta (https://www.vlmyrsky.fi/tuotteet.html?id=27000/). Esimerkiksi VL Myrsky -julkaisusarja avaa kattavasti koneen historiaa ja projektia. Myös yritysten ja muiden tahojen yhteistyö/tukitarjoukset ovat varmasti tervetulleita.
