I.V.L. K.1 Kurki on suomalainen kuljetus- ja koulukoneen prototyyppi, jonka suunnitteli Asser Järvinen. Kone lensi ensimmäisen kerran vuonna 1927. Järvisen laatikoksi kutsuttua konetta ei koskaan hyväksytty käyttöön eikä sitä valmistettu yhtä prototyyppiä enempää. Sinänsä toimivalle ja kehityskelpoiselle koneelle ei löytynyt järkevää käyttöä tai edes tarvetta. Kurki lensi vain 55 lyhyttä koelentoa, kaikkiaan 13 tunnin verran. Sitten kone varastoitiin koelentojen jälkeen Vesivehmaan lentokentälle, jossa se on säilynyt tähän päivään saakka.
Siivet-vieraili Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa tutustuen Lahden Ilmasillan puheenjohtaja Hannu Iivarisen johdolla sen antimiin – kuten tähän koneeseen.
Suora linkki videoon: https://youtu.be/FR9MrdyGrMk
Lainaus Wikipediasta:
Kurkea lähdettiin suunnittelemaan vuonna 1926 ilman puolustusministeriön toimeksiantoa lentokonetehtaan huonon työtilanteen vuoksi. Puolustusministeriö myönsi kuitenkin myöhemmin rahoituksen prototyypin rakentamiseen. Konetyyppi lensi ensilentonsa 20. maaliskuuta 1927, mutta pääsi kunnolla ilmaan vasta osittaisten muutostöiden jälkeen. Kurjella lennettiin alkuun koelentoja maakoneena, mutta kesällä 1927 prototyyppi asennettiin kellukkeille merilentokokeita varten. Konetyyppi ei osoittautunut merikelpoiseksi, ja prototyypin koelennot päättyivät syyskuussa 1927. Kurkea esitettiin sekä siviilipuolen turismi- ja postikonekäyttöön että Suomen ilmailuvoimien sotilaspuolen koulutustoimintaan, mutta puolustusministeriö ei ollut tyytyväinen projektin merkittäviin kustannusylityksiin, eikä myöntänyt jatkorahoitusta koneen kehittämiseen. Konetyyppi jäi prototyyppiasteelle lentokonetehtaan siirtyessä uusien projektien pariin.
Ainutlaatuinen kone on nyttemmin entisöity Suomen Ilmailumuseon, Tiistaikerhon ja Koulutusyhteisö Tavastian voimin.
I.V.L. K.1 Kurki
Kuljetus- ja koulukone (ylätaso, 4 paikkainen)
Koelento: 20.03.1927
Koelentäjä: Georg Jäderholm -> 12.9.1927
Lentoaika yhteensä: 13 h 19 min
Rakentaja: Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna
Hinta: 195 811 markkaa
Moottori: 120 hv Siemens-Halske Sh 12, 9-syl ilmaj tähtimoottori
Maksiminopeus pinnassa: 140 km/h
Lakikorkeus: n.3000 m (arvioitu)
Kärkiväli: 12,3 m
Pituus: 7,53 m
Korkesu: 2,5 m
Siipipinta: 24 m²
Tyhjäpaino: 800 kg
Lentopaino: 1200 kg
Lempinimi: Järvisen Laatikko
Valmistettu: 1
I.V.L. K.1 Kurki. Kuvassa erottuu matkustajien tuulilasi. Sen etupuolella on vielä erillinen lentäjien tuulilasi. Kuva: Jukka O. Kauppinen
I.V.L. K.1 Kurki -koneen matkustamotilat. Mukavannäköiset tilat kahdelle avokatolla. Kuva: Jukka O. Kauppinen
Päijät-Hämeen Ilmailumuseo, Vesivehmaa
(C) Jukka O. Kauppinen 2019
Tilaa lehti: https://siivet.fi/tilaa
Tutustu Siivet-videokanavan täällä:
https://www.youtube.com/user/siivet1986
Tilaamalla Siivet-lehden Youtube-kanavan autat meitä tekemään ilmailuvideoita jatkossakin. Tilaa se kätevästi tästä:
https://www.youtube.com/user/Siivet1986?sub_confirmation=1
Lisää videoita Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta:
Päijät-Hämeen Ilmailumuseon historia
Lahti-Vesivehmaa (EFLA) on Päijät-Hämettä palveleva lentokenttä. Se on perustettu sota-ajan tarpeita varten vuonna 1940. Suomen ilmavoimat käytti Vesivehmaan lentokenttää aktiivisesti sekä hävittäjä, pommittaja että tiedustelu- ja täydennyslaivueiden tukikohtana sekä koulutuskenttänä, sen valmistumisestaan vuodesta 1939 aina vuoteen 1945 saakka. Senkin jälkeen Ilmavoimat (ja sen lentokoneet) ovat näytelleet merkittävää osaa kentän toiminnassa. Suomen Ilmavoimat päätti vuonna 1948 aloittaa sen käytöstä poistamien, lähinnä puu-kangasrakenteisten lentokoneiden, sijoittamisen varastohalliin Vesivehmaan lentokentälle. Silloin yhteensä 44 puu- ja osittain metallirakenteista lentokonetta sijoitettiin halliin numero 4. Koneet siirrettiin 4-hallista nykyiseen 1-halliin vuonna 1974. Vuosikymmenten aikana Vesivehmaan varastohallista on siirretty yli 20 konetta muihin ilmailumuseoihin Suomessa ja ulkomailla. Kaikki hallista siirretyt koneet on entisöity tai konservoitu ennen asettamista muihin ilmailumuseoihin näytteille. Eniten entisöintejä ja konservointeja Vesivehmaan koneille on tehnyt Ilmailumuseoyhdistys ry ja sen vapaaehtoisista koostuva Tiistaikerho. Valtaosa entisöidyistä koneista on päätynyt Suomen Ilmailumuseon kokoelmaan ja näytteille.
Vesivehmaan varastohallin järjestelyistä ja järjestyksestä on vastannut 1960-luvulta alkaen Lahden Ilmasilta. Toiminnallinen vastuu oli vuosina 1969–1996 Ilmailumuseoyhdistyksellä (IMY) ja sen jälkeen vuoteen 2005 saakka Suomen Ilmailumuseosäätiöllä. 1950-luvulta alkaen Lahden Ilmasilta on hoitanut kokoelmaa ja vastannut hallissa olevien koneiden järjestelystä.
Vesivehmaan varastohallina tunnetun Ilmavoimien entisten ja historiallisten lentokoneiden varasto nimitettiin Museoviraston valtuuttamana 1.3.2005 Päijät-Hämeen Ilmailumuseoksi ja museon juhlalliset vihkiäiset pidettiin 19.5.2006.
Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä sisällä 13 konetta kokonaisena sekä lähes 300 muuta isompaa tai pienempää esinettä. Museotoimintaa tehdään lähes alkuperäiskuntoisessa Lentolaivue 24:lle 1941 valmistuneessa lentokonehallissa. Kolme muuta samaan aikaan valmistunutta hallia on käytössä edelleen ilmailutoiminnassa, mutta niistä suurin osa on kokonaan tai osittain peruskorjattu. 1. halli on teknisesti heikoimmassa kunnossa ja kaipaisi perusteellista kunnostamista (peruskorjausta), jotta se saadaan säilymään toiset 80 vuotta.
Lisää Vesivehmaan lentokentästä voi lukea Ilmailumuseoyhdistyksen 2019 julkaisemasta Vesivehmaan lentokenttä 80-vuotta osa 1. 1939-1945 julkaisusta sekä Ketterät Kirjat Oy:n 2017 julkaisemasta Kauhavan apu-ja leirikentän kirjasta.
Lisätietoja: https://www.lahdenilmasilta.fi/museo/paijat-hameen-ilmailumuseo
Lahden Ilmasilta ry
Suomen vanhin ilmasiltayhdistys, perustettu 15.11.1962
Toiminta talvella on pääasiassa syyskauden ja kevätkauden ilmailuaiheiset kuukausikokousesitelmät 4+4 Lahden sataman ravintola Casselissa, kokouksissa keskimäärin noin 50 osallistujaa/kokous.
Kesäkaudella Ilmasilta hoitaa ja pyörittää talkoovoimin Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla Päijät-Hämeen Ilmailumuseota.
Kävijämäärä ollut viimeisen 10 vuoden aikana noin 2000 henk./vuosi.
Museohallin omistaa nykyisin Suomen Ilmailumuseosäätiö ja hallin maapohjan, kuten koko kenttäalueen puustoineen, Asikkalan kunta.
Lisätietoja: https://www.lahdenilmasilta.fi/
